<![CDATA[HPAU - Tylypahka]]> https://hiddenkiss.net/hphr/ Sun, 11 Oct 2026 17:45:24 +0000 MyBB <![CDATA[Leikkimielisyyttä aamukasteessa]]> https://hiddenkiss.net/hphr/showthread.php?tid=211 Sun, 07 Jan 2024 17:52:27 +0000 https://hiddenkiss.net/hphr/showthread.php?tid=211
Sunnuntaina 2.10.1988 klo. 6.30

Aamuaurinko oli vielä piilossa ja ilma oli hämärä. Aamukaste tuntui tuon punaketun anturoissa ja ilma oli raikas. Erityisesti Fellyn mieli oli keveä ja sydämessä tuntui mukavaa läpätystä, sillä hän oli ollut tapaamassa omaa rakastaan. Rakkauden määrää voisi kuvata hyvin sillä, että hän oli valmis uhraamaan koko yönsä unet siitä hyvästä, että saisi parin tunnin aikana olla rakkaimpansa kanssa. 
Hän oli odottanut illalla, taas kerran, sopivaa hetkeä ennen kuin oli puikahtanut punakettuna koulusta pois ja juossut Loch-Shinille ja nyt hän oli paluu matkalla, tietäen että aamuvirkkuja saattoi jo olla hereillä, mutta kuitenkin valtaosa oppilaista oli vielä nukkumassa. 

Tullessaan koulun piha-alueelle, hänen tarkat ketunsilmänsä havaitsivat yhden Durmstrangilaisen nuorukaisen ja sillä hetkellä, yhtään pohtimatta tarkemmin päähän pälkähtänyttä ajatustaan. Hän juoksi nuorukaisen lähelle ja halusi koittaa säikäyttää tämän hämärässä ja päästi ketulle ominaista ääntä, nauraen mielessään. Hän teki pientä hypähtelevää liikettä, aivan kuin kutsuakseen tätä leikkiin mukaan.]]>
Sunnuntaina 2.10.1988 klo. 6.30

Aamuaurinko oli vielä piilossa ja ilma oli hämärä. Aamukaste tuntui tuon punaketun anturoissa ja ilma oli raikas. Erityisesti Fellyn mieli oli keveä ja sydämessä tuntui mukavaa läpätystä, sillä hän oli ollut tapaamassa omaa rakastaan. Rakkauden määrää voisi kuvata hyvin sillä, että hän oli valmis uhraamaan koko yönsä unet siitä hyvästä, että saisi parin tunnin aikana olla rakkaimpansa kanssa. 
Hän oli odottanut illalla, taas kerran, sopivaa hetkeä ennen kuin oli puikahtanut punakettuna koulusta pois ja juossut Loch-Shinille ja nyt hän oli paluu matkalla, tietäen että aamuvirkkuja saattoi jo olla hereillä, mutta kuitenkin valtaosa oppilaista oli vielä nukkumassa. 

Tullessaan koulun piha-alueelle, hänen tarkat ketunsilmänsä havaitsivat yhden Durmstrangilaisen nuorukaisen ja sillä hetkellä, yhtään pohtimatta tarkemmin päähän pälkähtänyttä ajatustaan. Hän juoksi nuorukaisen lähelle ja halusi koittaa säikäyttää tämän hämärässä ja päästi ketulle ominaista ääntä, nauraen mielessään. Hän teki pientä hypähtelevää liikettä, aivan kuin kutsuakseen tätä leikkiin mukaan.]]> <![CDATA[Kun asiat alkaa selvitä]]> https://hiddenkiss.net/hphr/showthread.php?tid=198 Tue, 19 Jan 2021 16:46:13 +0000 https://hiddenkiss.net/hphr/showthread.php?tid=198
31.toukokuuta 1983 aamu.

Thaeleira ei ollut montaa kertaa poistunut luolan läheisyydestä avioliiton aikana. Joitain kertoja hän oli päässyt vanhempiensa ja sisarustensa läheisyyteen, vakuuttanut kaiken olevan hyvin, koska totuus ei ollut suostunut tulemaan suusta ulos, mutta suurimmaksi osaksi hän oli luolan pimeimmässä kolkassa antanut vain voimansa parantaa ulkoisia vammojaan, joita Bane hänelle antoi nyrkeillään. Hän pelkäsi kovasti puolisoaan, joka ei nyrkiniskuja säästellyt. Hän olisi tahtonut ystävienkin kanssa voida jutella normaalisti, mutta nyt hän ei enää uskaltanut edes luoda katseita Plioon, sillä jos Bane olisi nähnyt hänen vain vilkaisevankin Plion suuntaan, hän saisi luolassa sellaisen selkäsaunan, että sitä piti taas parannella koko yö. 

Toukokuun viimeinen aamu oli koleahko, vaikka kesä oli jo niin lähellä. Thaeleira ei ollut koko yönä nukkunut, hän tiesi että tänä päivänä hän synnyttäisi. Thaeleira oli vain kiertänyt nuotiota ja koittanut syödä ruokaa, mutta sekään ei maistunut. Vaikka hän oli tiineenä, hänelle ei ollut ruoka maistunut kunnolla, kiitos siitä kuului Banelle. Ori nukkui vielä sikeästi, joten nuori tamma lähti hiljaa luolasta. Aamu oli kasteinen ja hän asteli joen suuntaan, hieman virkistäytymään, mutta sitten hän tunsi niin voimakkaan aallon sisällään, että päättikin mennä vanhempiensa luo. Luolan suussa hän huhuili hiljaa pelokkaan värisevällä äänellä: "Äiti? Isä? Minä... minä... taidan synnyttää tänään."]]>
31.toukokuuta 1983 aamu.

Thaeleira ei ollut montaa kertaa poistunut luolan läheisyydestä avioliiton aikana. Joitain kertoja hän oli päässyt vanhempiensa ja sisarustensa läheisyyteen, vakuuttanut kaiken olevan hyvin, koska totuus ei ollut suostunut tulemaan suusta ulos, mutta suurimmaksi osaksi hän oli luolan pimeimmässä kolkassa antanut vain voimansa parantaa ulkoisia vammojaan, joita Bane hänelle antoi nyrkeillään. Hän pelkäsi kovasti puolisoaan, joka ei nyrkiniskuja säästellyt. Hän olisi tahtonut ystävienkin kanssa voida jutella normaalisti, mutta nyt hän ei enää uskaltanut edes luoda katseita Plioon, sillä jos Bane olisi nähnyt hänen vain vilkaisevankin Plion suuntaan, hän saisi luolassa sellaisen selkäsaunan, että sitä piti taas parannella koko yö. 

Toukokuun viimeinen aamu oli koleahko, vaikka kesä oli jo niin lähellä. Thaeleira ei ollut koko yönä nukkunut, hän tiesi että tänä päivänä hän synnyttäisi. Thaeleira oli vain kiertänyt nuotiota ja koittanut syödä ruokaa, mutta sekään ei maistunut. Vaikka hän oli tiineenä, hänelle ei ollut ruoka maistunut kunnolla, kiitos siitä kuului Banelle. Ori nukkui vielä sikeästi, joten nuori tamma lähti hiljaa luolasta. Aamu oli kasteinen ja hän asteli joen suuntaan, hieman virkistäytymään, mutta sitten hän tunsi niin voimakkaan aallon sisällään, että päättikin mennä vanhempiensa luo. Luolan suussa hän huhuili hiljaa pelokkaan värisevällä äänellä: "Äiti? Isä? Minä... minä... taidan synnyttää tänään."]]> <![CDATA[Fear is greater than love]]> https://hiddenkiss.net/hphr/showthread.php?tid=191 Sun, 20 Dec 2020 12:14:57 +0000 https://hiddenkiss.net/hphr/showthread.php?tid=191
1.heinäkuuta 1982

Thaeleira oli ollut vuosia hyvässä uskossa siihen, ettei hän joutuisi Banen kanssa naimisiin. 1.heinäkuuta, Thaeleira oli Plion kanssa juttelemassa kallion juurella, samalla kun hän keräsi joitain kasveja itselleen. Hän näki Banen tuijottavan kauempana ja lähestyi sitten Pliota hieman. "Se tuijottaa minua taas, se on niin epämieluisaa", tyttö sanoi ääni väristen. Plion kanssa hän oli aina tuntenut olevansa turvassa ja niin samalla aaltopituudella. "Minä en ymmärrä, miksi se ei ymmärrä, että minä en halua häntä. Banen katseessa on vain jotain pelottavaa ja pahaa", Thaeleira kuiskasi värisevällä äänellä ja kun hän vielä lähestyi Plioa, lähti Bane laukkaamaan häntä kohden ja tarttui tähän vahvoilla käsivarsillaan ja laukkasi, tyttö käsissään, kauemmas. "Päästä irti minusta!" Thaeleira sanoi ja järkyttyi kun Bane kertoi, että hän vaatii vaimoltaan uskollisuutta. "Minä en ole sinun vaimosi nyt, enkä koskaan", Thae yritti tapella oria vastaan. Kun ori lopulta laski hänet maahan, ja sivalsi Thaeleiran sisintä sanomalla: "Olet pian. Haluan seremonian niin pian kuin mahdollista." 
Thaeleiran silmiin nousi kyyneleet ja huomatessaan Navahon matkan päässä, tyttö riensi tämän syliin ja hän oli aivan hysteerinen ja hänen sanansa vain hukkuivat kyyneleihin ja hän osoitteli Banea paniikissa. Ainoa mitä hänen sanoistaan sai selvää oli lopussa: "Minä en halua."]]>
1.heinäkuuta 1982

Thaeleira oli ollut vuosia hyvässä uskossa siihen, ettei hän joutuisi Banen kanssa naimisiin. 1.heinäkuuta, Thaeleira oli Plion kanssa juttelemassa kallion juurella, samalla kun hän keräsi joitain kasveja itselleen. Hän näki Banen tuijottavan kauempana ja lähestyi sitten Pliota hieman. "Se tuijottaa minua taas, se on niin epämieluisaa", tyttö sanoi ääni väristen. Plion kanssa hän oli aina tuntenut olevansa turvassa ja niin samalla aaltopituudella. "Minä en ymmärrä, miksi se ei ymmärrä, että minä en halua häntä. Banen katseessa on vain jotain pelottavaa ja pahaa", Thaeleira kuiskasi värisevällä äänellä ja kun hän vielä lähestyi Plioa, lähti Bane laukkaamaan häntä kohden ja tarttui tähän vahvoilla käsivarsillaan ja laukkasi, tyttö käsissään, kauemmas. "Päästä irti minusta!" Thaeleira sanoi ja järkyttyi kun Bane kertoi, että hän vaatii vaimoltaan uskollisuutta. "Minä en ole sinun vaimosi nyt, enkä koskaan", Thae yritti tapella oria vastaan. Kun ori lopulta laski hänet maahan, ja sivalsi Thaeleiran sisintä sanomalla: "Olet pian. Haluan seremonian niin pian kuin mahdollista." 
Thaeleiran silmiin nousi kyyneleet ja huomatessaan Navahon matkan päässä, tyttö riensi tämän syliin ja hän oli aivan hysteerinen ja hänen sanansa vain hukkuivat kyyneleihin ja hän osoitteli Banea paniikissa. Ainoa mitä hänen sanoistaan sai selvää oli lopussa: "Minä en halua."]]> <![CDATA[Tylypahka-info]]> https://hiddenkiss.net/hphr/showthread.php?tid=65 Sun, 20 Mar 2016 02:04:45 +0000 https://hiddenkiss.net/hphr/showthread.php?tid=65 TYLYPAHKA
Tässä tiivistetysti olennaisimmat tiedot Tylypahkasta ja sen toiminnasta.

Nämä eivät ole täysin puhtaasti virallista tietoa vaan minun osittain hyvinkin paljon soveltamaani syventämääni, joten ethän kopioi tästä mitään ilman lupaani! Kiitos.
Ja väliaikais-Tylypahkassa on joitain eroja..

* * * *

- YLEISTÄ - TYLYPAHKAN SALAAMINEN - TYLYPAHKAN KUORO & ORKESTERI -
- TUVAT, PIHAMAAT & SISÄTILAT - SOSIAALISET TAPAHTUMAT -
- HENKILÖKUNTA -

  • Tylypahka ei ole pakollinen yleensä, vaan vain lukuvuonna 1997-1998 kun kuolonsyöjät hallitsevat sitä.
    Tuona vuonna se on pakollinen jopa 17-vuotiaille eli kaikki seitsemän lukuvuotta - mutta silloinkaan se ei ole pakollinen aivan kaikille, vaan vain:
    - Jo valmiiksi koulun kirjoilla oleville.
    - Edellisenä lukuvuonna tai sen lopussa uloskirjoittautuneille joiden siis käsketään palata takaisin.
    - Kaikille ennen syyskuuta 11-vuotiaille taikavoimaisille, eli niille joille kutsu saapui normaalisti.
    ---> Ja jokaisen täytyy todistaa olevansa vähintään puoliverinen.

    Eli tuolloin, jos olet yli 11-vuotias etkä missään vaiheessa käynyt Tylypahkaa tai jos olet jättänyt Tylypahkan kesken kaksi tai useampi vuotta aiemmin, sinua ei pakoteta sinne.

    + Ne jotka eivät pysty verenperimäänsä todistamaan, tulkitaan jästisyntyisiksi eli eivät joudu/pääse Tylypahkaan sittenkään vaan joutuvat vainotuiksi.

