If there is no future, there must be no past

[Jacob King]

”Ehkä. Tosin, tämä on suuri kaupunki,” Jacob totesi. Todennäköisyys tytön isäpuolen muuttoon lähelle juuri tätä naapurustoa oli hyvin pieni.
”Hyvä valinta kyllä, niin lapsiperheelle kuin lemmikkitaloudellekin,” hän lisäsi, helpottunut hymy huulillaan katsellen Freyaa joka veljensä rohkaisemana lopulta halasi Tenoria, saaden koiralta jopa suukon kasvoille, pois vetäytyessään. Koirasta ja sen hankkimisen ”tarpeesta” kyllä kuultaisiin varmaan koko loppupäivä, ainakin Hunterin suusta, Jacob mietti, mutta Freya pysyisi todennäköisimmin yhä
enemmän kissaihmisenä.
”Mitä pidät Suttonista? Oletko jo tutustunut paikallisiin ikätovereihin?” hän tiedusteli muodollisuuksia, kun tyttö nyt muuttonsa toi esille. Samalla hän tarkasteli tätä hieman enemmän, alkuperäisen huomionsa ja koiraan tutustumisen yhteydessä tekemänsä yleiskatsauksen päälle jossa oli lähinnä todennut tytön olevan siistin ja selväpäisen oloinen. Kolmannella katsauksella sama vaikutelma säilyi, mutta hän rekisteröi tämän olevan myös jossain määrin poikatyttö ja arveli tämän iäksi kolme- tai neljätoista. Urheilulliselle varhaisteinille ja suuren koiran omistajalle Sutton tarjoaisi kyllä virikkeitä ja tilaa lukuisine viheralueineen.