JÄSTIEN BRITANNIAN ALA- JA YLÄKOULUT
HUOM! Näiden tietojen etsimiseen, valintaan, suomentamiseen ja muotoiluun kului monta päivää ja kamalasti enetgiaa.
Joten jos kopioit ja käytät tältä sivulta jotain, niin linkitäthän takaisin näille sivuille sen ohella.
Lähes kaikki muut infot tällä sivustolla on minun keksimääni fanivisiota tai virallisista soveltamaani, joten ethän kopioi täältä mitään muuta ilman lupaani. Kiitos.
- YLEISTÄ - KOULUAINEET - PAKOLLINEN KOULUAIKA - LUKUVUOSI -
YLEISTÄ
1. Koulun valinta-rajoitukset
Englannissa, pitkään vanhemmat eivät saaneet vapaasti valita mitä koulua lapsensa käy. (Kotiopetus oli toki vaihtoehtona.)
Vasta 3. huhtikuuta 1980 astui voimaan laki jonka mukaan vanhemmat saivat valita koulun lapselleen - ja koulun oli otettava tämä lapsi vastaan. (Paitsi ei jos lapsen vanhemman valintaan suostuminen tuottaisi haittaa tehokkaalle opiskelulle tai tehokkaalle lähteiden käytölle.)
2. Valtion koulut, kouluruokailu, oppikirjat & tarvikkeet
Valtion koulut ovat valtion rahoittamia ja oppilaille ilmaisia. Koulutarvikkeet oppilaan perhe kustantaa itse, ja kouluruokailu on maksullinen.
Vuosina 1944-1979 kouluruokaa sai kaikki oppilaat maksua vastaan - summan nousten pikkuhiljaa vuosikymmenten mittaan, mutta vuodesta 1980 eteenpäin laki ei pakota tarjoamaan koululounasta kenellekään muulle kuin hyvin pienituloisten lapsille - sellaisten jotka saavat palkkatulon pienuuden takia lisätukea tai elävät pätevästä syystä pelkällä tuella. Jos koulu haluaa tarjota lounaan kaikille, se on siis maksullinen; 1,25£-2,00£ per lounas.
Lounaan saa joka tapauksessa tuoda itse kotoa, ja joissain kouluissa on siis pakko jos haluaa jotain syödä eikä satu olemaan pienituloisesta perheestä. Pienituloisten vanhempien täytyy täyttää todistelomake asiasta jotta lapsi voi saada (ilmaisen) lounaan.
Koulu kustantaa oppikirjat ja näin ollen tekstikirjat jäävät kiertoon oppilaan siirtyessä seuraavalle luokalle tai poistuessa koulusta, mutta vanhempien on kustannettava lastensa kynät, viivottimet, reput, penaalit yms. tarvikkeet sekä urheiluvaatteet ja mahdollisesti vaadittava koulupuku.
3. Valtion koulun ja julkisen koulun ero
Englannissa ja Walesissä 'valtion koulu' ja 'julkinen koulu' ei ole sama asia. Julkiseksi kouluksi kutsutut ovat avoinna kenelle tahansa kuten valtion koulutkin, mutta ottavat lukukausi/vuosimaksun joka on melko korkea eli rikkaammille perheille suunnattuja kouluja. Mutta eivät silti välttämättä yhtään sen parempia asioissa jotka merkitsevät.
Skotlannissa 'julkinen koulu' tarkoittaa samaa kuin valtion koulu, mikä saattaa aiheuttaa sekavuutta englantilaisille ja walesilaislle.
4. Yksityiskoulut
Sitten on vielä yksituiskoulut jotka saattavat myös ottaa lukukausimaksuja, mutta ottavat yleensä vastaan oppilaita vain tietystä uskontoryhmästä tai vastaavaa. (Sivuhuomautus: Tylypahka on yksityiskoulu, mutta ei ota mitään lukukausimaksuja - oppilaiden perheiden pitää maksaa vain koulukirjoista, koulupuvusta, ja tarvikkeista.) Tylypahkan rahoitus tulee rikkailta velhoperheiltä lahjoituksina.
Taikaministeriö osallistuu suuresti Tylypahkan järjestelyihin vain väliaikais-Tylypahkan perustamisvaiheessa ja sen vuosien aikana, koska se on hätätilanne. Mutta silloinkaan ministeriöllä ei ole valtuuksia päättää koulun tavallisista asioista tai puuttua niihin.
5. Ei erillisiä koulubusseja
Britanniassa ei ole erikseen koulubusseja eikä koulukyytilinjoja tai koululaisille bussikortteja. Eli bussia tarvitsevat koululaiset käyttävät tavallisia aiaktaulutettuja bussilinjoja ja joutuvat maksamaan matkat itse.
6. Opettajat: alakoulu vs. yläkoulu
Alakoulussa luokanvalvoja opettaa luokalleen kaikkia aineita. Siksi alakoulun opettajalla on oltava A-tason arvosanat perustutkinnossa kaikissa alakoulun opetussuunntielman aineissa.
Yläkoulussa opettaja erikoistuu yhteen tai kahteen aineeseen, eli koululuokalla on luokanvalvoja ja sen lisäksi eri opettajia eri aineissa.
8. Koulupuku
Monissa kouluissa on pakollisena koulupuku, jonnka kokonaisuus voi erota kouluittain. Niissä on eroja myös Englannin, Walesin, Skotlannin ja Pohjois-Irlannin välillä eli kannattaa katsoa sen mukaan missä hahmonsa asuu JOS haluaa visioida ko. koululle koulupuvun.
Koulupuvun on oltava melko vähäisellä rahalla hankittavissa, ja kunnioittaa uskonnollista vapautta.