  • Tylypahkassa on nimikirja, ja taikasulkakynä joka merkitsee siihen jokaisen Britanniassa syntyvän taikavoimaisen lapsen nimen ja syntymäajan. Ei heti syntymähetkellä, vaan sitten kun kyseinen lapsi ensimmäisen kerran näyttää taikavoimaisuutta eli tekee vahinkotaian - mutta vain 11-vuotiaaksi asti.
    Joten, jos lapsi ei ala tehdä vahinkotaikoja yhdenteentoista syntymäpäiväänsä mennessä, sulkakynä tulkitsee hänet surkiksi eikä merkitse nimeä kirjaan - tai jos lapsen virallinen asuinpaikka ei 10/11-vuotiaana ole joku Iso-Britannian valtioista, hänen nimensä pyyhkiytyy kirjasta. Eli tällaiset eivät saa kutsua Tylypahkaan.
    Jos lapsi kuitenkin alkaa näyttää taikavoimaisuutta yhdennentoista syntymäpäivänsä jälkeen, tämän vanhemmat voivat ottaa yhteyttä kouluun ja sopia tapaamisen asian osoittamiseksi vaikka virallinen kutsu ehtikin mennä ohi. Yli 11-vuotiaita lapsia ei yleensä oteta Tylypahkaa aloittamaan, ellei aloitusajankohdan lykkäytymiseen ole jokin erityisen pätevä syy - silloinkin otetaan korkeintaan 13-vuotiaita ja tapauskohtaisesti harkiten.

    Virallinen kutsu Tylypahkaan saapuu kesä-heinäkuussa vuonna jolloin lapsi täyttää yksitoista tai lähempänä kahdettatoista syntymäpäivää, riippuen siitä missä kuussa yhdestoista syntymäpäivä on. Sillä joka vuosi kesäkuun ja alku-heinäkuun aikana vararehtori McGarmiwa tarkistaa siitä keiden yhdestoista syntymäpäivä on edellisen vuoden syyskuun ja kuluvan vuoden elokuun välillä, ja lähettää heille kutsun kouluun. Kutsu saapuu aina aikaisintaan kesäkuussa ja viimeistään heinäkuun viimeisen viikon alussa. Lapsen paikan vastaanotto on vahvistettava paluupostina viimeistään 31. heinäkuuta.

    Jos paikkaa ei halua ottaa, kutsuun ei tarvitse reagoida mitään. Oletusarvoisesti kutsuja lähetetään vain yksi kappale ja jos vastausta ei kuulu, se tulkitaan paikan hylkäämisenä. Harry oli poikkeus, koska Tylypahkan väki tiesi millaisia Dursleyt ovat joten oletettavasti Harryn kutsuun oli poikkeuksellisesti asetettu jonkinlainen erityinen jäljitysloitsu joka myös paljasti että kutsukirjeitä tuhotaan. Sillä kutsukirjeiden kuorissa luki tarkalleen missä päin taloa Harryn huone sijaitsi mikä ei ole normaalia. Siksi tälle siis lähetettiin useita kutsuja lisää ja lopulta Hagrd ilmoittamaan asiasta. Tämä oli siis poikkeustapaus sillä Tylypahkassa ei toki tunneta jokaisen lapsen perhetilannetta ja jästisyntyisille lapsille ei lähetetä kutsua lainkaan vaan joku Tylypahkan henkilökunnasta saapuu tämän kotiin selittämään asiat ja antamaan kutsun henkilökohtaisesti.

    Kutsun mukana tulee lista tarvittavista oppikirjoista ja muista tarvikkeista, sekä millaisen lemmikin koululle voi tuoda. Päivitetty oppikirjalista lähetetään joka kesä jokaiselle oppilaalle vuosikurssin mukaisesti. Listaan kuuluu myös jästikaupoista hankittavat vuosikurssin mukaiset englannin, matematiikan, kemian, fysiikan ja biologian oppikirjat.

  • TYLYPAHKA PALVELEE
    ...vain Britanniaa ja Pohjois-Irlantia. (Britannia = Englanti, Skotlanti, Wales.) Eli kutsukirjeen saavat vain Iso-Britanniassa syntyneet ja siellä yhä 10/11-vuotiaina asuvat lapset.Jos on muuttanut Iso-Britanniaan ja saanut virallisen asuinpaikan sieltä ennen Tylypahka-ikää, ja haluaa Tylypahkaan opiskelemaan niin voi ottaa yhteyttä rehtoriin tai vararehtoriin. Silloin pitää olla papereita todisteena siitä että virallinen asuinpaikka on Iso-Britanniassa ja tietenkin näyttää että lapsi on taikavoimainen.

  • LUKUVUOSIi:
    Kouluun on ilmoittauduttava ennen heinäkuun loppua.- Lukuvuosi alkaa Syyskuun 1. päivä - (juna koululle), ja päättyy kesäkuun kolmantena lauantaina - (juna Lontooseen) eli kesäloma on yhdeksän viikkoa.- joululoma on 2 viikkoa; alkaa viimeisenä perjantaina ennen joulua (jolloin juna takaisin Lontooseen 11:00) ja päättyy tammikuun ensimmäisenä sunnuntaina (jolloin juna takaisin Skotlantiin 11:00.)- pääsiäisloma on 2 viikkoa; alkaa Pitkäperjantaita edeltävänä lauantaina (junamatka) ja päättyy pääsiäispyhien jälkeiseen sunnuntaihin (junamatka.) Poikkeuksia lukuvuoden päättymispäivään, se on myöhäisempi, tapahtuu väliaikais-Tylypahkan vuosina sekä '90-luvun puolivälissä Kolmivelhoturnajaisten ja toisen velhosodan takia.

  • VÄLIMATKA:
    Lontoon ja Skotlannissa sijaitsevan Tylypahkan linnan välillä on linnuntietä noin 725 km, ja maata pitkin ajaen noin 950 km. Lontoon halkaisija linnuntietä on noin 50 km, max. 60 km
    (Olennaista erityisesti pöllöpostin kulkemiskeston kannalta.)

  • OPPILASMÄÄRÄ:
    Tylypahkassa on vuosittain noin 300-400 oppilasta. Kutsu lähtee vuosittain yleensä reilusti yli sadalle lapselle joista kuitenkin yleensä vain muutama kymmentä ottaa paikan vastaan.

  • PIKAJUNA-MATKA kestää 11:00-16:00. Junasta vaunuihin tai vaunuista junaan siirtyminen vie yleensä n. 15 minuuttia ja vaunumatka koululle/koululta n. 10 minuuttia. Portilta linnalle tai linnalta portille kävely on n. 10 minuuttia ja järven poikki veneillen 5 minuuttia. Eli kokonaisuudessaan matka koululta/koululle kestää yleensä n. viisi ja puoli tuntia. Paljon enemmän jos Tylyahon ja koulun porttien välin kävelee. Ks. kohta Tylyaho-reissut.
    Jos kouluun matkaa pikajunan sijaan hormiverkolla, silläkin päätyy Tylyahon juna-asemalle. Yhteys on auki vain pikajunan matkustuspäivinä kello 11:00-16:00.

  • LAJITTELUHATTU voi joskus tehdä väärän päätöksen - harvoin, mutta kuitenkin. Virheen tehtyään se ei koskaan myönnä sitä vaan herkeämättä puoltaa päätöstään.
    Kuten elokuvissa, oppilasta lajitellessaan se puhuu tarpeeksi kovaan ääneen jotta kaikki kuulevat - mutta ei tietenkään mitään salaisuuksia.
    Se lajittelee oppilaat enemmän heidän arvomaailmansa kuin persoonan mukaan.

  • HENKILÖKUNTA koostuu samoin kuin kirjoissakin noina vuosina.

  • TAIKAMINISTERIÖN JÄLJITYS:
    Jäljitys ei ole kenenkään muun yllä kuin Tylypahkassa opiskelevan tai siellä jossain vaiheessa opiskelleen alaikäisen yllä. Eli se asettuu lapseen vasta kun tämä ensimmäisen kerran astuu Tylypahkan alueelle sen virallisena oppilaana.

  • TAIKAMINISTERIÖN RAHOITTAMA KOULU
    Tylypahka perustettiin ja toimi alunperin hyväntekeväisyysrahoituksella rikkaiden velhoperheiden tuella, kunnes 1600-luvun lopulla kunnollinen hallitus ja Taikaministeriö perustettiin. Siitä lähtien Tylypahka on ollut "valtion" rahoittama (siis Taikaministeriön rahoittama verorahojen avulla) mistä maksetaan henkilökunnan palkat, luudanvarret, ruoka- taikajuoma- ja kasvitiede-ainesten kasvatus/osto, ja kaikki muut yhteiset kulut. Tylypahka ei peri lukukausimaksuja oppilailta, mutta oppilaan perheen täytyy ostaa itse lapsen henkilökohtaiset koulutarvikkeet kuten kirjat, koulupuku, noidankattilat, ja kaikki vastaava. Lista vaadituista tarvikkeista ja kirjoista lähetetään kutsukirjeen mukana ja aina kesällä ennen seuraavan lukuvuoden alkua. Koululla on kuitenkin pieni rahasto todella pienituloisten perheiden tukemiseksi koulutarvikkeiden hankinnassa.

    Taikaministeriöllä on hyvin vähän määräysvaltaa siitä miten Tylypahka toimii. Ainoat asiat mitä Taikaministeriö aina hallitsee ovat arvosanajärjestelmä ja yleinen opetussuunnitelma - (mutta aineen opettajalla on valta päättää mitä siitä ja miten hän sitä opettaa.) Ja kaikki muu koulun suhteen - (esim. oppilaiden kurinpitometodit, rehtorin nimeäminen ja erotus, miten Taikaministeriön antama raha käytetään, mahdolliset ylimääräiset rahankeruutapahtumat, urheilutapahtumat jne.) - ovat Tylypahkan koulukuvernöörilautakunnan päätettävissä. Se muodostuu 12 noidasta/velhosta; kaksi heistä on Taikaministeriön opetusviranomaisia, kaksi Tylypahkan henkilökunnasta mm. rehtori, ja kahdeksan ovat Tylypahkaa sillä hetkellä käyvien oppilaiden vanhempia. Kaikki koulua koskevat asiat keskustellaan tämän kuvernöörilautakunnan jäsenten kesken ja päätetään äänestyksellä.

    Ainoat poikkeukset ovat lukuvuodet:
    * 1995-1996 jolloin korruptoitunut Taikaministeriö onnistui saamaan läpi lakeja jotka asettivat heidät koulukuvernöörilautakunnan yläpuolelle ja Taikaministeriö valtasi Tylypahkan. Kaikki muutokset ja uudet säännökset kumottiin kesällä 1996 kun Taikaministeri Cornelius Fudge vihdoin uskoi Voldemortin palanneen.
    * 1997-1998 kun Taikaministerö ja Tylypahka oli Voldemortin ja kuolonsyöjien vallassa. Kaikki palautui entiselleen kun Voldemort kukistui keväällä 1998.

  • ILMIINRYMINEN:
    Tylypahkasta ja sen alueelta ei voi kaikkoontua eikä sinne ilmiintyä. Paitsi kotitontut.

  • ULKONA LIIKKUMINEN:
    Oppilaiden pitäisi pysyä omissa tuvissaan kello 21:00-06:00 välillä.

  • RUOKAILUT:
    - Aamupala: 07:00-08:30
    - Lounas: 12:00-14:00
    - Illlallinen: 16:00-17:00
    Poikkeus: 1. Syyskuuta illallinen alkaa n. 17:30, tupiin lajittelun tarpeen vuoksi, oppilaiden saapuessa koululle puoli viiden maissa.
    - Iltapala: 19:30-20:30

    Kenenkään ei pitäisi venyä lounaalla kuin korkeintaan vajaan tunnin, se on noin pitkä jotta kaikki ehtisivät rauhassa syömään, riippumatta siitä miten iltapäivän tunnit osuvat.

  • OPPITUNNIT:
    09:00-16:00 välillä, mistä mihin riippuu vuosikurssista ja siitä montaako kurssia opiskelee.

  • VÄLITUNNIT:
    * Aamupäivällä 25 minuutin välitunti 10:30-10:55
    * Tunnin ruokailu 12 ja 14 välillä.
    --> Ylempien vuosikurssien oppilailla saattaa olla enemmänkin taukoja koulupäivässä hyppytuntien takia.

  • TYLYAHO-REISSUT:
    3. vuosikursin ja sitä vanhemmat oppilaat pääsevät neljä kertaa vuodessa viikonloppuna muutamaksi tunniksi koulusta puolen tunnin kävelymatkan päässä sijaitsevaan Tylyahon kylään. Mutta vain jos tuo tuvanjohtajalleen vanhempiensa allekirjoittaman lupalapun.
    Matka kuljetaan aina kävellen vähintään kahden professorin mukana, ja hieman ennen lähtöä pidetään nimenhuuto eteishallissa. Samoin kylältä takaisin lähtiessä Tylyahon asemalla.
    Vierailupäivät:
    - Lokakuun viimeinen lauantai (Halloweenin aikaan)
    - Joulukuun kolmas lauantai (viimeinen lauantai ennen joulua)
    - Helmikuun toinen lauantai (ystävänpäivän aikaan)
    - Kesäkuun toinen lauantai (viikkoa ennen kesälomaa)

    Lähdöt kylälle: 13:00 (perillä n. 13:30) ja takaisin koululle 16:30 (perillä n. 17:00)
    Eli kolme tuntia aikaa kylällä, ja Tylyahossa käyvät eivät ehdi illalliselle elleivät pyydä lupaa palata itsenäisesti aiemmin. Siihen täytyy olla hyvä syy, eli pääasiallisesti koko porukka kulkee yhdessä kylän ja koulun välit. Reissulle mukaan tahtovan on ilmoitettava asiasta tuvanjohtajalleen viimeistään edellisenä päivänä.

