16-03-2020, 05:05 PM
USKONTO
Kirkkaasti valtaosa Amerikan uudisasukkaista oli kristinuskossa ja protestantteja. 1840-vuodesta eteenpäin Amerikkaan muutti kymmeniä miljoonia katolisia, mutta he eivät saaneet sijaa kulttuurin päävirrassa ja kokivat paljon vihamielisyyttä protestanttiselta Amerikalta.
Iso osa protestanteista on evankelikalistisessa uskonoiikkeessä, eli heille Ilosanoman ydin on sielun pelastus kun uskoo Kristuksen uhraukseen ja he uskovat myös "henkisen jälleensyntymisen" kokemukseen. Yhteisesti kaikki protestantit uskovat Pyhään Kolminaisuuteen (Isä Jumala, Poika Kristus, ja Pyhä Henki.)
Moni kristinuskon pappi saarnasi yhä intensiivisesti ja paljon tulesta ja Helvetistä, lietsoen käännytystä ja mallikelpoista kristillistä elämää seurakunnassa Jumalanpelon kautta. Mutta 1700-luvun lopulla alkanut ja 1800-luvun puoliväliin kestänyt uskonnollisuuden uusi herääminen – joka pyyhkäisi erityisesti maaseutu-alueiden yli - toi mukanaan kasvavan määrän pappeja jotka painottivat Uuteen Testamenttiin, korostaen Jumalan rakkautta ja anteeksiantoa ja vapautunut Raamatun tulkinta yleistyi. 1800-luvun toisella puoliskolla Jumalanpelkoa lietsivia saarnoja kuultiin enimmäkseen kaupungeissa.
Kolmas herääminen tapahtui 1800-luvun toisella puoliskolla, jolloin kirkkoa jauskontoa alettiin soveltaa myös yhteiskunnan sosiaalisiin ongelmiin ja politiikkaan kuten alkoholin käytön kieltämiseen ja naisten oikeuksien ajamiseen.
Kaikki kristinuskon haarat katsoivat seksin ja muun seksuaalisen kanssakäymisen olevan hyvä asia, Jumalan tarkoittama tärkeä ja luonnollinen osa ihmisyyttä - mutta myös että sen harrastaminen ennen avioliittoa on synti kuten aviorikos/syrjähyppy. Perusteet vaihtelee kirkkokuntien oppien välillä, mutta yleisesti ottaen peruste on että Jumala tarkoitti seksin miehen ja naisen välille lisääntymistä varten, ja avioliitto on mahdollisten syntyvien lasten ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta vakain ja paras paikka sen aloittamiseen ja harjoittamiseen. Raamatussa on useita kirjoituksia jotka tukevat tätä ajatusta ja siten muodostunutta perinnettä. Monet uskonhaarat pitivät syntinä jopa itsetyydytystä avioliiton ulkopuolella.
Mutta protestantismi hyväksyy itsetyydytyksen ennen avioliittoa kunhan siinä ei käytä pormogtafiaa, katsele ihmisiä himoiten, harjoita sitä yhdessä toisen kanssa, addiktoidu siihen tai tee sitä Jumalaa vastustaakseen.
Uuddet filosofiat haastoivat kirkon elämäkatsomuksen, kuten Darwinin evoluutio-teoria, Marxin kommunismi ja Freudin psykologia.
Charles Darwinin vuonna 1859 julkaisema kirja On the Origin of Species ja sen myöhemmät laajennetut editiot toi evoluutioteorian kunnolla esille. Etenkin katolinen kirkko suhtautui siihen vihamielisesti, mutta ei täysin torjuvasti. Kesti vuosikymmeniä ennen kuin se virallisesti julisti Darwinin teoriaa. Yleisesti kirkkokunnissa evoluutioteorian hyväksyntä virallisella tasolla oli hidasta, mutta katolismi ja muiden haarojen liberaalit kirkot jättivät sen jäsentensä yksilölliseen päätökseen. Darwinin versio evoluutioteoriasta kun ei sulkenut pois Luojan mahdollista olemassaoloa vaan tämä mainitsi Luojan useissa ensimmäisissä editioissa. Jo ennen nykyaikaisen tieteen kehittymistä katolinen ja liberaalit kirkot sallivat tulkita Raamattua vertauskuvallisena asioissa joissa se on tieteen löytöjen tai järjen vastainen.
+ Jos kristinusko ei sovi hahmovisioosi, myös Juutalaisuus yleistyi maahanmuuttomassojen myötä, mutta pysyi selkeänä vähemmistönä ja Amerikan rikkaan kulttuurikirjon ansiosta juutalaisten kulttuuri ja usko kukoisti. Antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on aina ollut Amerikassa paljon vähäisempää kuin muualla maailmassa.