Oppilasta ei voida pysyvästi erottaa jos tämä kieltäytyy käyttämästä koulupukua. Oppilaste ei voida rangaista jos tämän vanhemmat eivät halua tämän käyttävän koulupukua, mutta voidan rangaista jos oppilas kieltäytyy itse ja henkilökunta arvelee että siitä saattaa synnyä opinnollisia tai kurinpidollisia ongelmia.
Joissakin kouluissa koulupukua ei käyetetä lainkaan. Se, ja mahdollisen koulupuvun kokonaisuus, on kunkin koulun hallituksen päätettävissä.
9. Koulupäivän pituus ja rytmitys
Koulupäivän pituus ja rytmitys on kunkin koulun hallituksen määrättävissä, siihen ei ole tiettyjä laillisia vaatimuksia.
--> Useimmat yläkoulut pitävät kuuden tunnin päivät ja tällaisella rytmillä:
* Päivä alkaa 09:00 tienoilla.
* 1-1,5 tuntia opiskelua, 1-2 ainetta.
* 25 minuutin välitunti 10:00 ja 11:00 välillä.
* 1-1,5 tuntia opiskelula, 1-2 ainetta.
* Noin tunnin pituinen ruokavälitunti, yleensä n. 12:00-13:00.
* 2 tuntia opiskelua, kahta tai useampaa ainetta.
* Päivä päättyy 15:00 tienoilla.
Alakoulujen päivä on melkolailla sama, paitsi että niissä aamupäivän välitunti on jaettu kahdeksi 15 min välitunniksi joista toinen on iltapäivällä.
Koulupäivä on kuusi tuntia iästä/vuosikurssista riippumatta, siis myös 5-vuotiaille ekaluokkalaisille.
10. Kouluhallitus
Kouluhallitus muodostuu koulukuvernööreistä. Heille ei makseta palkkaa, mutta matkakuluja ja muita vastaavia kuluja voidaan korvata.
Kouluhallitukseen kuuluu vähintään 2 ko. koulua käyvien lasten vanhemmista. (3.4.1980 eteenpäin.) Heidät valitsee ko. koulua käyvien muiden lasten vanhemmat tai jos hallituksessa ei ole tarpeeksi jäseniä, niin hallituksen jäsenet täyttämään paikat.
Koulupuvusta ja koulupäivästä päättämisen lisäksi, kouluhallitus on vastuussa koulun rahastosta; päättää kuinka monta ja millaista henkilökuntaa palkataan, mitä välineitä uusitaan ja miten uusia tavoitteita lähestytään.
He voivat päästää erotetun oppilaan takaisin kouluun, tai lyhentää erotuksen kestoa. Mutta eivät pidentää sitä.
11. Ruumiillinen kuritus
Ruumiillinen kuritus oli laillista ja yleistä kouluissa vuoteen 1987 asti. Sen suosio väheni huomattavasti '70-luvulla ja etenkin '80-luvun alussa, mutta oli silti yhä yleistä valtaosassa kouluista. Oppilaalle ei yleensä annettu mahdollisuutta valita rangaistusta vaan se oli mitä opettaja päätti.
Alakouluissa se oli paljon kevyempää; esimerkiksi välineitä ei yleensä käytetty ja lisäksi se oli ylipäätään harvinaisempaa. Jokaisen kaupunginosan oma opetushallitus määritteli omille kouluilleen rajoitukset mitä ja miten sai ja ei saanut tehdä ja eroja rajoitusten välillä oli paljon. Mutta kaikkialla jokainen tapaus piti kirjata ylös; oppilaan nimi, rangaistuksen yksityiskohdat ja syy, sekä päivämäärä.
Monissa ala- ja yläkouluissa tyttöjen ruumiillinen kuritus oli täysin kielletty, ja useimmissa rajoitettu vain tietynlaiseksi ja kevyemmäksi kuin poikien joiden ruumiillinen kuritus oli joka tapauksessa paljon yleisempää kuin tyttöjen. Kaupunginosien opetushallitusten päätettävissä oli myös ketkä koulun henkilökunnasta saivat tätä harjoittaa; joissakin kuka tahansa opettaja, joissakin vain vanhimmat opettajat, kun taas joissakin vain rehtori ja vararehtori. Jos kuritus ylittyi selkeästi pahoinpitelyksi, opettajaa vastaan voitiin tietenkin nostaa rikossyyte. Pahoinpitelyksi yltyneitä tapauksia oli monia vuosikymmenten varrella, mutta kuitenkin kokonaiskuvassa hyvin harvinaista.
Koulut eivät tarvinneet lupaa oppilaan vanhemmilta, mutta jotkut koulut laittoivat kuritetun oppilaan mukana kotiin ilmoituslapun tapahtuneesta.
Mutta vuonna 1982 Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin määräsi vanhemmille oikeuden kieltää oman lapsensa ruumiillinen kuritus koulussa, koska katsottiin sen oikuden puutteen loukkaavan isien ja äitien ihmisoikeuksia.
Britannian hallitus oli samaa mieltä.
Lopulta kesällä 1987 ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla kaikissa valtion kouluissa sekä kaikissa valtion rahoittamissa sisäoppilaitoksissa. Laki kieltää kaikenlaisen lyömisen, kovakouraisen käsittelyn ja tavaroilla heittelyn (esim. liidulla tms.)
Jos opettaja rikkoi tätä lakia hänet voitiin haastaa siviilioikeuteen pahoinpitelystä, mikäli tämän antama rangaistus oli kohtuullinen ja järjellinen. Tapaus saattoi johtaa esimerkiksi kyseisen opettajan työstään erotukseen, mutta ei suurempiin seurauksiin oikeusistuimen puolelta. Pahemmissa tapauksissa tietenkin rikossyytteen nosto oli mahdollista. Jos löi vahingossa, esimerkiksi yrittäessä lopettaa tappelua, oli vielä lain suojaama.