  • KURI:
    Sallitut kurinpitotavat määrää Tylypahkan Koulukuvernööri-lautakunta, joka valvoo koulun toimintaa samoin kuin päättää kuka on rehtori ja valvoo tämän työtä. Asiat ja lautakunnan kokoonpano keskustellaan, äänestetään ja päätetään lautakunnan jäsenten kesken. Yksittäisten oppilaiden kouluun hyväksyntä ja henkilökunnan palkkaus on yksin rehtorin päätettävissä, mutta kenen tahansa pysyvästä erotuksesta keskustellaan isommalla porukalla joko koulun henkilökunnan kesken tai koko lautakunnan, tapauksesta riippuen. (Esimerkiksi ihmissusi-oppilaita kuten Remus ei tuoda koko lautakunnan eteen ellei se ole aivan välttämätöntä vaan oletusarvoisesti vain tiettyjen koulun henkilökunnan jäsenten, sillä lautakunta on aikoinaan päättänyt että ihmissusi-lapsia sallitaan kouluun luotetun ja arvostetun Dumbledoren harkinnan mukaan.)

    Käytetty kurituskeino päätetään tapauskohtaisesti ja päätöksen tekee yleensä se henkilökunnan jäsen joka oppilaan rikkeestä tapasi – minkä keinon tämä kokee sopivimpana – ja tämä henkilö yleensä myös toteuttaa sen. Tosin, jokaisella henkilökunnan jäsenellä ei ole yhtä laajoja oikeuksia tässä asiassa; lisää tietoa täältä.

    ~ Kurituskeinot:

    * Ruumiillinen kuritus
    (vuoteen 1981 asti & väliaikaisesti lukuvuonna 1995-1996)

    Ruumiillisen kurituksen suosio Britannian koulumaailmassa alkoi huomattavasti vähentyä 1970-luvulla ja '80-luvun alkupuolella mutta oli yhä yleistä monissa kouluissa, kunnes se kiellettiin lailla valtion kouluissa vuonna 1987. Jästien yksityiskouluissa se oli laillista vielä yhdeksän vuotta senkin jälkeen.

    Tammikuuhun 1981 asti, 20. vuosisadan Tylypahkassa, ruumiillinen kuritus saattoi olla pahimmillaan kova selkäsauna kepillä joko kämmenille tai takamukselle.
    (Viittaus, Molly Weasley väitti '90-luvulla että aviomiehellään Arthurilla oli yhä jäljet selkäsaunasta jonka oli Tylypahkassa saanut '60-luvulla. Eli se saattoi olla niin kova että jätti pysyvät jäljet, joskin varmasti ajan kanssa haalenneet.)
    Arthutin tapauksessa sen antoi koulun silloinen vahtimestari, mutta kun tämä jätti koulun vuonna 1973 ja viran otti nykyinen vahtimestari Argus Voro, vahtimestarilla ei enää ollut oikeutta kurittaa oppilaita vaan vain ehdottaa rangaistuskeinoa jollekin jolla on oikeus.

    Tammikuusta 1981 lähtien fyysisen kivun tuottaminen oppilaalle ei ole sallittua keneltäkään henkilökunnan jäseneltä, joskin lupa tuli väliaikaisesti takaisin lukuvuonna 1995-1996 silloin korruptoituneen Taikaministeriön takia. Jopa vahtimestari sai tuona vuonna takaisin oikeuden rangaista oppilaita. Toisin kuin ennen, tuona vuonna jopa ruoskan käyttö oli sallittua. Ruumiillinen kuritus kiellettiin täysin jälleen tuon vuoden lopussa kun Taikaministeriön osoittama Dolores Umbridge syöstiin vallan kahvasta ja pois koko koulusta.

    * Omaisuuden takavarikointi
    (on aina ollut sallittua)

    Oppilas saa tavaran takaisin kyseisen lukuvuoden lopussa, jos koskaan – riippuen siitä kuka sen takavarikoi ja mikä se oli. Myöhäisellä '80-luvulla ja '90-luvulla vahtimestari Voron toimistossa on paljon takavarikoitua tavaraa jopa '70-luvulta asti!

    * Tupapisteiden vähentäminen
    (on aina ollut sallittua)

    Mahdollisesti heikoimmin tehoava keino sillä kaikki oppilaat eivät välitä tupapisteistä ja Tupapokaalin voitosta. Mutta joidenkin kohdalla, tämäkin saattaa toimia.

    * Jälki-istunto
    (aina ollut sallittua)

    Yleensä sen opettajan toimistossa joka määräsi sen, mutta koululla on myös Jälki-istunto-kammio jota saatetaan käyttää. Mitä jälki-istunto sisältää ja kuinka pitkä se on, on sen määränneen opettajan päätös. Mutta kouluiltana se voi maksimissaan olla kolme tuntia. Jälki-istunnot pidetään yleensä koulupäivänä, mutta voivat olla myös lauantaina tai sunnuntaina jolloin ne tietenkin saattavat kestää paljon pidempään..

    * Etuoikeuksien menetys
    (aina ollut sallittua)

    Opettajat voivat väliaikaisesti tai pysyvästi ottaa pois etuoikeuksia, kuten esim. huispauksen pelaaminen/katsominen tai Tylyaho-reissuihin osallistuminen.

    * Kirje vanhemmalle/huoltajalle
    (on aina ollut sallittua)

    Muun sopivan rangaistuksen lisäksi, vakavan rikkeen tai toistuneiden rikkeiden kohdalla opettaja tai muu aikuinen henkilökunnan jäsen yleensä lähettää kirjeen oppilaan vanhemmalle tai huoltajalle, kertoen tapahtuneesta ja mitkä seuraukset siitä on annettu.

    * Väliaikainen erotus
    (aina ollut sallittua)

    Oppilaan on lähdettävä koululta kotiin eikä tällä ole lupaa astua koulun alueelle, ennaltamäärätyn ajanjakson aikana. Tämä tapahtuu yleensä vakavimpien tai useamman keski-vakavan rikkeen myötä. Kirje tästä lähetetään oppilaan vanhemmalle tai huoltajalle, jotta nämä voivat hakea lapsensa kotiin.

    * Pysyvä erotus
    (aina ollut sallittua)

    Tämä on varattu vain kaikkein äärimmäisimpiin rikkeisiin, eikä tätä päätetä ennen läpikotaista kasvotusten keskustelua oppilaan vanhemman tai huoltajan kanssa, oppilaan itsensä ollen tapaamisessa mukana. On äärimmäisen epätodennäköistä etteikö pysyvä erotus tapahtuisi, tapaaminen on tarkoitettu lähinnä selvittelemään mahdollisia rikkeeseen liittyviä asioita tai tarvittavia apuja.

    Jos oppilas erotetaan vakavan epäasiallisen, laittoman tai vaarallisen taikuuden käytön takia, hänen taikasauvansa tuhotaan Taikaministeriön asianomaisten viranomaisten toimesta ja hänellä ei ole lupaa harjoittaa taikuutta enää koskaan.

  • OPISKELTAVAT AINEET:

    X 1. vuosikurssi:
    11 perusainetta: Englanti, Matematiikka, Tiede (eli biologia, kemia ja fysiikka), Tähtitiede, Pimeyden Voimilta Suojautuminen, Loitsut, Kasvitiede, Taikuuden historia, Liemet, Muodonmuutokset ja lentäminen.
    * Englanti, matematiikka ja tiede ovat jästikoulujen ydinaineet. Kaikkia opetetaan erillisinä aineina taika-aineiden lisäksi.
    x 2. vuosikurssi:
    Kaikki perusaineet. Kevätloman aikana valitaan kaksi uutta ainetta.
    Valinnaset 3. vuotta varten: Muinaiset riimut, numerologia/arithmansia, taikaolentojen hoito, ennustus ja jästitieto. Näistä voi siis valita vain kaksi.
    x 3. vuosikurssl:
    Kaikki perusaineet paitsi lentäminen. Lisäksi ne valitut kaksi valinnaisainetta.
    x 4. vuosikurssi:
    Kaikki perusaineet paitsi lentäminen. Aloitetaan V.I.P:hin harjoittelu. Toisen tai molemmat valinnaisaineista voi halutessaan jättää pois.
    x 5. vuosikurssi:
    Kaikki perusaineet paitsi lentäminen. Mahdolliset valinnaisaineet + kesäkuussa V.I.P.-tutkinto/kokeet.
    x 6. vuosikurssi:
    Perusaineista; englanti, matematiikka ja tiede. Taika-aineissa opiskeltavat aineet ja niiden kurssien vaikeustaso riippuu V.I.P.-kokeiden tuloksista. V.I.P.-kokeita voi tarvittaessa ottaa uudestaan tämän vuosikurssin lopussa.
    x 7. vuosikurssi:
    Perusaineista; englanti, matematiikka ja tiede. Taika-aineissa samat aineet kuin kuudennella vuodella, ellei jotain halua jättää pois. Tätä vuosikurssia ei ole pakko käydä lainkaan. Paitsi jos haluaa velhoammatin jossa vaaditaan S.U.P.E.R.-tason opintoja, sillä kyseiset kokeet suoritetaan tällä vuosikurssilla.

    x Valinnaisaineet saa pudottaa pois millä vuosikurssilla tahansa. Perusaineet (paitsi lentäminen joka loppuu 2. vuosikurssin jälkeen) ovat pakollisia kuudenteen vuosikurssiin asti, jolloin V.I.P-tulokset alkavat vaikuttaa.

    x Todistuksia saa kaksi per lukuvuosi.
    Välitodistuksen syyslukukauden viimeisenä päivänä eli päivää ennen joululoman alkua, ja lopputodistuksen kesällä lukuvuoden viimeisenä päivänä. Kumpaankin on pyydettävä huoltajan allekirjoitus ja sitten esitettävä se seuraavan lukukauden alussa tuvanjohtajalle, jotta varmistetaan että huoltaja myös näkee todistukset.

    ~ Hyväksyvät arvosanat:
    U - Upea
    O - Odotukset ylittävä
    K - Kelvollinen
    ~ Hylkäävät arvosanat:
    S - Surkea
    H - Hirveä
    P - Peikko

    Ja tietenkin, jos saa hylätyn arvosanan liian monesta kokeesta millään vuosikurssilla, niin jää luokalleen ja valmistuminen lykkääntyy. Vähintään K on saatava loppukokeissa ainakin loitsuissa, PVS;ssä, taikajuomissa, taikuuden historiassa ja kasvitieteessä - eli viidessä olennaisimmassa kaikista kahdeksasta perusaineesta, jotta voi siirtyä seuraavalle vuosikurssille. Siksi kannattaa hankkia tukiopetusta jos jossakin mainituista aineista meinaa jatkuvasti tulla S-arvosanoja työtehtävissä. Tai jos tähtäämäänsä taika-ammattiin vaativassa aineessa on suuria ongelmia.
    Monissa kokeissa on aamupäivällä kirjallinen osuus ja iltapäivällä käytännön osuus, paitsi tähtitieteessä käytännön osuus on tietenkin yöllä. Joissain ei tietenkään ole käytännön osuutta lainkaan.

    V.I.P.-tutkinnot ovat äärimmäisen tärkeitä päästä läpi, jos haluaa tähdätä johonkin taikayhteiskunnan ammattikoulutukseen. Useimmat koulutukset nimittäin vaativat pääsyyn V.I.P.-tason osaamista. Lisäksi, jotkut koulutukset vaativat jopa useita S.U.P.E.R.-tason kokeiden arvosanoja ja sen tason kursseille Tylypahkassa pääsee vain jos on suorittanut kyseisen oppiaineen V.I.P.-tutkinnon vähintään O:lla eli Odotukset ylittävällä arvosanalla.

    Esimerkkejä:
    * Aurorikoulutus ja parantajakoulutus: vähintään viisi S.U.P.E.R.-tason suoritusta vähintään Odotukset ylittävin arvosanoin. Vaaditut aineet ovat PVS, taikajuomat, loitsut, muodonmuutokset ja kasvitiede.
    * Taikalainvalvojakoulutus: vähintään viisi V.I.P.-tason suoritukset vähintään Odotukset ylittävin arvosanoin. Vaaditut aineet samat kuin auroreilla ja parantajilla.