Kirkkaasti valtaosa Amerikan uudisasukkaista oli kristinuskossa ja protestantteja. 1840-vuodesta eteenpäin Amerikkaan muutti kymmeniä miljoonia katolisia, mutta he eivät saaneet sijaa kulttuurin päävirrassa ja kokivat paljon vihamielisyyttä protestanttiselta Amerikalta.
Iso osa protestanteista on evankelikalistisessa uskonoiikkeessä, eli heille Ilosanoman ydin on sielun pelastus kun uskoo Kristuksen uhraukseen ja he uskovat myös "henkisen jälleensyntymisen" kokemukseen. Yhteisesti kaikki protestantit uskovat Pyhään Kolminaisuuteen (Isä Jumala, Poika Kristus, ja Pyhä Henki.)
Moni kristinuskon pappi saarnasi yhä intensiivisesti ja paljon tulesta ja Helvetistä, lietsoen käännytystä ja mallikelpoista kristillistä elämää seurakunnassa Jumalanpelon kautta. Mutta 1700-luvun lopulla alkanut ja 1800-luvun puoliväliin kestänyt uskonnollisuuden uusi herääminen – joka pyyhkäisi erityisesti maaseutu-alueiden yli - toi mukanaan kasvavan määrän pappeja jotka painottivat Uuteen Testamenttiin, korostaen Jumalan rakkautta ja anteeksiantoa ja vapautunut Raamatun tulkinta yleistyi. 1800-luvun toisella puoliskolla Jumalanpelkoa lietsivia saarnoja kuultiin enimmäkseen kaupungeissa.
Kolmas herääminen tapahtui 1800-luvun toisella puoliskolla, jolloin kirkkoa jauskontoa alettiin soveltaa myös yhteiskunnan sosiaalisiin ongelmiin ja politiikkaan kuten alkoholin käytön kieltämiseen ja naisten oikeuksien ajamiseen.
Kaikki kristinuskon haarat katsoivat seksin ja muun seksuaalisen kanssakäymisen olevan hyvä asia, Jumalan tarkoittama tärkeä ja luonnollinen osa ihmisyyttä - mutta myös että sen harrastaminen ennen avioliittoa on synti kuten aviorikos/syrjähyppy. Perusteet vaihtelee kirkkokuntien oppien välillä, mutta yleisesti ottaen peruste on että Jumala tarkoitti seksin miehen ja naisen välille lisääntymistä varten, ja avioliitto on mahdollisten syntyvien lasten ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta vakain ja paras paikka sen aloittamiseen ja harjoittamiseen. Raamatussa on useita kirjoituksia jotka tukevat tätä ajatusta ja siten muodostunutta perinnettä. Monet uskonhaarat pitivät syntinä jopa itsetyydytystä avioliiton ulkopuolella.
Mutta protestantismi hyväksyy itsetyydytyksen ennen avioliittoa kunhan siinä ei käytä pormogtafiaa, katsele ihmisiä himoiten, harjoita sitä yhdessä toisen kanssa, addiktoidu siihen tai tee sitä Jumalaa vastustaakseen.
Uuddet filosofiat haastoivat kirkon elämäkatsomuksen, kuten Darwinin evoluutio-teoria, Marxin kommunismi ja Freudin psykologia.
Charles Darwinin vuonna 1859 julkaisema kirja On the Origin of Species ja sen myöhemmät laajennetut editiot toi evoluutioteorian kunnolla esille. Etenkin katolinen kirkko suhtautui siihen vihamielisesti, mutta ei täysin torjuvasti. Kesti vuosikymmeniä ennen kuin se virallisesti julisti Darwinin teoriaa. Yleisesti kirkkokunnissa evoluutioteorian hyväksyntä virallisella tasolla oli hidasta, mutta katolismi ja muiden haarojen liberaalit kirkot jättivät sen jäsentensä yksilölliseen päätökseen. Darwinin versio evoluutioteoriasta kun ei sulkenut pois Luojan mahdollista olemassaoloa vaan tämä mainitsi Luojan useissa ensimmäisissä editioissa. Jo ennen nykyaikaisen tieteen kehittymistä katolinen ja liberaalit kirkot sallivat tulkita Raamattua vertauskuvallisena asioissa joissa se on tieteen löytöjen tai järjen vastainen.
+ Jos kristinusko ei sovi hahmovisioosi, myös Juutalaisuus yleistyi maahanmuuttomassojen myötä, mutta pysyi selkeänä vähemmistönä ja Amerikan rikkaan kulttuurikirjon ansiosta juutalaisten kulttuuri ja usko kukoisti. Antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on aina ollut Amerikassa paljon vähäisempää kuin muualla maailmassa.
Signature