29-08-2020, 05:56 PM
//muistutan, ettei hevosselkä vaan peuraselkä
//
Thaeleiralle tuli kova kiire turvaan äidin viereen. Hän oli luonnollisestikin hyvin hämmentynyt ja peloissaan, kun ihmissudet hyökkäsivät.
Kun hän pääsi äitinsä viereen, alkoi hän purkaa äsken tapahtunutta tuijotustilanneta. Kun hänen äitinsä vastasi kärsivällisesti ja omalla lempeällä tavallaan hänelle, saattoi Thaeleira rauhoittua. "Äiti", tyttö kuiskasi vielä ja katsoi Heleniä silmiin. "Anna anteeksi, että minä karkasin. Kyllä minä nyt lopetan karkailun", varsa sanoi ja painautui tätä vasten. "Minä vain. Niin toivoin, että näkisin vielä heidät, mutta eivät he taida enää näyttäytyä?" Thaeleira sanoi viimeisen lauseen kysyvästi. "Mutta ei se minua haittaa, minä tiedän että te olette minun ihkaoikeat vanhemmat", tyttö sanoi itkuisesti ja halasi Heleniä tiukasti. Hän luotti äitiinsä täysin, ehkä eniten maailmassa. Nukkumaan tyttö ei vielä kyennyt, sillä taistelun äänet kuuluivat kauas. Hän katsoi vieraita kentaureja, joista yhden silmät kiinnittivät hänen huomionsa. Ne tuntuivat elävänsä omaa elämäänsä. Mutta niissä ei kuitenkaan ollut mitään, mikä olisi pelottanut Thaeleiraa.
//Thaeleiralle tuli kova kiire turvaan äidin viereen. Hän oli luonnollisestikin hyvin hämmentynyt ja peloissaan, kun ihmissudet hyökkäsivät.
Kun hän pääsi äitinsä viereen, alkoi hän purkaa äsken tapahtunutta tuijotustilanneta. Kun hänen äitinsä vastasi kärsivällisesti ja omalla lempeällä tavallaan hänelle, saattoi Thaeleira rauhoittua. "Äiti", tyttö kuiskasi vielä ja katsoi Heleniä silmiin. "Anna anteeksi, että minä karkasin. Kyllä minä nyt lopetan karkailun", varsa sanoi ja painautui tätä vasten. "Minä vain. Niin toivoin, että näkisin vielä heidät, mutta eivät he taida enää näyttäytyä?" Thaeleira sanoi viimeisen lauseen kysyvästi. "Mutta ei se minua haittaa, minä tiedän että te olette minun ihkaoikeat vanhemmat", tyttö sanoi itkuisesti ja halasi Heleniä tiukasti. Hän luotti äitiinsä täysin, ehkä eniten maailmassa. Nukkumaan tyttö ei vielä kyennyt, sillä taistelun äänet kuuluivat kauas. Hän katsoi vieraita kentaureja, joista yhden silmät kiinnittivät hänen huomionsa. Ne tuntuivat elävänsä omaa elämäänsä. Mutta niissä ei kuitenkaan ollut mitään, mikä olisi pelottanut Thaeleiraa.