    V.I.P.-tutkinnossa voi ottaa ja läpäistä korkeintaan yhdeksän (9) koetta, eli seitsemästä perusaineesta ja niistä kahdesta valinnaisaineesta jotka kolmannella luokalla valitsi. Kukaan ei ole koskaan ottanut ja läpäissyt kaikkia kahtatoista V.I.P:tä, koska on yksinkertaisesti mahdotonta opiskella enempää kuin kahta valinnaisainetta perusaineiden lisäksi. Siis ellei käytä ajankääntäjää, mutta Hermione Granger oli ensimmäinen ja ainoa Tylypahkan oppilas jolle sellainen on myönnetty opiskeluja varten - ja hänellekin vasta pitkän ja sitkeän suostuttelun myötä. Eli Barty Crouch Jr. ei saanut kahtatoista V.I.P:tä - hänen isänsä oli sekavassa tilassa sitä väittäessään. Bill ja Percy Weasley eivät saaneet kahtatoista V.I.P:tä - rouva Weasley selitteli omiaan ajattelematta asian mahdottomuutta, yrityksessään motivoida kaksosiaan kunnianhimoisemmiksi. Jopa Hermione huomasi että kaikkien kahdentoista aineen opiskelu, jopa ajankääntäjän avulla, oli liian raskasta ja pudotti kaksi valinnaisainetta pois ja lopulta suoritti vain yhden ylimääräisen V.I.P:n.

    Kuudennen vuosikurssin opiskeltavat aineet riippuvat siitä mitkä V.I.P:t suoritti ja millaisin arvosanoin. Jokainen keskustelee niistä tuvanjohtajansa kanssa lukuvuoden ensimmäisenä päivänä ja päättää missä aineissa haluaa jatkaa.
    Jos V.I.P.-arvosana oli H tai P, kyseistä ainetta ei voi enää jatkaa Tylypahkassa. Jos se oli S tai K, niin sitä voi jatkaa entisellä vaikeustasolla ja ottaa sen V.I.P.-kokeen uudestaan 6. vuosikurssin lopussa.
    S.U.P.E.R-tason kursseille pääsee vain niissä aineissa joiden V.I.P.-kokeet läpäisi vähintään O:lla eli Odotukset ylittävällä arvosanalla. Professori Kalkaros vaatii U:ta päästääkseen oppilaan S.U.P.E.R.-tasolle taikajuomien valmistuksessa.

    Toisin kuin tavalliset kokeet, V.I.P. ja S.U.P.E.R.-kokeita ei teetä ja arvioi Tylypahkan opettajat vaan Taikaministeriöstä erikseen saapuva ryhmä, Taikatutkinntoviranomaiset. He saapuvat sunnuntaina, kokeita edeltävänä päivänä. Ja toisin kuin tavallisissa kokeissa, näissä käytetään teoriaosuuksissa erikoissulkakyniä joihin on asetettu huijauksenestoloitsu, samoin koepapereihin. Kukaan ei ole onnistunut lunttaamaan sitten 1800-luvun.

    Kuten tavallisissakin kokeissa, useimmissa aineissa on aamupäivällä kirjallinen osuus ja iltapäivällä käytännön osuus, paitsi tähtitieteestä käytännön osuus tietenkin yöllä.

    ~ V.I.P.-kokeiden aikataulu:
    * Valinnaisaine, eli vain niillä jotka ko. ainetta ovat opiskelleet.

    1. viikko

    Ma – Loitsut
    Ti – Muodonmuutokset
    Ke – Kasvitiede
    To – Pimeyden voimilta suojautuminen
    Pe – Muinaiset riimut, (vain kirjallinen koe), Englanti

    2. viikko

    Ma – Liemet
    Ti – Taikaeläinten hoito, Matematiikka
    Ke – Tähtitiede, Biologia, Ennustus tai Numerologia/Artimansia, (vain kirjallinen koe)
    To – Taikuuden historia (vain kirjallinen koe), kemia
    Pe - Jästitieto, (vain kirjallinen koe), fysiikka


  • Koeviikot:
    Aina kesäkuussa; tavalliset kokeet on ensimmäisellä viikolla, ja V.I.P. & S.U.P.E.R.-tason kokeet kahdella seuraavalla viikolla eli lukuvuoden kaksi viimeistä viikkoa.
    HUOM! Väliaikais-Tylypahkassa koeviikkojen ajankohta on hieman eri, ks. lukuvuosikalenteri. Sieltä tokasta viestistä löytyy myös normaalin Tylypahkan koeviikkojen ajankohta.

    Pitkään, jästikoulujen ydinaineista (englanti, matematiikka, tiede) ei ole valtakunnallisia kokeita, mutta vuodesta 1988 eteenpäin ne pidetään 5. vuosikurssin oppilaille V.I.P.-kokeiden mukana. Ja lukuvuodesta 1997-1998 eteenpäin ne pidetään myös 14-vuotiaille, eli 3. vuosikurssin lopussa.
    Muut vuosikurssit tekevät vain pienempiä satunnaisia kokeita niistä lukuvuoden varrella, tuvanjohtajan eli kyseisten aineiden opettajan mielen mukaan - yleensä syys- ja kevätlukukausien loppupuolella. Joka tapauksessa kaikki saavat näistäkin aineista loppuarvosanan todistukseensa.

  • OPPITUNTIEN ULKOPUOLISET AINEET/AKTIVITEETIT

    Kaikki avoinna kaikille oppilaille vuosikurssiin katsomatta.

    * Kuvaamataito/taide - kattaa sekä taikayhteiskunnan että jästien taidetta.

    * Jästien musiikki - kattaa kaikkea jästien artisteista musiikin historiaan.

    * Tylypahkan kuoro

    * Orkesteri - saksofonisteja, viulunsoittajia, sellistejä, huilunsoittajia, kaksi rumpalia (toinen varalla) ja harpunsoittajia. Soittaa kuoron esiintyessä ja harjoitellessa. Ks. lisää tietoa kuoron infoista..
]]> TYLYPAHKA
Tässä tiivistetysti olennaisimmat tiedot Tylypahkasta ja sen toiminnasta.

Nämä eivät ole täysin puhtaasti virallista tietoa vaan minun osittain hyvinkin paljon soveltamaani syventämääni, joten ethän kopioi tästä mitään ilman lupaani! Kiitos.
Ja väliaikais-Tylypahkassa on joitain eroja..

* * * *

- YLEISTÄ - TYLYPAHKAN SALAAMINEN - TYLYPAHKAN KUORO & ORKESTERI -
- TUVAT, PIHAMAAT & SISÄTILAT - SOSIAALISET TAPAHTUMAT -
- HENKILÖKUNTA -

  • Tylypahka ei ole pakollinen yleensä, vaan vain lukuvuonna 1997-1998 kun kuolonsyöjät hallitsevat sitä.
    Tuona vuonna se on pakollinen jopa 17-vuotiaille eli kaikki seitsemän lukuvuotta - mutta silloinkaan se ei ole pakollinen aivan kaikille, vaan vain:
    - Jo valmiiksi koulun kirjoilla oleville.
    - Edellisenä lukuvuonna tai sen lopussa uloskirjoittautuneille joiden siis käsketään palata takaisin.
    - Kaikille ennen syyskuuta 11-vuotiaille taikavoimaisille, eli niille joille kutsu saapui normaalisti.
    ---> Ja jokaisen täytyy todistaa olevansa vähintään puoliverinen.

    Eli tuolloin, jos olet yli 11-vuotias etkä missään vaiheessa käynyt Tylypahkaa tai jos olet jättänyt Tylypahkan kesken kaksi tai useampi vuotta aiemmin, sinua ei pakoteta sinne.

    + Ne jotka eivät pysty verenperimäänsä todistamaan, tulkitaan jästisyntyisiksi eli eivät joudu/pääse Tylypahkaan sittenkään vaan joutuvat vainotuiksi.

  • Tylypahkassa on nimikirja, ja taikasulkakynä joka merkitsee siihen jokaisen Britanniassa syntyvän taikavoimaisen lapsen nimen ja syntymäajan. Ei heti syntymähetkellä, vaan sitten kun kyseinen lapsi ensimmäisen kerran näyttää taikavoimaisuutta eli tekee vahinkotaian - mutta vain 11-vuotiaaksi asti.
    Joten, jos lapsi ei ala tehdä vahinkotaikoja yhdenteentoista syntymäpäiväänsä mennessä, sulkakynä tulkitsee hänet surkiksi eikä merkitse nimeä kirjaan - tai jos lapsen virallinen asuinpaikka ei 10/11-vuotiaana ole joku Iso-Britannian valtioista, hänen nimensä pyyhkiytyy kirjasta. Eli tällaiset eivät saa kutsua Tylypahkaan.
    Jos lapsi kuitenkin alkaa näyttää taikavoimaisuutta yhdennentoista syntymäpäivänsä jälkeen, tämän vanhemmat voivat ottaa yhteyttä kouluun ja sopia tapaamisen asian osoittamiseksi vaikka virallinen kutsu ehtikin mennä ohi. Yli 11-vuotiaita lapsia ei yleensä oteta Tylypahkaa aloittamaan, ellei aloitusajankohdan lykkäytymiseen ole jokin erityisen pätevä syy - silloinkin otetaan korkeintaan 13-vuotiaita ja tapauskohtaisesti harkiten.

    Virallinen kutsu Tylypahkaan saapuu kesä-heinäkuussa vuonna jolloin lapsi täyttää yksitoista tai lähempänä kahdettatoista syntymäpäivää, riippuen siitä missä kuussa yhdestoista syntymäpäivä on. Sillä joka vuosi kesäkuun ja alku-heinäkuun aikana vararehtori McGarmiwa tarkistaa siitä keiden yhdestoista syntymäpäivä on edellisen vuoden syyskuun ja kuluvan vuoden elokuun välillä, ja lähettää heille kutsun kouluun. Kutsu saapuu aina aikaisintaan kesäkuussa ja viimeistään heinäkuun viimeisen viikon alussa. Lapsen paikan vastaanotto on vahvistettava paluupostina viimeistään 31. heinäkuuta.

    Jos paikkaa ei halua ottaa, kutsuun ei tarvitse reagoida mitään. Oletusarvoisesti kutsuja lähetetään vain yksi kappale ja jos vastausta ei kuulu, se tulkitaan paikan hylkäämisenä. Harry oli poikkeus, koska Tylypahkan väki tiesi millaisia Dursleyt ovat joten oletettavasti Harryn kutsuun oli poikkeuksellisesti asetettu jonkinlainen erityinen jäljitysloitsu joka myös paljasti että kutsukirjeitä tuhotaan. Sillä kutsukirjeiden kuorissa luki tarkalleen missä päin taloa Harryn huone sijaitsi mikä ei ole normaalia. Siksi tälle siis lähetettiin useita kutsuja lisää ja lopulta Hagrd ilmoittamaan asiasta. Tämä oli siis poikkeustapaus sillä Tylypahkassa ei toki tunneta jokaisen lapsen perhetilannetta ja jästisyntyisille lapsille ei lähetetä kutsua lainkaan vaan joku Tylypahkan henkilökunnasta saapuu tämän kotiin selittämään asiat ja antamaan kutsun henkilökohtaisesti.

    Kutsun mukana tulee lista tarvittavista oppikirjoista ja muista tarvikkeista, sekä millaisen lemmikin koululle voi tuoda. Päivitetty oppikirjalista lähetetään joka kesä jokaiselle oppilaalle vuosikurssin mukaisesti. Listaan kuuluu myös jästikaupoista hankittavat vuosikurssin mukaiset englannin, matematiikan, kemian, fysiikan ja biologian oppikirjat.

  • TYLYPAHKA PALVELEE
    ...vain Britanniaa ja Pohjois-Irlantia. (Britannia = Englanti, Skotlanti, Wales.) Eli kutsukirjeen saavat vain Iso-Britanniassa syntyneet ja siellä yhä 10/11-vuotiaina asuvat lapset.Jos on muuttanut Iso-Britanniaan ja saanut virallisen asuinpaikan sieltä ennen Tylypahka-ikää, ja haluaa Tylypahkaan opiskelemaan niin voi ottaa yhteyttä rehtoriin tai vararehtoriin. Silloin pitää olla papereita todisteena siitä että virallinen asuinpaikka on Iso-Britanniassa ja tietenkin näyttää että lapsi on taikavoimainen.

  • LUKUVUOSIi:
    Kouluun on ilmoittauduttava ennen heinäkuun loppua.- Lukuvuosi alkaa Syyskuun 1. päivä - (juna koululle), ja päättyy kesäkuun kolmantena lauantaina - (juna Lontooseen) eli kesäloma on yhdeksän viikkoa.- joululoma on 2 viikkoa; alkaa viimeisenä perjantaina ennen joulua (jolloin juna takaisin Lontooseen 11:00) ja päättyy tammikuun ensimmäisenä sunnuntaina (jolloin juna takaisin Skotlantiin 11:00.)- pääsiäisloma on 2 viikkoa; alkaa Pitkäperjantaita edeltävänä lauantaina (junamatka) ja päättyy pääsiäispyhien jälkeiseen sunnuntaihin (junamatka.) Poikkeuksia lukuvuoden päättymispäivään, se on myöhäisempi, tapahtuu väliaikais-Tylypahkan vuosina sekä '90-luvun puolivälissä Kolmivelhoturnajaisten ja toisen velhosodan takia.

  • VÄLIMATKA:
    Lontoon ja Skotlannissa sijaitsevan Tylypahkan linnan välillä on linnuntietä noin 725 km, ja maata pitkin ajaen noin 950 km. Lontoon halkaisija linnuntietä on noin 50 km, max. 60 km
    (Olennaista erityisesti pöllöpostin kulkemiskeston kannalta.)

  • OPPILASMÄÄRÄ:
    Tylypahkassa on vuosittain noin 300-400 oppilasta. Kutsu lähtee vuosittain yleensä reilusti yli sadalle lapselle joista kuitenkin yleensä vain muutama kymmentä ottaa paikan vastaan.

