17-10-2017, 01:31 PM
Hetty antoi pojalle aikaa, hän ymmärsi täysin tuon mielenjuoksun. Olisi hänkin epäileväinen, sellaisen kokemuksen jälkeen. "Tule kun sinulle sopii", Hetty sanoi ja näytti Belindalle kylpyhuoneen. "Se on tässä seinän takana", hän sanoi, viittoen kylpyhuoneen ovelle. Hän palasi takaisin keittiöön ja pesi hanan alla kätensä, jatkaen päivällisen kattausta.
Filip oli kuunnellut keskustelua ja laski lehden pöydälle, astellen sitten eteiseen, jossa näki pienen pojan. "Kukas se täällä pohdiskelee maailman menoa?" Filip uteli hymyillen ja meni pojan viereen ja istuutui pojan eteen. "Sitä passaakin funtaroida? Vai mitä?", hän kysyi ja iski leikkisästi silmää. Hänen ilmeensä oli hyvin lämpimän lempeä ja vilpitön ilo ja veikeys paistoi kasvoilla. "Mikäs on sinun lempiruokaasi?" Filip uteli ja odotettuaan vastausta tovin, hän sanoi: "Minä rakastan lihaa ja ranskanperunoita. Tosin tänään meillä on riisiä, kanaa ja kasviksia. Ja onpa siellä sinulle hankittu myös vertakin muutamaksi päiväksi."
"Mitäs sinä tykkäät leikkiä yleensä? Harrastatko jo jotain?" Filip kyseli pojalta, hänellä oli persoonallisen hauska tapa kysellä. Hän tarkoituksella, muunsi ääntään muutamien tavujen kohdalla, jotta saisi pojan rentoutumaan. "Mutta hei, tokihan sinä haluat jo lahjasi avata nyt, ennen kuin syödään", Filip sanoi ja heilautti sauvaansa ja kutsui lahjapaketin luokseen ja ojensi sen Xanderille. Paketissa olisi kymmeniä puisia rakennuspalikoita, sinisinä, punaisina, vihreinä ja keltaisina, niistä saisi aikaan vaikka mitä. Filip oli valmis ehdottamaan, että he rakentaisivat yhdessä jotain kivaa, kun olisivat syöneet, heti kun Xander vain avaisi lahjansa. Voipi olla, että Filip olisi sillä hetkellä enemmän lapsi.
Filip oli kuunnellut keskustelua ja laski lehden pöydälle, astellen sitten eteiseen, jossa näki pienen pojan. "Kukas se täällä pohdiskelee maailman menoa?" Filip uteli hymyillen ja meni pojan viereen ja istuutui pojan eteen. "Sitä passaakin funtaroida? Vai mitä?", hän kysyi ja iski leikkisästi silmää. Hänen ilmeensä oli hyvin lämpimän lempeä ja vilpitön ilo ja veikeys paistoi kasvoilla. "Mikäs on sinun lempiruokaasi?" Filip uteli ja odotettuaan vastausta tovin, hän sanoi: "Minä rakastan lihaa ja ranskanperunoita. Tosin tänään meillä on riisiä, kanaa ja kasviksia. Ja onpa siellä sinulle hankittu myös vertakin muutamaksi päiväksi."
"Mitäs sinä tykkäät leikkiä yleensä? Harrastatko jo jotain?" Filip kyseli pojalta, hänellä oli persoonallisen hauska tapa kysellä. Hän tarkoituksella, muunsi ääntään muutamien tavujen kohdalla, jotta saisi pojan rentoutumaan. "Mutta hei, tokihan sinä haluat jo lahjasi avata nyt, ennen kuin syödään", Filip sanoi ja heilautti sauvaansa ja kutsui lahjapaketin luokseen ja ojensi sen Xanderille. Paketissa olisi kymmeniä puisia rakennuspalikoita, sinisinä, punaisina, vihreinä ja keltaisina, niistä saisi aikaan vaikka mitä. Filip oli valmis ehdottamaan, että he rakentaisivat yhdessä jotain kivaa, kun olisivat syöneet, heti kun Xander vain avaisi lahjansa. Voipi olla, että Filip olisi sillä hetkellä enemmän lapsi.