Etsintöjä täydessä kuussa

[Thaeleira]

Pikku-Thaeleira, oli lähes lamaantunut pelosta, hän katsoi kolmea ihmissutta peloissaan ja taisi kyyneleetkin vieriä poskille. Kauhu oli asettunut hänen rintakehänsä ja vatsan alueelle, eikä tyttö parka osannut tapella vastaan. "Auttakaa minua", hän nyyhkäisi jo hiljempaa, uskoen vakaasti, päätyvänsä ihmissusien raatelemaksi. Hän ei voinut perääntyä minnekään suuntaan ja kyyneleet valuivat tyttöparan poskille valtoimenaan. Hän oli jo lyhistymässä silkasta kauhusta ihmissusien keskelle, mutta onneksi hän huomasi paikalle laukkaavat puoliveljensä, saaden voimaa sen verran jäseniinsä, että pystyi seisomaan vielä, vaikka kaikki jalat tärisivät hyvin hallitsemattomasti. Kun hän yritti tärisevin askelin astua kaksosia kohti, yksi ihmissusista murisi vain pahemmalla äänellä ja varsan suusta karkasi parahduksen tukahtunut ääni ja hänen kasvonsa olivat hyvin vääristyneet itkusta ja kauhun saattoi huomata hänen jokaisesta solustaan. Kun kaksoset lähtivät rynnimään ihmissusia kohti, lähin ihmissusi hyökkäsi näitä kohti, mutta sai varsin nopeasti miekasta käpäläänsä ja ulvahti kovaa, mutta pyrki hyökkämään näitä kohti uudestaan, kun yksi taas pyrki lähemmäs kauhusta pelokasta varsaa.
Hänen olonsa kuitenkin oli hieman helpottunut, kun kaksoset olivat löytäneet hänet ja tyttö pyrkikin, kauhusta ja tärisevistä jaloistaan huolimatta, perääntymään kodin suuntaan.