  • PIKAJUNA-MATKA kestää 11:00-16:00. Junasta vaunuihin tai vaunuista junaan siirtyminen vie yleensä n. 15 minuuttia ja vaunumatka koululle/koululta n. 10 minuuttia. Portilta linnalle tai linnalta portille kävely on n. 10 minuuttia ja järven poikki veneillen 5 minuuttia. Eli kokonaisuudessaan matka koululta/koululle kestää yleensä n. viisi ja puoli tuntia. Paljon enemmän jos Tylyahon ja koulun porttien välin kävelee. Ks. kohta Tylyaho-reissut.
    Jos kouluun matkaa pikajunan sijaan hormiverkolla, silläkin päätyy Tylyahon juna-asemalle. Yhteys on auki vain pikajunan matkustuspäivinä kello 11:00-16:00.

  • LAJITTELUHATTU voi joskus tehdä väärän päätöksen - harvoin, mutta kuitenkin. Virheen tehtyään se ei koskaan myönnä sitä vaan herkeämättä puoltaa päätöstään.
    Kuten elokuvissa, oppilasta lajitellessaan se puhuu tarpeeksi kovaan ääneen jotta kaikki kuulevat - mutta ei tietenkään mitään salaisuuksia.
    Se lajittelee oppilaat enemmän heidän arvomaailmansa kuin persoonan mukaan.

  • HENKILÖKUNTA koostuu samoin kuin kirjoissakin noina vuosina.

  • TAIKAMINISTERIÖN JÄLJITYS:
    Jäljitys ei ole kenenkään muun yllä kuin Tylypahkassa opiskelevan tai siellä jossain vaiheessa opiskelleen alaikäisen yllä. Eli se asettuu lapseen vasta kun tämä ensimmäisen kerran astuu Tylypahkan alueelle sen virallisena oppilaana.

  • TAIKAMINISTERIÖN RAHOITTAMA KOULU
    Tylypahka perustettiin ja toimi alunperin hyväntekeväisyysrahoituksella rikkaiden velhoperheiden tuella, kunnes 1600-luvun lopulla kunnollinen hallitus ja Taikaministeriö perustettiin. Siitä lähtien Tylypahka on ollut "valtion" rahoittama (siis Taikaministeriön rahoittama verorahojen avulla) mistä maksetaan henkilökunnan palkat, luudanvarret, ruoka- taikajuoma- ja kasvitiede-ainesten kasvatus/osto, ja kaikki muut yhteiset kulut. Tylypahka ei peri lukukausimaksuja oppilailta, mutta oppilaan perheen täytyy ostaa itse lapsen henkilökohtaiset koulutarvikkeet kuten kirjat, koulupuku, noidankattilat, ja kaikki vastaava. Lista vaadituista tarvikkeista ja kirjoista lähetetään kutsukirjeen mukana ja aina kesällä ennen seuraavan lukuvuoden alkua. Koululla on kuitenkin pieni rahasto todella pienituloisten perheiden tukemiseksi koulutarvikkeiden hankinnassa.

    Taikaministeriöllä on hyvin vähän määräysvaltaa siitä miten Tylypahka toimii. Ainoat asiat mitä Taikaministeriö aina hallitsee ovat arvosanajärjestelmä ja yleinen opetussuunnitelma - (mutta aineen opettajalla on valta päättää mitä siitä ja miten hän sitä opettaa.) Ja kaikki muu koulun suhteen - (esim. oppilaiden kurinpitometodit, rehtorin nimeäminen ja erotus, miten Taikaministeriön antama raha käytetään, mahdolliset ylimääräiset rahankeruutapahtumat, urheilutapahtumat jne.) - ovat Tylypahkan koulukuvernöörilautakunnan päätettävissä. Se muodostuu 12 noidasta/velhosta; kaksi heistä on Taikaministeriön opetusviranomaisia, kaksi Tylypahkan henkilökunnasta mm. rehtori, ja kahdeksan ovat Tylypahkaa sillä hetkellä käyvien oppilaiden vanhempia. Kaikki koulua koskevat asiat keskustellaan tämän kuvernöörilautakunnan jäsenten kesken ja päätetään äänestyksellä.

    Ainoat poikkeukset ovat lukuvuodet:
    * 1995-1996 jolloin korruptoitunut Taikaministeriö onnistui saamaan läpi lakeja jotka asettivat heidät koulukuvernöörilautakunnan yläpuolelle ja Taikaministeriö valtasi Tylypahkan. Kaikki muutokset ja uudet säännökset kumottiin kesällä 1996 kun Taikaministeri Cornelius Fudge vihdoin uskoi Voldemortin palanneen.
    * 1997-1998 kun Taikaministerö ja Tylypahka oli Voldemortin ja kuolonsyöjien vallassa. Kaikki palautui entiselleen kun Voldemort kukistui keväällä 1998.

  • ILMIINRYMINEN:
    Tylypahkasta ja sen alueelta ei voi kaikkoontua eikä sinne ilmiintyä. Paitsi kotitontut.

  • ULKONA LIIKKUMINEN:
    Oppilaiden pitäisi pysyä omissa tuvissaan kello 21:00-06:00 välillä.

  • RUOKAILUT:
    - Aamupala: 07:00-08:30
    - Lounas: 12:00-14:00
    - Illlallinen: 16:00-17:00
    Poikkeus: 1. Syyskuuta illallinen alkaa n. 17:30, tupiin lajittelun tarpeen vuoksi, oppilaiden saapuessa koululle puoli viiden maissa.
    - Iltapala: 19:30-20:30

    Kenenkään ei pitäisi venyä lounaalla kuin korkeintaan vajaan tunnin, se on noin pitkä jotta kaikki ehtisivät rauhassa syömään, riippumatta siitä miten iltapäivän tunnit osuvat.

  • OPPITUNNIT:
    09:00-16:00 välillä, mistä mihin riippuu vuosikurssista ja siitä montaako kurssia opiskelee.

  • VÄLITUNNIT:
    * Aamupäivällä 25 minuutin välitunti 10:30-10:55
    * Tunnin ruokailu 12 ja 14 välillä.
    --> Ylempien vuosikurssien oppilailla saattaa olla enemmänkin taukoja koulupäivässä hyppytuntien takia.

  • TYLYAHO-REISSUT:
    3. vuosikursin ja sitä vanhemmat oppilaat pääsevät neljä kertaa vuodessa viikonloppuna muutamaksi tunniksi koulusta puolen tunnin kävelymatkan päässä sijaitsevaan Tylyahon kylään. Mutta vain jos tuo tuvanjohtajalleen vanhempiensa allekirjoittaman lupalapun.
    Matka kuljetaan aina kävellen vähintään kahden professorin mukana, ja hieman ennen lähtöä pidetään nimenhuuto eteishallissa. Samoin kylältä takaisin lähtiessä Tylyahon asemalla.
    Vierailupäivät:
    - Lokakuun viimeinen lauantai (Halloweenin aikaan)
    - Joulukuun kolmas lauantai (viimeinen lauantai ennen joulua)
    - Helmikuun toinen lauantai (ystävänpäivän aikaan)
    - Kesäkuun toinen lauantai (viikkoa ennen kesälomaa)

    Lähdöt kylälle: 13:00 (perillä n. 13:30) ja takaisin koululle 16:30 (perillä n. 17:00)
    Eli kolme tuntia aikaa kylällä, ja Tylyahossa käyvät eivät ehdi illalliselle elleivät pyydä lupaa palata itsenäisesti aiemmin. Siihen täytyy olla hyvä syy, eli pääasiallisesti koko porukka kulkee yhdessä kylän ja koulun välit. Reissulle mukaan tahtovan on ilmoitettava asiasta tuvanjohtajalleen viimeistään edellisenä päivänä.

  • KURI:
    Sallitut kurinpitotavat määrää Tylypahkan Koulukuvernööri-lautakunta, joka valvoo koulun toimintaa samoin kuin päättää kuka on rehtori ja valvoo tämän työtä. Asiat ja lautakunnan kokoonpano keskustellaan, äänestetään ja päätetään lautakunnan jäsenten kesken. Yksittäisten oppilaiden kouluun hyväksyntä ja henkilökunnan palkkaus on yksin rehtorin päätettävissä, mutta kenen tahansa pysyvästä erotuksesta keskustellaan isommalla porukalla joko koulun henkilökunnan kesken tai koko lautakunnan, tapauksesta riippuen. (Esimerkiksi ihmissusi-oppilaita kuten Remus ei tuoda koko lautakunnan eteen ellei se ole aivan välttämätöntä vaan oletusarvoisesti vain tiettyjen koulun henkilökunnan jäsenten, sillä lautakunta on aikoinaan päättänyt että ihmissusi-lapsia sallitaan kouluun luotetun ja arvostetun Dumbledoren harkinnan mukaan.)

    Käytetty kurituskeino päätetään tapauskohtaisesti ja päätöksen tekee yleensä se henkilökunnan jäsen joka oppilaan rikkeestä tapasi – minkä keinon tämä kokee sopivimpana – ja tämä henkilö yleensä myös toteuttaa sen. Tosin, jokaisella henkilökunnan jäsenellä ei ole yhtä laajoja oikeuksia tässä asiassa; lisää tietoa täältä.

    ~ Kurituskeinot:

    * Ruumiillinen kuritus
    (vuoteen 1981 asti & väliaikaisesti lukuvuonna 1995-1996)

    Ruumiillisen kurituksen suosio Britannian koulumaailmassa alkoi huomattavasti vähentyä 1970-luvulla ja '80-luvun alkupuolella mutta oli yhä yleistä monissa kouluissa, kunnes se kiellettiin lailla valtion kouluissa vuonna 1987. Jästien yksityiskouluissa se oli laillista vielä yhdeksän vuotta senkin jälkeen.

    Tammikuuhun 1981 asti, 20. vuosisadan Tylypahkassa, ruumiillinen kuritus saattoi olla pahimmillaan kova selkäsauna kepillä joko kämmenille tai takamukselle.
    (Viittaus, Molly Weasley väitti '90-luvulla että aviomiehellään Arthurilla oli yhä jäljet selkäsaunasta jonka oli Tylypahkassa saanut '60-luvulla. Eli se saattoi olla niin kova että jätti pysyvät jäljet, joskin varmasti ajan kanssa haalenneet.)
    Arthutin tapauksessa sen antoi koulun silloinen vahtimestari, mutta kun tämä jätti koulun vuonna 1973 ja viran otti nykyinen vahtimestari Argus Voro, vahtimestarilla ei enää ollut oikeutta kurittaa oppilaita vaan vain ehdottaa rangaistuskeinoa jollekin jolla on oikeus.

    Tammikuusta 1981 lähtien fyysisen kivun tuottaminen oppilaalle ei ole sallittua keneltäkään henkilökunnan jäseneltä, joskin lupa tuli väliaikaisesti takaisin lukuvuonna 1995-1996 silloin korruptoituneen Taikaministeriön takia. Jopa vahtimestari sai tuona vuonna takaisin oikeuden rangaista oppilaita. Toisin kuin ennen, tuona vuonna jopa ruoskan käyttö oli sallittua. Ruumiillinen kuritus kiellettiin täysin jälleen tuon vuoden lopussa kun Taikaministeriön osoittama Dolores Umbridge syöstiin vallan kahvasta ja pois koko koulusta.

    * Omaisuuden takavarikointi
    (on aina ollut sallittua)

    Oppilas saa tavaran takaisin kyseisen lukuvuoden lopussa, jos koskaan – riippuen siitä kuka sen takavarikoi ja mikä se oli. Myöhäisellä '80-luvulla ja '90-luvulla vahtimestari Voron toimistossa on paljon takavarikoitua tavaraa jopa '70-luvulta asti!

    * Tupapisteiden vähentäminen
    (on aina ollut sallittua)

    Mahdollisesti heikoimmin tehoava keino sillä kaikki oppilaat eivät välitä tupapisteistä ja Tupapokaalin voitosta. Mutta joidenkin kohdalla, tämäkin saattaa toimia.

    * Jälki-istunto
    (aina ollut sallittua)

    Yleensä sen opettajan toimistossa joka määräsi sen, mutta koululla on myös Jälki-istunto-kammio jota saatetaan käyttää. Mitä jälki-istunto sisältää ja kuinka pitkä se on, on sen määränneen opettajan päätös. Mutta kouluiltana se voi maksimissaan olla kolme tuntia. Jälki-istunnot pidetään yleensä koulupäivänä, mutta voivat olla myös lauantaina tai sunnuntaina jolloin ne tietenkin saattavat kestää paljon pidempään..

    * Etuoikeuksien menetys
    (aina ollut sallittua)

    Opettajat voivat väliaikaisesti tai pysyvästi ottaa pois etuoikeuksia, kuten esim. huispauksen pelaaminen/katsominen tai Tylyaho-reissuihin osallistuminen.

    * Kirje vanhemmalle/huoltajalle
    (on aina ollut sallittua)

    Muun sopivan rangaistuksen lisäksi, vakavan rikkeen tai toistuneiden rikkeiden kohdalla opettaja tai muu aikuinen henkilökunnan jäsen yleensä lähettää kirjeen oppilaan vanhemmalle tai huoltajalle, kertoen tapahtuneesta ja mitkä seuraukset siitä on annettu.

