The similarities of the differences

[Zora Correyne]

Zoran jalka kipuili vieläkin, vaikka tohtorin rohdot olivat parantaneet haavat, tulehdukset ja vieläpä haavakuumeenkin. Silti jalka oikutteli ja hän klinkkasi eteenpäin.
Vaikka hänen oli hyvin arka ja sulkeutunut, hän tunsi nuorukaisessa jonkin tutunoloisen tunnelman, se oli saman henkinen tunne, minkä kanssa hän oli elänyt lähes aina. Epäluuloinen ehkä jopa hämmentynyt. Siksi hän uskaltautui kysymään kysymyksen, johon hän sai vastauksen, tosin vasta Franin huomautuksen jälkeen, hänen toinen suupielensä nousi hieman. Mutta Billyn heittäessä vitsillä ehkä perunaksi, tyttö hieman hämmentyi. Häntä ei ollut opetettu ymmärtämään huumoria.

Zora katsoi nuorukaista ja kun tämäkin nosti katseensa hänen kasvoihinsa, hän saattoi vain arvata millainen tulva toisen päässä oli. Lähes kaikki ihmiset, olivat samanlaisia tosin Billy oli siitä poikkeava, että tämä ei laukonut niitä kysymyksiä ulos. Silloin kun Zora oli kulkenut karavaanin mukana ja tuollaiset kysymykset oli lauottu päin naamaan, ei kukaan ollut vastannut kenellekään mitään, tyttö oli vain sillä seudulla tungettu vaunuun ja pidetty paremmin piilossa.
Itse asiassa, Zorakaan ei ollut koskaan tiennyt miksi hän oli niin erilainen, vasta tohtori Baker oli osannut, kertoa miksi tytön iho oli laikukas ja että se ei ollut vaarallista, vaikka koko karavaanin väki oli aina toivonut sen olevan tappavaa.


Zoralla ei kuitenkaan ollut rohkeutta avata suustaan itse asiassa hän huomasi tuossa vaiheessa, että hän oli, jouduttuaan solmuun talvivaatteisiinsa pyytänyt apua Franilta. Hän oli automaattisesti ajatellut, että tämä ei raivostuisi ja sättisi typeräksi, vaan auttaisi. Tytön suu raottui hieman kun hän tajusi sen asian, ettei Fran ollut huutanut ja haukkunut häntä yhtään, vaan oli ihan rauhallinen ja lempeä.

Kun Franin kysymys tavoitti Zoran, hän säpsähti ja klenkkasi pari askelta taakse hämmästyksestä. ”Mi-mi-nä”, Zora änkytti ja sanoi sitten hetken hiljaisuuden jälkeen : ”Minä rakastan hevosia.” Hän katsoi sitten Frania ja nyökkäsi tälle: ”Haluaisin nähdä ne.” Voimakas britti-aksentti kalskahti hänen puheestaan, kun hän ontuen, askelsi lähemmäs naista. Tämä tuntui samanluontoiselta kuin Stewartkin ja se oli hyvin iso asia tytölle.


//on ihana kanitus :) //