Ironista kyllä, tämän kieltolain myötä Britannian hallitus päätyi viemään lapsen huoltajilta oikeuden asian toisesta laidasta; edes laillinen huoltaja ei voi myöntää opettajille lupaa lapsensa ruumiilliseen kuritukseen koulussa.
OPISKELTAVAT AINEET
Englanti ja Whales
Pitkään valtion koulut saivat opettaa niin montaa ainetta kuin halusivat ja valita mitä opettavat.
Kevätlukukauden alussa 01/1989, astui voimaan Valtakunnallinen Opetussuunnitelma, joka määräsi perusaineet joita jokaisen valtion koulun on opetettava, sekä toi pakolliseksi erilaisia kokeita tietyille vuosiryhmille. (Sitä ennen koulun ei ollut pakko pitää mitään kokeita.)
- Tammikuusta 1989 eteenpäin opiskellaan:
(ydinaineet) - englanti, matematiikka, ja tiede.
ja (perusaineet) - historia, maantieto, suunnittelu & teknologia, musiikki, kuvataide, ja liikunta. Ja Walesissä myös walesin kieli.
- 1. elokuuta 1995 noihin lisättiin, yläkoulu-ikäisille nykyajan ulkomaiset kielet. Ja tietotekniikka 5-13-vuotiaille. (Vuotta myöhemmin 14-15-vuotiaille, ja taas vuotta myöhemmin 16-vuotiaille.)
- 1. elokuuta 1996 lisättiin uskonto, (joskin vanhemmat saivat vetää lapsensa pois niiltä tunneilta), ja yläkoulu-ikäisille myös seksivalistus.
* Suunnittelu & teknologia = tekstiilityö, puutyö & kotitalous.
* Tiede = fysiikka, kemia, biologia, geologia ja tähtitiede. (Kunnes elokuussa 1995 geologia ja tähtitiede jäi pois.)
* Nykyajan ulkomaiset kielet = yläkoulun aloittaessaan, on valittava opiskeltavaksi ainakin yksi koulun tarjoamista nykyajan ulkomainen kielistä. (Yleensä ranska, saksa ja espanja.)
* Uskonnon on painotettava selkeästi eniten kristinuskoon.
- Valtakunnalliset kokeet:
* 1986 asetetut GCSE-kokeet 16-vuotiaille, ensimmäiset järjestettiin vuonna 1988. Ne on vähän niinkuin Tylypahkan V.I.P.:t.
* Lukuvuonna 1990-1991 tuotiin alakouluihin 7-vuotiaille, Standard Assessment Tests, jotka koostuvat opettajan johtamista tehtävistä, sekä tavallisista kokeista. Niillä arvioidaan oppilaan saavutuksia/tasoa kaikissa opiskelluissa aineissa.
Nämä kokeet otettiin käyttöön 11-vuotiaille lukuvuonna 1994-1995.
Ja 14-vuotiaille lukuvuonna 1997-1998.
* Vuonna 1995 opetussuunnitelmaa uusittiin ja nämä kokeet rajoitettiin koskemaan vain kolmea ydinainetta, eli englantia, matematiikkaa ja tiedettä. Englanninkielen arvioinnissa opettaja arvioi lapsen tason lukemisessa, kirjoittamisessa ja puhumisessa sekä kuuntelussa.
Nuo arviointikokeet tehdään toukokuussa.
Skotlanti
Ei ollut opetussuunnitelmaa voimassa lainkaan ennen kuin kesäkuussa 1991.
Skotlannin opetussuunitelma ei määrännyt liiemmin tiettyjä oppiaineita, vaan alueet ja antoi niihin ohjeistusta.
- englanti (kesäkkuu 1991)
- matematiikka (elokuu 1991)
- Ympäristöoppi (maaliskuu 1993)
- Ilmaisevat taiteet (kesäkuu 1992)
- uskonto ja moraalinen opetus (marraskuu 1992)
- henkk.kohtainen ja sosiaalinen kehitys (kesäkuu 1993)
- Gaelic (kesäkuu 1993)
- Latina (elokuu 1992)
- Nykyaikainen eurooppalainen kieli (elokuku 1992)
Pohjois-Irlanti
Ei ollut opetussuunnitelmaa ennen kuin vuonna 1990.
Mistä lähtien valtion kouluissa täytyi opiskella:
- uskonnnon lisäksi viittä/kuutta laajaa aluetta; englanti, matematiikka, tiede ja teknologia, ympäristö ja yhteiskunta, luova ja ilmaisevaa taide, ja ulkomaisia kieliä (vain yläkoulussa.)
Jotkut alakoulut voivat alkaa opettamaan, sopiville vanhemmille oppilailleen ulkomaista kieltä.
Jotkut yläkoulut saattavat asettaa kotitalouden pakolliseksi aineeksi.
Jokaisen on opiskeltava ainakin yhtä ainetta jokaisesta alueesta, peruskoulun aikana. Poikkeuksena ulkomaiset kielet, jotka ovat pakollisia vain yläkoulun aikana.
PAKOLLINEN KOULUAIKA
Englanti ja Whales
11 vuotta - ikävuodet 5-16.
Lapsen voi halutessaan laittaa leikkikouluun kolmannen syntympäivänsä jälkeen, muttei pakko. Pakollinen opiskelu aloitettava joko kotona tai koulussa, viidettä syntymäpäiväänsä seuraavasta lukukaudesta. Ei seuraavasta syyslukukaudesta, vaan seuraavasta lukukaudesta. (Lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen; syys, kevät ja kesä.)
Koulu on pakollista kesäkuun viimeiseen perjantaihin sitä vuotta kun lapsi täyttää 16.