    * Väliaikainen erotus
    (aina ollut sallittua)

    Oppilaan on lähdettävä koululta kotiin eikä tällä ole lupaa astua koulun alueelle, ennaltamäärätyn ajanjakson aikana. Tämä tapahtuu yleensä vakavimpien tai useamman keski-vakavan rikkeen myötä. Kirje tästä lähetetään oppilaan vanhemmalle tai huoltajalle, jotta nämä voivat hakea lapsensa kotiin.

    * Pysyvä erotus
    (aina ollut sallittua)

    Tämä on varattu vain kaikkein äärimmäisimpiin rikkeisiin, eikä tätä päätetä ennen läpikotaista kasvotusten keskustelua oppilaan vanhemman tai huoltajan kanssa, oppilaan itsensä ollen tapaamisessa mukana. On äärimmäisen epätodennäköistä etteikö pysyvä erotus tapahtuisi, tapaaminen on tarkoitettu lähinnä selvittelemään mahdollisia rikkeeseen liittyviä asioita tai tarvittavia apuja.

    Jos oppilas erotetaan vakavan epäasiallisen, laittoman tai vaarallisen taikuuden käytön takia, hänen taikasauvansa tuhotaan Taikaministeriön asianomaisten viranomaisten toimesta ja hänellä ei ole lupaa harjoittaa taikuutta enää koskaan.

  • OPISKELTAVAT AINEET:

    X 1. vuosikurssi:
    11 perusainetta: Englanti, Matematiikka, Tiede (eli biologia, kemia ja fysiikka), Tähtitiede, Pimeyden Voimilta Suojautuminen, Loitsut, Kasvitiede, Taikuuden historia, Liemet, Muodonmuutokset ja lentäminen.
    * Englanti, matematiikka ja tiede ovat jästikoulujen ydinaineet. Kaikkia opetetaan erillisinä aineina taika-aineiden lisäksi.
    x 2. vuosikurssi:
    Kaikki perusaineet. Kevätloman aikana valitaan kaksi uutta ainetta.
    Valinnaset 3. vuotta varten: Muinaiset riimut, numerologia/arithmansia, taikaolentojen hoito, ennustus ja jästitieto. Näistä voi siis valita vain kaksi.
    x 3. vuosikurssl:
    Kaikki perusaineet paitsi lentäminen. Lisäksi ne valitut kaksi valinnaisainetta.
    x 4. vuosikurssi:
    Kaikki perusaineet paitsi lentäminen. Aloitetaan V.I.P:hin harjoittelu. Toisen tai molemmat valinnaisaineista voi halutessaan jättää pois.
    x 5. vuosikurssi:
    Kaikki perusaineet paitsi lentäminen. Mahdolliset valinnaisaineet + kesäkuussa V.I.P.-tutkinto/kokeet.
    x 6. vuosikurssi:
    Perusaineista; englanti, matematiikka ja tiede. Taika-aineissa opiskeltavat aineet ja niiden kurssien vaikeustaso riippuu V.I.P.-kokeiden tuloksista. V.I.P.-kokeita voi tarvittaessa ottaa uudestaan tämän vuosikurssin lopussa.
    x 7. vuosikurssi:
    Perusaineista; englanti, matematiikka ja tiede. Taika-aineissa samat aineet kuin kuudennella vuodella, ellei jotain halua jättää pois. Tätä vuosikurssia ei ole pakko käydä lainkaan. Paitsi jos haluaa velhoammatin jossa vaaditaan S.U.P.E.R.-tason opintoja, sillä kyseiset kokeet suoritetaan tällä vuosikurssilla.

    x Valinnaisaineet saa pudottaa pois millä vuosikurssilla tahansa. Perusaineet (paitsi lentäminen joka loppuu 2. vuosikurssin jälkeen) ovat pakollisia kuudenteen vuosikurssiin asti, jolloin V.I.P-tulokset alkavat vaikuttaa.

    x Todistuksia saa kaksi per lukuvuosi.
    Välitodistuksen syyslukukauden viimeisenä päivänä eli päivää ennen joululoman alkua, ja lopputodistuksen kesällä lukuvuoden viimeisenä päivänä. Kumpaankin on pyydettävä huoltajan allekirjoitus ja sitten esitettävä se seuraavan lukukauden alussa tuvanjohtajalle, jotta varmistetaan että huoltaja myös näkee todistukset.

    ~ Hyväksyvät arvosanat:
    U - Upea
    O - Odotukset ylittävä
    K - Kelvollinen
    ~ Hylkäävät arvosanat:
    S - Surkea
    H - Hirveä
    P - Peikko

    Ja tietenkin, jos saa hylätyn arvosanan liian monesta kokeesta millään vuosikurssilla, niin jää luokalleen ja valmistuminen lykkääntyy. Vähintään K on saatava loppukokeissa ainakin loitsuissa, PVS;ssä, taikajuomissa, taikuuden historiassa ja kasvitieteessä - eli viidessä olennaisimmassa kaikista kahdeksasta perusaineesta, jotta voi siirtyä seuraavalle vuosikurssille. Siksi kannattaa hankkia tukiopetusta jos jossakin mainituista aineista meinaa jatkuvasti tulla S-arvosanoja työtehtävissä. Tai jos tähtäämäänsä taika-ammattiin vaativassa aineessa on suuria ongelmia.
    Monissa kokeissa on aamupäivällä kirjallinen osuus ja iltapäivällä käytännön osuus, paitsi tähtitieteessä käytännön osuus on tietenkin yöllä. Joissain ei tietenkään ole käytännön osuutta lainkaan.

    V.I.P.-tutkinnot ovat äärimmäisen tärkeitä päästä läpi, jos haluaa tähdätä johonkin taikayhteiskunnan ammattikoulutukseen. Useimmat koulutukset nimittäin vaativat pääsyyn V.I.P.-tason osaamista. Lisäksi, jotkut koulutukset vaativat jopa useita S.U.P.E.R.-tason kokeiden arvosanoja ja sen tason kursseille Tylypahkassa pääsee vain jos on suorittanut kyseisen oppiaineen V.I.P.-tutkinnon vähintään O:lla eli Odotukset ylittävällä arvosanalla.

    Esimerkkejä:
    * Aurorikoulutus ja parantajakoulutus: vähintään viisi S.U.P.E.R.-tason suoritusta vähintään Odotukset ylittävin arvosanoin. Vaaditut aineet ovat PVS, taikajuomat, loitsut, muodonmuutokset ja kasvitiede.
    * Taikalainvalvojakoulutus: vähintään viisi V.I.P.-tason suoritukset vähintään Odotukset ylittävin arvosanoin. Vaaditut aineet samat kuin auroreilla ja parantajilla.

    V.I.P.-tutkinnossa voi ottaa ja läpäistä korkeintaan yhdeksän (9) koetta, eli seitsemästä perusaineesta ja niistä kahdesta valinnaisaineesta jotka kolmannella luokalla valitsi. Kukaan ei ole koskaan ottanut ja läpäissyt kaikkia kahtatoista V.I.P:tä, koska on yksinkertaisesti mahdotonta opiskella enempää kuin kahta valinnaisainetta perusaineiden lisäksi. Siis ellei käytä ajankääntäjää, mutta Hermione Granger oli ensimmäinen ja ainoa Tylypahkan oppilas jolle sellainen on myönnetty opiskeluja varten - ja hänellekin vasta pitkän ja sitkeän suostuttelun myötä. Eli Barty Crouch Jr. ei saanut kahtatoista V.I.P:tä - hänen isänsä oli sekavassa tilassa sitä väittäessään. Bill ja Percy Weasley eivät saaneet kahtatoista V.I.P:tä - rouva Weasley selitteli omiaan ajattelematta asian mahdottomuutta, yrityksessään motivoida kaksosiaan kunnianhimoisemmiksi. Jopa Hermione huomasi että kaikkien kahdentoista aineen opiskelu, jopa ajankääntäjän avulla, oli liian raskasta ja pudotti kaksi valinnaisainetta pois ja lopulta suoritti vain yhden ylimääräisen V.I.P:n.

    Kuudennen vuosikurssin opiskeltavat aineet riippuvat siitä mitkä V.I.P:t suoritti ja millaisin arvosanoin. Jokainen keskustelee niistä tuvanjohtajansa kanssa lukuvuoden ensimmäisenä päivänä ja päättää missä aineissa haluaa jatkaa.
    Jos V.I.P.-arvosana oli H tai P, kyseistä ainetta ei voi enää jatkaa Tylypahkassa. Jos se oli S tai K, niin sitä voi jatkaa entisellä vaikeustasolla ja ottaa sen V.I.P.-kokeen uudestaan 6. vuosikurssin lopussa.
    S.U.P.E.R-tason kursseille pääsee vain niissä aineissa joiden V.I.P.-kokeet läpäisi vähintään O:lla eli Odotukset ylittävällä arvosanalla. Professori Kalkaros vaatii U:ta päästääkseen oppilaan S.U.P.E.R.-tasolle taikajuomien valmistuksessa.

    Toisin kuin tavalliset kokeet, V.I.P. ja S.U.P.E.R.-kokeita ei teetä ja arvioi Tylypahkan opettajat vaan Taikaministeriöstä erikseen saapuva ryhmä, Taikatutkinntoviranomaiset. He saapuvat sunnuntaina, kokeita edeltävänä päivänä. Ja toisin kuin tavallisissa kokeissa, näissä käytetään teoriaosuuksissa erikoissulkakyniä joihin on asetettu huijauksenestoloitsu, samoin koepapereihin. Kukaan ei ole onnistunut lunttaamaan sitten 1800-luvun.

    Kuten tavallisissakin kokeissa, useimmissa aineissa on aamupäivällä kirjallinen osuus ja iltapäivällä käytännön osuus, paitsi tähtitieteestä käytännön osuus tietenkin yöllä.

    ~ V.I.P.-kokeiden aikataulu:
    * Valinnaisaine, eli vain niillä jotka ko. ainetta ovat opiskelleet.

    1. viikko

    Ma – Loitsut
    Ti – Muodonmuutokset
    Ke – Kasvitiede
    To – Pimeyden voimilta suojautuminen
    Pe – Muinaiset riimut, (vain kirjallinen koe), Englanti

    2. viikko

    Ma – Liemet
    Ti – Taikaeläinten hoito, Matematiikka
    Ke – Tähtitiede, Biologia, Ennustus tai Numerologia/Artimansia, (vain kirjallinen koe)
    To – Taikuuden historia (vain kirjallinen koe), kemia
    Pe - Jästitieto, (vain kirjallinen koe), fysiikka


  • Koeviikot:
    Aina kesäkuussa; tavalliset kokeet on ensimmäisellä viikolla, ja V.I.P. & S.U.P.E.R.-tason kokeet kahdella seuraavalla viikolla eli lukuvuoden kaksi viimeistä viikkoa.
    HUOM! Väliaikais-Tylypahkassa koeviikkojen ajankohta on hieman eri, ks. lukuvuosikalenteri. Sieltä tokasta viestistä löytyy myös normaalin Tylypahkan koeviikkojen ajankohta.

    Pitkään, jästikoulujen ydinaineista (englanti, matematiikka, tiede) ei ole valtakunnallisia kokeita, mutta vuodesta 1988 eteenpäin ne pidetään 5. vuosikurssin oppilaille V.I.P.-kokeiden mukana. Ja lukuvuodesta 1997-1998 eteenpäin ne pidetään myös 14-vuotiaille, eli 3. vuosikurssin lopussa.
    Muut vuosikurssit tekevät vain pienempiä satunnaisia kokeita niistä lukuvuoden varrella, tuvanjohtajan eli kyseisten aineiden opettajan mielen mukaan - yleensä syys- ja kevätlukukausien loppupuolella. Joka tapauksessa kaikki saavat näistäkin aineista loppuarvosanan todistukseensa.

  • OPPITUNTIEN ULKOPUOLISET AINEET/AKTIVITEETIT

    Kaikki avoinna kaikille oppilaille vuosikurssiin katsomatta.

    * Kuvaamataito/taide - kattaa sekä taikayhteiskunnan että jästien taidetta.

    * Jästien musiikki - kattaa kaikkea jästien artisteista musiikin historiaan.

    * Tylypahkan kuoro

    * Orkesteri - saksofonisteja, viulunsoittajia, sellistejä, huilunsoittajia, kaksi rumpalia (toinen varalla) ja harpunsoittajia. Soittaa kuoron esiintyessä ja harjoitellessa. Ks. lisää tietoa kuoron infoista..
]]> <![CDATA[Children are our future]]> https://hiddenkiss.net/hphr/showthread.php?tid=10 Sat, 19 Mar 2016 03:21:14 +0000 https://hiddenkiss.net/hphr/showthread.php?tid=10

Perjantai 12.7.1991, 14:00 eteenpäin. //


Oli aurinkoinen päivä heinäkuun puolivälissä joten Tylypahkan koulu nauttisi vielä muutaman viikon rauhasta ja järjestyksestä, kunnes syystuulet ja pikajuna toisi sinne satoja velhoja ja noitia. Nyt sen massiivisessa portaikossa tapahtui jotain harvinaisempaa. Niitä nousi kohti linnan pääovia kaksi hahmoa, pitkä melkein neljässäkymmenissä oleva mies ja tämän vierellä pieni poika – niin pienikokoinen ja nuoren näköinen ettei ensikatsomalla olisi ajatellut tämän kuuluvan sinne päin vielä muutamaan vuoteen. Ikä pojalla kuitenkin riitti juuri sopivasti, ja intoa vielä enemmän. Syy kaksikon läsnäoloon johtui kuitenkin ongelmasta joka saattaisi estää tämän mahdollisuuden ottaa syntymästään asti hänelle kuulunut paikka tässä koulussa. Pojalla oli kuitenkin onnea sillä koulun nykyinen rehtori oli äärimmäisen suvaitsevainen ja avarakatseinen persoona.
Jacob avasi yhden linnan pääovista ja päästi uteliaisuutta kihisevän poikansa edellään sisään.
”Hunter, älä mene liian kauas. Dumbledore hakee meidät tästä pian. Ja jottet eksy,” hän sanoi, joutuen korottamaan ääntään hieman sillä poika oli jo ehtinyt puoliväliin valtavaa aulaa.
”Juu en!” Hunter hihkaisi vastaukseksi ja katosi vankityrmiä kohti vievälle käytävälle. Hän nimittäin haistoi että ne olivat siellä, sieltä päin kun saattoi napata muuta linnaa kosteamman ja hitusen tunkkaisen ilmavirran. Tosin, heistä kahdesta vain hän, epätavallisen terävän hajuaistinsa ansiosta.

