20-08-2020, 11:16 PM
Kotiluolalle juostessa itkuisen Thaeleiran perässä, Caernunnos yritti lohduttaa varsaa. Kun tyttö oli juossut äidin syliin Caernunnos vastasi heitä odottaneiden vanhempien huolestuneisiin katseisiin. "Ihmissusia. Tulevat varmaan kohta kylään. Magorianille on jo ilmoitettu." Tuon sanottuaan vanhemmat katsoivat toisiaan nyt entistä huolestuneempina. Helen katsoi sylissään makaavaan varsaan ja yritti rauhoitella tuota. "Ei se varmasti ollut sinun syysi." Tamma sanoi ja silitti Thaeleiraa rauhoittavasti. Helen katsahti Bolvangariin, joka nousi nuotion äärestä ylös. "Tuliko Nava mukananne?" Kysyi Bolvangar astellessaan nuotion ympäri Caernin luo, varmistaen toisiksi vanhimman varsansa olevan vielä elossa. "Joo, se lähti jo Jinnungan luolalle." Bolvangar nyökkäsi helpottuneena. "Lähdetään varoittamaan Ayáttaraa ja muita."
Kun Caernunnos lähti kotiluolalle, Nava kääntyi Jinnungan luolan suuntaan. Luola oli vähän ylempänä kalliossa kuin monen muun kentaurin luola ja tarjosi paljon enemmän näkyvyyttä tähtitaivaalle. Luolan suulle päästyään Navaho kutsui puolisoaan. "Jinnunga! Nyt ylös, ihmissudet pääsi kylään!" Syvemmältä luolasta kuului Jinnungan kopisevat askeleet ja hetkisen päästä tamma tuli ulos luolasta. "Kuulinko oikein? Susia?" Navaho nyökkäili kiireisesti. "Kyllä. Onko sinulla vielä miekkasi täällä." Navaho kysyi. "On, kiitos että tulit edes varoittamaan." Tamma sanoi huokaisten, katse maassa. He olivat olleet riidoissa viimeisen viikon ja syynä oli tietysti varsojen hankkiminen. Jinnunga oli saanut kuulla mitä Navaho ajatteli koko hommasta, eikä pitänyt orin mielipiteestä lainkaan. Navaho oli aikeissa halata Jinnungaa, mutta laski kuitenkin kätensä takaisin sivuilleen. "Jinn. Minä en halua, että sinulle käy mitään, luulisi sinun ymmärtävän." Nava sanoi nopeasti katsoen Jinnungaa, joka pyyhkäisi äkkiä kostuneita silmiään. "Navaho, ei se ole niin hengenvaarallista kuin luulet." Jinnungan vastaus sai Navahon hermostumaan, kun tuo tajusi tamman edellisen vastauksen, liittyen varoittamiseen, olleen kaksimerkityksinen ja siis viittasi heidän riitaansa. Navaho pyöritti nyt silmiään. "Ehkä on parempi olla puhumatta tästä juuri nyt, kun koko lauma on vaarassa." Hän tuhahti kädet puuskassa, Jinnungan kääntyessä takaisin luolaansa noutamaan miekkojaan.
Kun Caernunnos lähti kotiluolalle, Nava kääntyi Jinnungan luolan suuntaan. Luola oli vähän ylempänä kalliossa kuin monen muun kentaurin luola ja tarjosi paljon enemmän näkyvyyttä tähtitaivaalle. Luolan suulle päästyään Navaho kutsui puolisoaan. "Jinnunga! Nyt ylös, ihmissudet pääsi kylään!" Syvemmältä luolasta kuului Jinnungan kopisevat askeleet ja hetkisen päästä tamma tuli ulos luolasta. "Kuulinko oikein? Susia?" Navaho nyökkäili kiireisesti. "Kyllä. Onko sinulla vielä miekkasi täällä." Navaho kysyi. "On, kiitos että tulit edes varoittamaan." Tamma sanoi huokaisten, katse maassa. He olivat olleet riidoissa viimeisen viikon ja syynä oli tietysti varsojen hankkiminen. Jinnunga oli saanut kuulla mitä Navaho ajatteli koko hommasta, eikä pitänyt orin mielipiteestä lainkaan. Navaho oli aikeissa halata Jinnungaa, mutta laski kuitenkin kätensä takaisin sivuilleen. "Jinn. Minä en halua, että sinulle käy mitään, luulisi sinun ymmärtävän." Nava sanoi nopeasti katsoen Jinnungaa, joka pyyhkäisi äkkiä kostuneita silmiään. "Navaho, ei se ole niin hengenvaarallista kuin luulet." Jinnungan vastaus sai Navahon hermostumaan, kun tuo tajusi tamman edellisen vastauksen, liittyen varoittamiseen, olleen kaksimerkityksinen ja siis viittasi heidän riitaansa. Navaho pyöritti nyt silmiään. "Ehkä on parempi olla puhumatta tästä juuri nyt, kun koko lauma on vaarassa." Hän tuhahti kädet puuskassa, Jinnungan kääntyessä takaisin luolaansa noutamaan miekkojaan.
××××××××××××××××××××××××××××××××××××××××××
××××××××××××××××××××××××××××××××××××××××××
××××××××××××××××××××××××××××××××××××××××××
××××××××××××××××××××××××××××××××××××××××××