ALAKOULU:
Vuosi 1: 5-6v
Vuosi 2: 6-7v
Vuosi 3: 7-8v
Vuosi 4: 8-9v
Vuosi 5: 9-10v
Vuosi 6: 10-11v
YLÄKOULU:
Vuosi 7: 11-12v
Vuosi 8: 12-13v
Vuosi 9: 13-14v
Vuosi 10: 14-15v
Vuosi 11: 15-16v (viimeinen pakollinen vuosi)
Vuosi 12: 16-17v
Vuosi 13: 17-18v
Skotlanti
11 vuotta - ikävuodet 4/5-16.
Lapsen voi laittaa leikkikouluun kolmannen syntymäpäivän jälkeen, muttei pakko.
Pakollinen opiskelu kotona tai koulussa alkaa elokuussa viidennen syntymäpäivän jälkeisestä lukukaudesta. Skottien koulujärjestelmä on muuta Britanniaa joustavampi; syyskuun ja joulukuun välillä syntyneiden lasten vanhemmat voivat hakea yhden vuoden lykkäystä – (hakemus vaatii hyväksynnän), ja tammi-helmikuussa syntyneiden lasten vanhemamt voivat päättää pitää lapsen kotona ensimmäisen vuoden ja laittaa tämän kouluun vasta ko. vuoden elokuussa. Ei kovin tasa-arvoista, varsinkaan maalis-elokuussa syntyneille, mutta noin se vaan on...
ALA- JA YLÄKOULU:
Muuten sama kuin Englannissa ja Walesissä, mutta vuosien laskeminen aloitetaan vuotta aiemmin eli alakoulu viimeinen vuosi onkin 7. vuosi. Ja yläkoulussa vuosien laskenta aloitetaan alusta; yk1-yk6.
Pohjois-Irlanti
12 vuotta - ikävuodet 4-16 tai 5-17.
Lapsen voi laittaa leikkikouluun kolmannen syntymäpäivänsä jälkeen, muttei ole pakko.
Pakollinen opiskelu alkaa - kotona tai koulussa - poikkeuksestta syyskuun alussa, joko 4-vuotiaana tai 5-vuotiaana. Heinäkuu on rajana, eli heinäkuun jälkeen syntyneet aloittavat koulun vasta seuraavan vuoden syyskuussa.
Koulun aloitusta voi lykätä vain erikoissyyn takia, jolloin viranomaiset saattavat sijoittaa lapsen tiettyyn leikkikouluun joka vastaa lapsen tarpeita, vaikka lapsi olisi alakouluiässä.
Pakollista koulua on 12 vuotta, eli päättyy vuonna jolloin täyttää 16 tai 17, riippuen minkä ikäisenä aloitti.
ALA- JA YLÄKOULU:
Sama kuin Skotlannissa. Paitsi että ala- ja yläkoulun vuodet lasketaan yhteen eli alakoulun viimeinen vuosi on 7. ja yläkoulun eka 8. vuosi.
LUKUVUOSI
Lukuvuosi jaetaan kolmeen lukukauteen; syys, kevät, ja kesälukukausi jotka jaotellaan kahdella kahden viikon pituisella lomalla; syys- ja kevätlukuausi joululomalla, ja kevät- ja kesälukukausi pääsiäisloma.
Yleensä jokaisen lukukauden keskellä on noin viikon loma joista puhutaan termillä ”mid-term”.
Englanti ja Whales
Lukuvuosi kestää syyskuun alkupuolelta heinäkuun lopulle.
* Syyslukukausi: alku-syyskuusta joulukuuhun puoleenväliin/muutama päivä ennen joulua.
(Mid-term -lomaviikko: lokakuun puolivälissä tai lopussa.)
* Kevätlukukausi: alku-tammikuusta pääsiäisen tienoille.
(Mid-term -lomaviikko: helmikuun puolivälissä tai lopussa.)
* Kesälukukausi: pääsiäisen tienoilta heinäkuun lopulle.
(Mid-term -lomaviikko: toukokuun lopulla tai kesäkuun alkupuolella.)
* Kesäloma = 6 viikkoa.
Skotlanti
Lukuvuosi kestää elokuun puolivälistä kesäkuun lopulle tai elokuun lopulta heinäkuun alkuun.
* Syyslukukausi: elokuun puolivälistä tai lopulta, joulukuun puoleen väliin/muutamaa päivää ennen joulua.
(Mid-term -loma: lokakuuun puolivälissä/loppupuolella. Kestää viikon tai kaksi.)
* Kevätlukukausi: tammikuun alkupuolelta pääsiäisen tienoille.
(Mid-term -loma: hemikuun puolivälissä/lopulla. Kestää muutamasta päivästä viikkoon.)
* Kesälukukausi: pääsiäisen tienoilta kesäkuun lopulle / heinäkuun alkuun.
(Mid-term -loma: toukokuun lopulla. Vain muutaman päivän.)
* Kesäloma = 6-7 viikkoa.
Pohjois-Irlanti
Lukuvuosi kestää syyskuun alulta kesäkuun lopulle tai heinäkuun alkuun.
* Syyslukukausi: syyskuuun alkupuolelta joulukuun puoleen väliin/muutamaa päivää ennen joulua.
(Mid-term -loma: lokakuun lopulla. Vain muutama päivä.)
* Kevätlukukausi: tammikuun alkupuolelta pääsiäisen tienoille.
(Mid-tern -loma: helmikuun puolivälissä. Vain muutama päivä.)
* Kesälukukausi: pääsiäisen tienoilta kesäkuun lopulle tai heinäkuun alkuun.
(Ei ole mid-term -lomaa lainkaan.)
* Kesäloma = 8-9-viikkoa. Koska mid-term -lomat lyhempiä ja kesälukukaudelle ei lainkaan.