Jacob tyytyi tarkastelemaan linnaa aulasta käsin ja pohti miten paljon sen käytännöt oli mahtaneet muuttua sitten hänen opiskeluaikojensa. Hän arveli ettei juurikaan, vaikka hän oli jättänyt tämän koulun lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Asiat vain muuttuivat hyvin hitaasti taikayhteiskunnassa joka eli vieläkin pitkälti menneillä vuosisadoilla asiassa jos toisessakin. Tietyt käytännöt kuitenkin oli pakko selvittää ennen kuin pojan paikasta voisi tehdä lopullisen päätöksen. Sellaiset joista hänellä ei ollut harmainta aavistusta ja joista ei minkäänlaisissa esitteissä kirjoitettu.
Hetken käveltyään ja ajatuksiin uppouduttuaan Jacob oli istahtanut ulko-oven seinustalle sijoitetulle pitkälle puupenkille ja uppoutui koko ajan syvemmälle ristiriitaisiin tunteisiinsa.

Hän oli jo kerran vaivoin uskaltanut päästää lapsestaan irti, antaa tämän aloittaa jästien – taikavoimattomien ihmisten - valtion koulun. Olihan se riiviö kerran väliaikaisesti erotettu väliaikaisesti koulustaan liian vaarallisen käytännön pilan takia, mutta poika oli oppinut hillitsemään ideoitaan.
Hunterilla oli jo kouluiän alussa ollut ylimääräinen matalan profiilin vaativa ongelma, sen pikkuvelhojen tyypillisen matalan profiilin vaativan ongelman lisäksi. Kaikki oli jästien koulussa kuitenkin mennyt todella hyvin kaikki neljä vuotta mitä niihin asioihin tuli. Jacob halusi koko sydämestään poikansa voivan tehdä haluamiaan asioita ja tavoittavan unelmansa, olevan onnellinen – ja Tylypahka oli mitä ilmeisimmin osa sitä. Silti hän koki jopa suurempia vaikeuksia tavoitella tätä vaihtoehtoa kuin oli neljä vuotta sitten, 7-vuotiaan Hunterin vastustaessa kotiopetusvaihtoehtoa jossa oli edelliset kaksi vuotta opiskellut.

Näiden tunteiden täytyi johtua osittain perheen historiasta juontuvasta tavallista syvemmästä suojeluhalusta, vanhemman tyypillisestä haluttomuudesta myöntää että lapsensa on taas kasvanut monenmonta vuotta ja aloittamassa uuden vaiheen elämässä, ja siitä että nyt poika olisi todella kaukana yhdeksän kuukautta vuodesta...ei vain muutaman kilometrin päässä muutaman tunnin viitenä päivänä viikossa. Se oli järjettömän pitkä aika erossa omasta lapsestaan, vaikka tämä tulisikin pari kertaa lomille ja pitäisi yhteyttä kirjeitse, ja vaikka kotona olisikin toinen lapsi.
Mutta tällä kertaa vaikeus syntyi ennen kaikkea siitä, että pojan täysikuun ongelma oli osoittautunut koko kuukauden ongelmaksi. Siinä oli asioita joissa Hunteriin ei oletusarvoisesti voinut luottaa, mutta toisaalta poika oli monesti osoittanut että kun motivaatio oli kohdallaan, niin voisi sittenkin. Jacob yritti hokea tätä itselleen, sillä hän ei missään nimessä halunnut päätyä vahingossa olemaan lapsensa kouluun pääsyä vastaan. Hän aikoi pyrkiä mahdollisimman neutraaliin asiankäsittelyyn ja antaa Hunterin itsensä puhua mahdollisimman paljon.

Ensimmäinen kysymys nyt kuitenkin oli, miten ottaa Hunterin tila esille tässä tapaamisessa? Hän kyllä luotti Albus Dumbledoreen, olihan hänellä omilta oppilasajoiltaan henkilökohtaistakin kokemusta tämän koulusta, mutta edelleen siitä oli melkein kolmekymmentä vuotta. Toisaalta, olisiko se nyt reilua kiertää aihetta, kun mies oli ystävällisesti järjestänyt henkilökohtaista aikaa vaikka hänen kirjeensä oli ollut hyvin ympäripyöreä heidän asiansa suhteen? Tietenkin, Hunter ei välttämättä ollut ensimmäinen Tylypahkaan tahtova ihmissusilapsi, joten Dumbledore oli saattanut jo aavistaakin mistä olisi kyse.

Hiljaisuus, ja Jacobin pään sisällä äänekkäänä risteilevät ajatukset katkesivat kuin seinään, suuren eteishallin täyttyessä innokkaasta huudahduksesta ja pienten jalkojen juoksuaskelista.
”Iskä, hei iskä, katso!” Hunter hihkui jo matkan päästä ja heilutti käsissään tyrmien tienoilta löytämäänsä pääkalloa, joka näytti jo kauempaa katsoen ihmisen kallolta ja todistautui olemaankin, kun poika ehti isänsä luo penkin viereen.
”Onko se aito?” Jacob kysyi otsa hieman rypyssä sillä olihan linna ainakin tuhat vuotta vanha unohdettujen ja suljettujen osien kera, mutta ei kai täällä nyt aitoja pääkalloja käytävillä yleensä viljelty. ”Missä sinä kävit?”
”On se! Ja ihan tuossa noin vaan,” Hunter vastasi totuudenmukaisesti, mutta puhuen melko nopeasti ja hosui kädellään epämääräisesti tulosuuntaansa, katse tiiviisti löytämässään kallossa jonka aitoudesta ei oikeasti ollut lainkaan varma - halusi vain uskoa.
”Riesu on varmana tuonut sen jostain syvimmistä tyrmistä joita ei käytetä mihinkään,” hän teorisoi niin paatoksella ettei Jacob edes yrittänyt sanoa mitään väliin.
”Jos pääsen tänne, haluan ehdottomasti olla Luihuinen!” vekara julisti juuri äsken päättämänsä 'ehdottoman' asianlaidan. Jacobia hymyilytti hieman sillä niin intohimoinen kauhugenren fani kuin Hunter olikin, oli epätodennäköistä että tämä toivoi kyseistä tupaa niin sydämestään että Hattu tämän sinne lajittelisi.
Jacobin olo helpottui hieman, kun hän pojan viimeisimmän myötä totesi että tämä kaikesta innokkuudestaan huolimatta onnistui pitämään mielessään ettei paikka ollut täysin varma.

”Käyn katsomassa olisiko siellä loputkin tästä!” energiaa pursuava Hunter jatkoi hihkumistaan.
”Maltahan nyt. Ehdit tehdä sen vaikka tapaamisen jälkeen,” Jacob toppuutteli lempeään sävyyn ja saikin pojan kääntymään ehtimänsä muutaman askeleen päästä takaisin ja istahtamaan penkille hänen viereensä.
”Onko kello jo kaksi?” Hunter kysyi yllättävän hätäisen kuuloisena nähden siihen miten perusteellisesti hän tutki ja hypisteli käsissään yhä pitelemäänsä vanhaa pääkalloa.
”Ihan kohta,” Jacob vastasi rannekelloaan pikaisesti vilkaistuaan, ja katseli sitten hetkeksi hiljentyneen poikansa autuasta pääkallotutkimusta. Tämä ei ollut kai koskaan pidellyt aitoa tai aidonoloista ihmisen kalloa, kun lastenlääkäreilläkin ne olivat muovijäljitelmiä. Hunterin pohtiva ilme ja pääkallo käsissään muistutti Jacobia erään englantilaisen näytelmäkirjailijan kuuluisasta teoksesta. Ollako vai eikö olla? Korpinkynsi vai Luihuinen? Siinä vasta pulma.
”Saanko pitää tämän?” Hunter kysyi yhtäkkiä, pidellen pääkalloa korkealla ilmassa, ”Voisin nimetä sen...Al Bino. Tai...Rob Graves...Ehkä löydän toisen sen kaveriksi...”
Jacob melkein naurahti ääneen, mutta pyöräytti lopulta vain silmiään. Keräilykohde ei kuulostanut erityisen tervehenkiseltä, kun kyseessä ei ollut minkään tutkivan ammatin puolesta keräilevä. Itseasiassa samasta syystä se oli moraalisestikin kyseenalaista joten hän ei ajatukselle suuremmin lämmennyt.
”Kummalta se sinusta näyttää? Tai miltä?” viikari uteli isänsä mielipidettä nimestä, käännellen kalloa tämän kasvojen edessä.
”Hunter,” Jacob painoi kalloa alas Hunterin käsissä.
”Muistathan antaa minun ottaa tilanteesi esiin,” hän jatkoi saatuaan pojan täyden huomion tämän katsoessa odottavasti ylös häneen ja muistutuksen myötä vain nyökkäsi vastaukseksi.
”Mutta se olet lopulta sinä jonka pitää vakuuttaa Dumbledore siitä ettei sinusta ole vaaraa,” hän painotti erityisen vakavana.

Hunter laski katseensa hiljaisena, takaisin karmivaan aarteeseensa. Nyi hän hypisteli sitä hajamielisen oloisena. Hänellä oli joskus asianlaitaan liittyen mietteitä joita hän ei halunnut kertoa edes isälleen, mutta pohjimmiltaan hän ei halunnut satuttaa ketään. Eikä hän ollut halunnut tartuntaakaan, purema oli ollut puhtaasti shokkitila ja sen jälkeen olisi-pitänyt-tietää tunnelmat. Kunnes se oli käynyt Freyan kimppuun...mitä sitäkään hän ei ollut halunnut...tai no, teknisesti ottaen oli, mutta todellisuuden iskiessä ei enää tippaakaan.
Tuon yön muisto sai Hunterin olemuksen synkentymään ennennäkemättömällä tavalla, siinä missä se yleensä aiheutti päinvastaisen reaktion. Vaikkei hänellä riittänyt hurjasti välinpitoa tuntemattomiin sivullisiin ja täällä ei perheenjäseniä olisi, ystäviä hän saisi ja jotkut hänen nykyisistä aloittaisivat Tylypahkan ensi vuonna. Ja ne tuntemattomatkin olivat aina mahdollisia uusia kavereita.
”Hei, mikä on?” Jacob kysyi huolissaan todetessaan synkistelyn, kuljettaen kätensä poikansa mustien, hieman piikikkääseen tyyliin laitettujen hiusten lomasta. Hunter ei kuitenkaan heti vastannut tai edes irrottanut katsettaan pääkallosta. Hetken kuluttua hän kuitenkin nosti katseensa takaisin isäänsä.
”En olisi vaaraksi,” hän totesi vakaaseen sävyyn ja kirkkain silmin. ”Mutta...” pojan katse tummeni hieman. ”Voinko tosiaan saada hänet uskomaan sen?”
Hunter ei ollut asiasta lainkaan niin varma, sillä hän ei ollut ikinä tavannut Dumbledorea eikä jutellut kenenkään Dumbledoren kaltaisenkaan kanssa. Tosin hän ei osannut oikein edes määritellä mitä se tarkoitti. Tenavan mielessä pyöri auttamatta vain median mahtipontiset ylistykset 'maailman mahtavimmasta velhosta' ja kuinka 'lordi Voldemorkin pelkäsi', 'Dumbledore Taikaministeriksi?' ja sen sellaista.
”Kyllä saat jos se on sydämessäsi” Jacob lausui rohkaisevat sanat pienen puolihalauksen kera. 'Jos' kuulosti vain kielikuvalta, sillä hän ei jossitellut, vaan tiesi. Hunter oli niin halutessaan melko hyvä valehtelija ja käytti vieraiden ja puolituttujen kanssa häikäilemättä hyväkseen sööttejä kasvojaan ja suloista hymyään, mutta silloin kun tämä puhui sydämestään, se välittyi selkeästi ja itselleen tärkeiden asioiden kanssa myös vahvasti.]]>

Perjantai 12.7.1991, 14:00 eteenpäin. //


Oli aurinkoinen päivä heinäkuun puolivälissä joten Tylypahkan koulu nauttisi vielä muutaman viikon rauhasta ja järjestyksestä, kunnes syystuulet ja pikajuna toisi sinne satoja velhoja ja noitia. Nyt sen massiivisessa portaikossa tapahtui jotain harvinaisempaa. Niitä nousi kohti linnan pääovia kaksi hahmoa, pitkä melkein neljässäkymmenissä oleva mies ja tämän vierellä pieni poika – niin pienikokoinen ja nuoren näköinen ettei ensikatsomalla olisi ajatellut tämän kuuluvan sinne päin vielä muutamaan vuoteen. Ikä pojalla kuitenkin riitti juuri sopivasti, ja intoa vielä enemmän. Syy kaksikon läsnäoloon johtui kuitenkin ongelmasta joka saattaisi estää tämän mahdollisuuden ottaa syntymästään asti hänelle kuulunut paikka tässä koulussa. Pojalla oli kuitenkin onnea sillä koulun nykyinen rehtori oli äärimmäisen suvaitsevainen ja avarakatseinen persoona.
Jacob avasi yhden linnan pääovista ja päästi uteliaisuutta kihisevän poikansa edellään sisään.
”Hunter, älä mene liian kauas. Dumbledore hakee meidät tästä pian. Ja jottet eksy,” hän sanoi, joutuen korottamaan ääntään hieman sillä poika oli jo ehtinyt puoliväliin valtavaa aulaa.
”Juu en!” Hunter hihkaisi vastaukseksi ja katosi vankityrmiä kohti vievälle käytävälle. Hän nimittäin haistoi että ne olivat siellä, sieltä päin kun saattoi napata muuta linnaa kosteamman ja hitusen tunkkaisen ilmavirran. Tosin, heistä kahdesta vain hän, epätavallisen terävän hajuaistinsa ansiosta.

Jacob tyytyi tarkastelemaan linnaa aulasta käsin ja pohti miten paljon sen käytännöt oli mahtaneet muuttua sitten hänen opiskeluaikojensa. Hän arveli ettei juurikaan, vaikka hän oli jättänyt tämän koulun lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Asiat vain muuttuivat hyvin hitaasti taikayhteiskunnassa joka eli vieläkin pitkälti menneillä vuosisadoilla asiassa jos toisessakin. Tietyt käytännöt kuitenkin oli pakko selvittää ennen kuin pojan paikasta voisi tehdä lopullisen päätöksen. Sellaiset joista hänellä ei ollut harmainta aavistusta ja joista ei minkäänlaisissa esitteissä kirjoitettu.
Hetken käveltyään ja ajatuksiin uppouduttuaan Jacob oli istahtanut ulko-oven seinustalle sijoitetulle pitkälle puupenkille ja uppoutui koko ajan syvemmälle ristiriitaisiin tunteisiinsa.

Hän oli jo kerran vaivoin uskaltanut päästää lapsestaan irti, antaa tämän aloittaa jästien – taikavoimattomien ihmisten - valtion koulun. Olihan se riiviö kerran väliaikaisesti erotettu väliaikaisesti koulustaan liian vaarallisen käytännön pilan takia, mutta poika oli oppinut hillitsemään ideoitaan.
Hunterilla oli jo kouluiän alussa ollut ylimääräinen matalan profiilin vaativa ongelma, sen pikkuvelhojen tyypillisen matalan profiilin vaativan ongelman lisäksi. Kaikki oli jästien koulussa kuitenkin mennyt todella hyvin kaikki neljä vuotta mitä niihin asioihin tuli. Jacob halusi koko sydämestään poikansa voivan tehdä haluamiaan asioita ja tavoittavan unelmansa, olevan onnellinen – ja Tylypahka oli mitä ilmeisimmin osa sitä. Silti hän koki jopa suurempia vaikeuksia tavoitella tätä vaihtoehtoa kuin oli neljä vuotta sitten, 7-vuotiaan Hunterin vastustaessa kotiopetusvaihtoehtoa jossa oli edelliset kaksi vuotta opiskellut.

Näiden tunteiden täytyi johtua osittain perheen historiasta juontuvasta tavallista syvemmästä suojeluhalusta, vanhemman tyypillisestä haluttomuudesta myöntää että lapsensa on taas kasvanut monenmonta vuotta ja aloittamassa uuden vaiheen elämässä, ja siitä että nyt poika olisi todella kaukana yhdeksän kuukautta vuodesta...ei vain muutaman kilometrin päässä muutaman tunnin viitenä päivänä viikossa. Se oli järjettömän pitkä aika erossa omasta lapsestaan, vaikka tämä tulisikin pari kertaa lomille ja pitäisi yhteyttä kirjeitse, ja vaikka kotona olisikin toinen lapsi.
Mutta tällä kertaa vaikeus syntyi ennen kaikkea siitä, että pojan täysikuun ongelma oli osoittautunut koko kuukauden ongelmaksi. Siinä oli asioita joissa Hunteriin ei oletusarvoisesti voinut luottaa, mutta toisaalta poika oli monesti osoittanut että kun motivaatio oli kohdallaan, niin voisi sittenkin. Jacob yritti hokea tätä itselleen, sillä hän ei missään nimessä halunnut päätyä vahingossa olemaan lapsensa kouluun pääsyä vastaan. Hän aikoi pyrkiä mahdollisimman neutraaliin asiankäsittelyyn ja antaa Hunterin itsensä puhua mahdollisimman paljon.

Ensimmäinen kysymys nyt kuitenkin oli, miten ottaa Hunterin tila esille tässä tapaamisessa? Hän kyllä luotti Albus Dumbledoreen, olihan hänellä omilta oppilasajoiltaan henkilökohtaistakin kokemusta tämän koulusta, mutta edelleen siitä oli melkein kolmekymmentä vuotta. Toisaalta, olisiko se nyt reilua kiertää aihetta, kun mies oli ystävällisesti järjestänyt henkilökohtaista aikaa vaikka hänen kirjeensä oli ollut hyvin ympäripyöreä heidän asiansa suhteen? Tietenkin, Hunter ei välttämättä ollut ensimmäinen Tylypahkaan tahtova ihmissusilapsi, joten Dumbledore oli saattanut jo aavistaakin mistä olisi kyse.

Hiljaisuus, ja Jacobin pään sisällä äänekkäänä risteilevät ajatukset katkesivat kuin seinään, suuren eteishallin täyttyessä innokkaasta huudahduksesta ja pienten jalkojen juoksuaskelista.
”Iskä, hei iskä, katso!” Hunter hihkui jo matkan päästä ja heilutti käsissään tyrmien tienoilta löytämäänsä pääkalloa, joka näytti jo kauempaa katsoen ihmisen kallolta ja todistautui olemaankin, kun poika ehti isänsä luo penkin viereen.
”Onko se aito?” Jacob kysyi otsa hieman rypyssä sillä olihan linna ainakin tuhat vuotta vanha unohdettujen ja suljettujen osien kera, mutta ei kai täällä nyt aitoja pääkalloja käytävillä yleensä viljelty. ”Missä sinä kävit?”
”On se! Ja ihan tuossa noin vaan,” Hunter vastasi totuudenmukaisesti, mutta puhuen melko nopeasti ja hosui kädellään epämääräisesti tulosuuntaansa, katse tiiviisti löytämässään kallossa jonka aitoudesta ei oikeasti ollut lainkaan varma - halusi vain uskoa.
”Riesu on varmana tuonut sen jostain syvimmistä tyrmistä joita ei käytetä mihinkään,” hän teorisoi niin paatoksella ettei Jacob edes yrittänyt sanoa mitään väliin.
”Jos pääsen tänne, haluan ehdottomasti olla Luihuinen!” vekara julisti juuri äsken päättämänsä 'ehdottoman' asianlaidan. Jacobia hymyilytti hieman sillä niin intohimoinen kauhugenren fani kuin Hunter olikin, oli epätodennäköistä että tämä toivoi kyseistä tupaa niin sydämestään että Hattu tämän sinne lajittelisi.
Jacobin olo helpottui hieman, kun hän pojan viimeisimmän myötä totesi että tämä kaikesta innokkuudestaan huolimatta onnistui pitämään mielessään ettei paikka ollut täysin varma.

”Käyn katsomassa olisiko siellä loputkin tästä!” energiaa pursuava Hunter jatkoi hihkumistaan.
”Maltahan nyt. Ehdit tehdä sen vaikka tapaamisen jälkeen,” Jacob toppuutteli lempeään sävyyn ja saikin pojan kääntymään ehtimänsä muutaman askeleen päästä takaisin ja istahtamaan penkille hänen viereensä.
”Onko kello jo kaksi?” Hunter kysyi yllättävän hätäisen kuuloisena nähden siihen miten perusteellisesti hän tutki ja hypisteli käsissään yhä pitelemäänsä vanhaa pääkalloa.
”Ihan kohta,” Jacob vastasi rannekelloaan pikaisesti vilkaistuaan, ja katseli sitten hetkeksi hiljentyneen poikansa autuasta pääkallotutkimusta. Tämä ei ollut kai koskaan pidellyt aitoa tai aidonoloista ihmisen kalloa, kun lastenlääkäreilläkin ne olivat muovijäljitelmiä. Hunterin pohtiva ilme ja pääkallo käsissään muistutti Jacobia erään englantilaisen näytelmäkirjailijan kuuluisasta teoksesta. Ollako vai eikö olla? Korpinkynsi vai Luihuinen? Siinä vasta pulma.
”Saanko pitää tämän?” Hunter kysyi yhtäkkiä, pidellen pääkalloa korkealla ilmassa, ”Voisin nimetä sen...Al Bino. Tai...Rob Graves...Ehkä löydän toisen sen kaveriksi...”
Jacob melkein naurahti ääneen, mutta pyöräytti lopulta vain silmiään. Keräilykohde ei kuulostanut erityisen tervehenkiseltä, kun kyseessä ei ollut minkään tutkivan ammatin puolesta keräilevä. Itseasiassa samasta syystä se oli moraalisestikin kyseenalaista joten hän ei ajatukselle suuremmin lämmennyt.
”Kummalta se sinusta näyttää? Tai miltä?” viikari uteli isänsä mielipidettä nimestä, käännellen kalloa tämän kasvojen edessä.
”Hunter,” Jacob painoi kalloa alas Hunterin käsissä.
”Muistathan antaa minun ottaa tilanteesi esiin,” hän jatkoi saatuaan pojan täyden huomion tämän katsoessa odottavasti ylös häneen ja muistutuksen myötä vain nyökkäsi vastaukseksi.
”Mutta se olet lopulta sinä jonka pitää vakuuttaa Dumbledore siitä ettei sinusta ole vaaraa,” hän painotti erityisen vakavana.

Hunter laski katseensa hiljaisena, takaisin karmivaan aarteeseensa. Nyi hän hypisteli sitä hajamielisen oloisena. Hänellä oli joskus asianlaitaan liittyen mietteitä joita hän ei halunnut kertoa edes isälleen, mutta pohjimmiltaan hän ei halunnut satuttaa ketään. Eikä hän ollut halunnut tartuntaakaan, purema oli ollut puhtaasti shokkitila ja sen jälkeen olisi-pitänyt-tietää tunnelmat. Kunnes se oli käynyt Freyan kimppuun...mitä sitäkään hän ei ollut halunnut...tai no, teknisesti ottaen oli, mutta todellisuuden iskiessä ei enää tippaakaan.
Tuon yön muisto sai Hunterin olemuksen synkentymään ennennäkemättömällä tavalla, siinä missä se yleensä aiheutti päinvastaisen reaktion. Vaikkei hänellä riittänyt hurjasti välinpitoa tuntemattomiin sivullisiin ja täällä ei perheenjäseniä olisi, ystäviä hän saisi ja jotkut hänen nykyisistä aloittaisivat Tylypahkan ensi vuonna. Ja ne tuntemattomatkin olivat aina mahdollisia uusia kavereita.
”Hei, mikä on?” Jacob kysyi huolissaan todetessaan synkistelyn, kuljettaen kätensä poikansa mustien, hieman piikikkääseen tyyliin laitettujen hiusten lomasta. Hunter ei kuitenkaan heti vastannut tai edes irrottanut katsettaan pääkallosta. Hetken kuluttua hän kuitenkin nosti katseensa takaisin isäänsä.
”En olisi vaaraksi,” hän totesi vakaaseen sävyyn ja kirkkain silmin. ”Mutta...” pojan katse tummeni hieman. ”Voinko tosiaan saada hänet uskomaan sen?”
Hunter ei ollut asiasta lainkaan niin varma, sillä hän ei ollut ikinä tavannut Dumbledorea eikä jutellut kenenkään Dumbledoren kaltaisenkaan kanssa. Tosin hän ei osannut oikein edes määritellä mitä se tarkoitti. Tenavan mielessä pyöri auttamatta vain median mahtipontiset ylistykset 'maailman mahtavimmasta velhosta' ja kuinka 'lordi Voldemorkin pelkäsi', 'Dumbledore Taikaministeriksi?' ja sen sellaista.
”Kyllä saat jos se on sydämessäsi” Jacob lausui rohkaisevat sanat pienen puolihalauksen kera. 'Jos' kuulosti vain kielikuvalta, sillä hän ei jossitellut, vaan tiesi. Hunter oli niin halutessaan melko hyvä valehtelija ja käytti vieraiden ja puolituttujen kanssa häikäilemättä hyväkseen sööttejä kasvojaan ja suloista hymyään, mutta silloin kun tämä puhui sydämestään, se välittyi selkeästi ja itselleen tärkeiden asioiden kanssa myös vahvasti.]]>