Joten jos kopioit ja käytät tältä sivulta jotain, niin linkitäthän takaisin näille sivuille sen ohella.
Lähes kaikki muut infot tällä sivustolla on minun keksimääni fanivisiota tai virallisista soveltamaani, joten ethän kopioi täältä mitään muuta ilman lupaani. Kiitos.
- YLEISTÄ - KOULUAINEET - PAKOLLINEN KOULUAIKA - LUKUVUOSI -
YLEISTÄ
1. Koulun valinta-rajoitukset
Englannissa, pitkään vanhemmat eivät saaneet vapaasti valita mitä koulua lapsensa käy. (Kotiopetus oli toki vaihtoehtona.)
Vasta 3. huhtikuuta 1980 astui voimaan laki jonka mukaan vanhemmat saivat valita koulun lapselleen - ja koulun oli otettava tämä lapsi vastaan. (Paitsi ei jos lapsen vanhemman valintaan suostuminen tuottaisi haittaa tehokkaalle opiskelulle tai tehokkaalle lähteiden käytölle.)
2. Valtion koulut, kouluruokailu, oppikirjat & tarvikkeet
Valtion koulut ovat valtion rahoittamia ja oppilaille ilmaisia. Koulutarvikkeet oppilaan perhe kustantaa itse, ja kouluruokailu on maksullinen.
Vuosina 1944-1979 kouluruokaa sai kaikki oppilaat maksua vastaan - summan nousten pikkuhiljaa vuosikymmenten mittaan, mutta vuodesta 1980 eteenpäin laki ei pakota tarjoamaan koululounasta kenellekään muulle kuin hyvin pienituloisten lapsille - sellaisten jotka saavat palkkatulon pienuuden takia lisätukea tai elävät pätevästä syystä pelkällä tuella. Jos koulu haluaa tarjota lounaan kaikille, se on siis maksullinen; 1,25£-2,00£ per lounas.
Lounaan saa joka tapauksessa tuoda itse kotoa, ja joissain kouluissa on siis pakko jos haluaa jotain syödä eikä satu olemaan pienituloisesta perheestä. Pienituloisten vanhempien täytyy täyttää todistelomake asiasta jotta lapsi voi saada (ilmaisen) lounaan.
Koulu kustantaa oppikirjat ja näin ollen tekstikirjat jäävät kiertoon oppilaan siirtyessä seuraavalle luokalle tai poistuessa koulusta, mutta vanhempien on kustannettava lastensa kynät, viivottimet, reput, penaalit yms. tarvikkeet sekä urheiluvaatteet ja mahdollisesti vaadittava koulupuku.
3. Valtion koulun ja julkisen koulun ero
Englannissa ja Walesissä 'valtion koulu' ja 'julkinen koulu' ei ole sama asia. Julkiseksi kouluksi kutsutut ovat avoinna kenelle tahansa kuten valtion koulutkin, mutta ottavat lukukausi/vuosimaksun joka on melko korkea eli rikkaammille perheille suunnattuja kouluja. Mutta eivät silti välttämättä yhtään sen parempia asioissa jotka merkitsevät.
Skotlannissa 'julkinen koulu' tarkoittaa samaa kuin valtion koulu, mikä saattaa aiheuttaa sekavuutta englantilaisille ja walesilaislle.
4. Yksityiskoulut
Sitten on vielä yksituiskoulut jotka saattavat myös ottaa lukukausimaksuja, mutta ottavat yleensä vastaan oppilaita vain tietystä uskontoryhmästä tai vastaavaa. (Sivuhuomautus: Tylypahka on yksityiskoulu, mutta ei ota mitään lukukausimaksuja - oppilaiden perheiden pitää maksaa vain koulukirjoista, koulupuvusta, ja tarvikkeista.) Tylypahkan rahoitus tulee rikkailta velhoperheiltä lahjoituksina.
Taikaministeriö osallistuu suuresti Tylypahkan järjestelyihin vain väliaikais-Tylypahkan perustamisvaiheessa ja sen vuosien aikana, koska se on hätätilanne. Mutta silloinkaan ministeriöllä ei ole valtuuksia päättää koulun tavallisista asioista tai puuttua niihin.
5. Ei erillisiä koulubusseja
Britanniassa ei ole erikseen koulubusseja eikä koulukyytilinjoja tai koululaisille bussikortteja. Eli bussia tarvitsevat koululaiset käyttävät tavallisia aiaktaulutettuja bussilinjoja ja joutuvat maksamaan matkat itse.
6. Opettajat: alakoulu vs. yläkoulu
Alakoulussa luokanvalvoja opettaa luokalleen kaikkia aineita. Siksi alakoulun opettajalla on oltava A-tason arvosanat perustutkinnossa kaikissa alakoulun opetussuunntielman aineissa.
Yläkoulussa opettaja erikoistuu yhteen tai kahteen aineeseen, eli koululuokalla on luokanvalvoja ja sen lisäksi eri opettajia eri aineissa.
8. Koulupuku
Monissa kouluissa on pakollisena koulupuku, jonnka kokonaisuus voi erota kouluittain. Niissä on eroja myös Englannin, Walesin, Skotlannin ja Pohjois-Irlannin välillä eli kannattaa katsoa sen mukaan missä hahmonsa asuu JOS haluaa visioida ko. koululle koulupuvun.
Koulupuvun on oltava melko vähäisellä rahalla hankittavissa, ja kunnioittaa uskonnollista vapautta.
Oppilasta ei voida pysyvästi erottaa jos tämä kieltäytyy käyttämästä koulupukua. Oppilaste ei voida rangaista jos tämän vanhemmat eivät halua tämän käyttävän koulupukua, mutta voidan rangaista jos oppilas kieltäytyy itse ja henkilökunta arvelee että siitä saattaa synnyä opinnollisia tai kurinpidollisia ongelmia.
Joissakin kouluissa koulupukua ei käyetetä lainkaan. Se, ja mahdollisen koulupuvun kokonaisuus, on kunkin koulun hallituksen päätettävissä.
9. Koulupäivän pituus ja rytmitys
Koulupäivän pituus ja rytmitys on kunkin koulun hallituksen määrättävissä, siihen ei ole tiettyjä laillisia vaatimuksia.
--> Useimmat yläkoulut pitävät kuuden tunnin päivät ja tällaisella rytmillä:
* Päivä alkaa 09:00 tienoilla.
* 1-1,5 tuntia opiskelua, 1-2 ainetta.
* 25 minuutin välitunti 10:00 ja 11:00 välillä.
* 1-1,5 tuntia opiskelula, 1-2 ainetta.
* Noin tunnin pituinen ruokavälitunti, yleensä n. 12:00-13:00.
* 2 tuntia opiskelua, kahta tai useampaa ainetta.
* Päivä päättyy 15:00 tienoilla.
Alakoulujen päivä on melkolailla sama, paitsi että niissä aamupäivän välitunti on jaettu kahdeksi 15 min välitunniksi joista toinen on iltapäivällä.
Koulupäivä on kuusi tuntia iästä/vuosikurssista riippumatta, siis myös 5-vuotiaille ekaluokkalaisille.
10. Kouluhallitus
Kouluhallitus muodostuu koulukuvernööreistä. Heille ei makseta palkkaa, mutta matkakuluja ja muita vastaavia kuluja voidaan korvata.
Kouluhallitukseen kuuluu vähintään 2 ko. koulua käyvien lasten vanhemmista. (3.4.1980 eteenpäin.) Heidät valitsee ko. koulua käyvien muiden lasten vanhemmat tai jos hallituksessa ei ole tarpeeksi jäseniä, niin hallituksen jäsenet täyttämään paikat.
Koulupuvusta ja koulupäivästä päättämisen lisäksi, kouluhallitus on vastuussa koulun rahastosta; päättää kuinka monta ja millaista henkilökuntaa palkataan, mitä välineitä uusitaan ja miten uusia tavoitteita lähestytään.
He voivat päästää erotetun oppilaan takaisin kouluun, tai lyhentää erotuksen kestoa. Mutta eivät pidentää sitä.
11. Ruumiillinen kuritus
Ruumiillinen kuritus oli laillista ja yleistä kouluissa vuoteen 1987 asti. Sen suosio väheni huomattavasti '70-luvulla ja etenkin '80-luvun alussa, mutta oli silti yhä yleistä valtaosassa kouluista. Oppilaalle ei yleensä annettu mahdollisuutta valita rangaistusta vaan se oli mitä opettaja päätti.
Alakouluissa se oli paljon kevyempää; esimerkiksi välineitä ei yleensä käytetty ja lisäksi se oli ylipäätään harvinaisempaa. Jokaisen kaupunginosan oma opetushallitus määritteli omille kouluilleen rajoitukset mitä ja miten sai ja ei saanut tehdä ja eroja rajoitusten välillä oli paljon. Mutta kaikkialla jokainen tapaus piti kirjata ylös; oppilaan nimi, rangaistuksen yksityiskohdat ja syy, sekä päivämäärä.
Monissa ala- ja yläkouluissa tyttöjen ruumiillinen kuritus oli täysin kielletty, ja useimmissa rajoitettu vain tietynlaiseksi ja kevyemmäksi kuin poikien joiden ruumiillinen kuritus oli joka tapauksessa paljon yleisempää kuin tyttöjen. Kaupunginosien opetushallitusten päätettävissä oli myös ketkä koulun henkilökunnasta saivat tätä harjoittaa; joissakin kuka tahansa opettaja, joissakin vain vanhimmat opettajat, kun taas joissakin vain rehtori ja vararehtori. Jos kuritus ylittyi selkeästi pahoinpitelyksi, opettajaa vastaan voitiin tietenkin nostaa rikossyyte. Pahoinpitelyksi yltyneitä tapauksia oli monia vuosikymmenten varrella, mutta kuitenkin kokonaiskuvassa hyvin harvinaista.
Koulut eivät tarvinneet lupaa oppilaan vanhemmilta, mutta jotkut koulut laittoivat kuritetun oppilaan mukana kotiin ilmoituslapun tapahtuneesta.
Mutta vuonna 1982 Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin määräsi vanhemmille oikeuden kieltää oman lapsensa ruumiillinen kuritus koulussa, koska katsottiin sen oikuden puutteen loukkaavan isien ja äitien ihmisoikeuksia.
Britannian hallitus oli samaa mieltä.
Lopulta kesällä 1987 ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla kaikissa valtion kouluissa sekä kaikissa valtion rahoittamissa sisäoppilaitoksissa. Laki kieltää kaikenlaisen lyömisen, kovakouraisen käsittelyn ja tavaroilla heittelyn (esim. liidulla tms.)
Jos opettaja rikkoi tätä lakia hänet voitiin haastaa siviilioikeuteen pahoinpitelystä, mikäli tämän antama rangaistus oli kohtuullinen ja järjellinen. Tapaus saattoi johtaa esimerkiksi kyseisen opettajan työstään erotukseen, mutta ei suurempiin seurauksiin oikeusistuimen puolelta. Pahemmissa tapauksissa tietenkin rikossyytteen nosto oli mahdollista. Jos löi vahingossa, esimerkiksi yrittäessä lopettaa tappelua, oli vielä lain suojaama.
Ironista kyllä, tämän kieltolain myötä Britannian hallitus päätyi viemään lapsen huoltajilta oikeuden asian toisesta laidasta; edes laillinen huoltaja ei voi myöntää opettajille lupaa lapsensa ruumiilliseen kuritukseen koulussa.
OPISKELTAVAT AINEET
Englanti ja Whales
Pitkään valtion koulut saivat opettaa niin montaa ainetta kuin halusivat ja valita mitä opettavat.
Kevätlukukauden alussa 01/1989, astui voimaan Valtakunnallinen Opetussuunnitelma, joka määräsi perusaineet joita jokaisen valtion koulun on opetettava, sekä toi pakolliseksi erilaisia kokeita tietyille vuosiryhmille. (Sitä ennen koulun ei ollut pakko pitää mitään kokeita.)
- Tammikuusta 1989 eteenpäin opiskellaan:
(ydinaineet) - englanti, matematiikka, ja tiede.
ja (perusaineet) - historia, maantieto, suunnittelu & teknologia, musiikki, kuvataide, ja liikunta. Ja Walesissä myös walesin kieli.
- 1. elokuuta 1995 noihin lisättiin, yläkoulu-ikäisille nykyajan ulkomaiset kielet. Ja tietotekniikka 5-13-vuotiaille. (Vuotta myöhemmin 14-15-vuotiaille, ja taas vuotta myöhemmin 16-vuotiaille.)
- 1. elokuuta 1996 lisättiin uskonto, (joskin vanhemmat saivat vetää lapsensa pois niiltä tunneilta), ja yläkoulu-ikäisille myös seksivalistus.
* Suunnittelu & teknologia = tekstiilityö, puutyö & kotitalous.
* Tiede = fysiikka, kemia, biologia, geologia ja tähtitiede. (Kunnes elokuussa 1995 geologia ja tähtitiede jäi pois.)
* Nykyajan ulkomaiset kielet = yläkoulun aloittaessaan, on valittava opiskeltavaksi ainakin yksi koulun tarjoamista nykyajan ulkomainen kielistä. (Yleensä ranska, saksa ja espanja.)
* Uskonnon on painotettava selkeästi eniten kristinuskoon.
- Valtakunnalliset kokeet:
* 1986 asetetut GCSE-kokeet 16-vuotiaille, ensimmäiset järjestettiin vuonna 1988. Ne on vähän niinkuin Tylypahkan V.I.P.:t.
* Lukuvuonna 1990-1991 tuotiin alakouluihin 7-vuotiaille, Standard Assessment Tests, jotka koostuvat opettajan johtamista tehtävistä, sekä tavallisista kokeista. Niillä arvioidaan oppilaan saavutuksia/tasoa kaikissa opiskelluissa aineissa.
Nämä kokeet otettiin käyttöön 11-vuotiaille lukuvuonna 1994-1995.
Ja 14-vuotiaille lukuvuonna 1997-1998.
* Vuonna 1995 opetussuunnitelmaa uusittiin ja nämä kokeet rajoitettiin koskemaan vain kolmea ydinainetta, eli englantia, matematiikkaa ja tiedettä. Englanninkielen arvioinnissa opettaja arvioi lapsen tason lukemisessa, kirjoittamisessa ja puhumisessa sekä kuuntelussa.
Nuo arviointikokeet tehdään toukokuussa.
Skotlanti
Ei ollut opetussuunnitelmaa voimassa lainkaan ennen kuin kesäkuussa 1991.
Skotlannin opetussuunitelma ei määrännyt liiemmin tiettyjä oppiaineita, vaan alueet ja antoi niihin ohjeistusta.
- englanti (kesäkkuu 1991)
- matematiikka (elokuu 1991)
- Ympäristöoppi (maaliskuu 1993)
- Ilmaisevat taiteet (kesäkuu 1992)
- uskonto ja moraalinen opetus (marraskuu 1992)
- henkk.kohtainen ja sosiaalinen kehitys (kesäkuu 1993)
- Gaelic (kesäkuu 1993)
- Latina (elokuu 1992)
- Nykyaikainen eurooppalainen kieli (elokuku 1992)
Pohjois-Irlanti
Ei ollut opetussuunnitelmaa ennen kuin vuonna 1990.
Mistä lähtien valtion kouluissa täytyi opiskella:
- uskonnnon lisäksi viittä/kuutta laajaa aluetta; englanti, matematiikka, tiede ja teknologia, ympäristö ja yhteiskunta, luova ja ilmaisevaa taide, ja ulkomaisia kieliä (vain yläkoulussa.)
Jotkut alakoulut voivat alkaa opettamaan, sopiville vanhemmille oppilailleen ulkomaista kieltä.
Jotkut yläkoulut saattavat asettaa kotitalouden pakolliseksi aineeksi.
Jokaisen on opiskeltava ainakin yhtä ainetta jokaisesta alueesta, peruskoulun aikana. Poikkeuksena ulkomaiset kielet, jotka ovat pakollisia vain yläkoulun aikana.
PAKOLLINEN KOULUAIKA
Englanti ja Whales
11 vuotta - ikävuodet 5-16.
Lapsen voi halutessaan laittaa leikkikouluun kolmannen syntympäivänsä jälkeen, muttei pakko. Pakollinen opiskelu aloitettava joko kotona tai koulussa, viidettä syntymäpäiväänsä seuraavasta lukukaudesta. Ei seuraavasta syyslukukaudesta, vaan seuraavasta lukukaudesta. (Lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen; syys, kevät ja kesä.)
Koulu on pakollista kesäkuun viimeiseen perjantaihin sitä vuotta kun lapsi täyttää 16.
ALAKOULU:
Vuosi 1: 5-6v
Vuosi 2: 6-7v
Vuosi 3: 7-8v
Vuosi 4: 8-9v
Vuosi 5: 9-10v
Vuosi 6: 10-11v
YLÄKOULU:
Vuosi 7: 11-12v
Vuosi 8: 12-13v
Vuosi 9: 13-14v
Vuosi 10: 14-15v
Vuosi 11: 15-16v (viimeinen pakollinen vuosi)
Vuosi 12: 16-17v
Vuosi 13: 17-18v
Skotlanti
11 vuotta - ikävuodet 4/5-16.
Lapsen voi laittaa leikkikouluun kolmannen syntymäpäivän jälkeen, muttei pakko.
Pakollinen opiskelu kotona tai koulussa alkaa elokuussa viidennen syntymäpäivän jälkeisestä lukukaudesta. Skottien koulujärjestelmä on muuta Britanniaa joustavampi; syyskuun ja joulukuun välillä syntyneiden lasten vanhemmat voivat hakea yhden vuoden lykkäystä – (hakemus vaatii hyväksynnän), ja tammi-helmikuussa syntyneiden lasten vanhemamt voivat päättää pitää lapsen kotona ensimmäisen vuoden ja laittaa tämän kouluun vasta ko. vuoden elokuussa. Ei kovin tasa-arvoista, varsinkaan maalis-elokuussa syntyneille, mutta noin se vaan on...
ALA- JA YLÄKOULU:
Muuten sama kuin Englannissa ja Walesissä, mutta vuosien laskeminen aloitetaan vuotta aiemmin eli alakoulu viimeinen vuosi onkin 7. vuosi. Ja yläkoulussa vuosien laskenta aloitetaan alusta; yk1-yk6.
Pohjois-Irlanti
12 vuotta - ikävuodet 4-16 tai 5-17.
Lapsen voi laittaa leikkikouluun kolmannen syntymäpäivänsä jälkeen, muttei ole pakko.
Pakollinen opiskelu alkaa - kotona tai koulussa - poikkeuksestta syyskuun alussa, joko 4-vuotiaana tai 5-vuotiaana. Heinäkuu on rajana, eli heinäkuun jälkeen syntyneet aloittavat koulun vasta seuraavan vuoden syyskuussa.
Koulun aloitusta voi lykätä vain erikoissyyn takia, jolloin viranomaiset saattavat sijoittaa lapsen tiettyyn leikkikouluun joka vastaa lapsen tarpeita, vaikka lapsi olisi alakouluiässä.
Pakollista koulua on 12 vuotta, eli päättyy vuonna jolloin täyttää 16 tai 17, riippuen minkä ikäisenä aloitti.
ALA- JA YLÄKOULU:
Sama kuin Skotlannissa. Paitsi että ala- ja yläkoulun vuodet lasketaan yhteen eli alakoulun viimeinen vuosi on 7. ja yläkoulun eka 8. vuosi.
LUKUVUOSI
Lukuvuosi jaetaan kolmeen lukukauteen; syys, kevät, ja kesälukukausi jotka jaotellaan kahdella kahden viikon pituisella lomalla; syys- ja kevätlukuausi joululomalla, ja kevät- ja kesälukukausi pääsiäisloma.
Yleensä jokaisen lukukauden keskellä on noin viikon loma joista puhutaan termillä ”mid-term”.
Englanti ja Whales
Lukuvuosi kestää syyskuun alkupuolelta heinäkuun lopulle.
* Syyslukukausi: alku-syyskuusta joulukuuhun puoleenväliin/muutama päivä ennen joulua.
(Mid-term -lomaviikko: lokakuun puolivälissä tai lopussa.)
* Kevätlukukausi: alku-tammikuusta pääsiäisen tienoille.
(Mid-term -lomaviikko: helmikuun puolivälissä tai lopussa.)
* Kesälukukausi: pääsiäisen tienoilta heinäkuun lopulle.
(Mid-term -lomaviikko: toukokuun lopulla tai kesäkuun alkupuolella.)
* Kesäloma = 6 viikkoa.
Skotlanti
Lukuvuosi kestää elokuun puolivälistä kesäkuun lopulle tai elokuun lopulta heinäkuun alkuun.
* Syyslukukausi: elokuun puolivälistä tai lopulta, joulukuun puoleen väliin/muutamaa päivää ennen joulua.
(Mid-term -loma: lokakuuun puolivälissä/loppupuolella. Kestää viikon tai kaksi.)
* Kevätlukukausi: tammikuun alkupuolelta pääsiäisen tienoille.
(Mid-term -loma: hemikuun puolivälissä/lopulla. Kestää muutamasta päivästä viikkoon.)
* Kesälukukausi: pääsiäisen tienoilta kesäkuun lopulle / heinäkuun alkuun.
(Mid-term -loma: toukokuun lopulla. Vain muutaman päivän.)
* Kesäloma = 6-7 viikkoa.
Pohjois-Irlanti
Lukuvuosi kestää syyskuun alulta kesäkuun lopulle tai heinäkuun alkuun.
* Syyslukukausi: syyskuuun alkupuolelta joulukuun puoleen väliin/muutamaa päivää ennen joulua.
(Mid-term -loma: lokakuun lopulla. Vain muutama päivä.)
* Kevätlukukausi: tammikuun alkupuolelta pääsiäisen tienoille.
(Mid-tern -loma: helmikuun puolivälissä. Vain muutama päivä.)
* Kesälukukausi: pääsiäisen tienoilta kesäkuun lopulle tai heinäkuun alkuun.
(Ei ole mid-term -lomaa lainkaan.)
* Kesäloma = 8-9-viikkoa. Koska mid-term -lomat lyhempiä ja kesälukukaudelle ei lainkaan.
Lähteet:
Eng. Wikipedia, legislation.gov.uk, education.gov.uk, gov.uk, educationengland.org.uk, scotland.gov.uk, Woodlands Resources
World Corporal Punishment Research,
World Corporal Punishment Research - Archive
+ lukuisat erinäiset pdf-dokumentit Googlen kautta.