26-04-2017, 10:10 PM
Vihreähiuksinen tonttutyttö katsoi nuoria, huomaten noiden oudon käyttäytymisen, osaamatta yhdistää sitä alkoholiin. Kun luihuisoppilaat olivat sanoneet, mitä he tahtoisivat, Urgalia kumarsi niin syvään, että hänen nenänsä hipoi lattialankkuja. "On ilo toteuttaa toiveenne", hän sanoi honottavan kimakalla äänellään ja viipotti hakemaan ruokaa. Mutta, koska hän oli Urgalia, ei kaikki sujunut hyvin. Hän oli aikeissa leijuttaa herkkulautasen nuorten valitsemaan pöytään, mutta onnistui saamaan täyden lautasellisen herkkuja poukkoilemaan ympäri keittiötä ja salaman nopealla vauhdilla. "Urgalia!!" muut kotitontut huusivat yhteen äänen. Noiden äänistä kuuli, että kukaan ei pitänyt tuon tonttutytön läsnäolosta, tuo kun oli ainainen sähläri ja liian vilkas. Sen lisäksi Urgalia oli nuori, lähes lapsi vielä, kun nämä muut kotitontut hipoivat jo 15-30 ikäluokkaa. Ja kaikista muista poiketen, Urgalia oli albiino ja valkoinen.
Luihuistyttö huomasi kuinka albiinotonttu laski katseensa maahan ja kyyneleet tuon poskilla. Urgalia tiesi liiankin hyvin, ettei hänestä oikein pidetty. Tavallisesti iloinen tonttutyttö oli nyt vain hiljaa paikallaan. Muut kotitontut pysäyttivät, niinkuin aina, Urgalian vahinkoloitsun. "Jatka työtäsi lapsi", yksi kiukkuinen miestonttu sanoi. Urgalia toi nyt perinteisellä menetelmällä herkkulautasen ja kaakkaota ja limonadia. "On ilo palvella teitä", se sanoi ja nyyhkäisi hiljaa.
Kuultuaan kotitontun nyyhkäisyn, Denan sydämessä heltyi ja hän veti tuon tonttutyön humalaiseen halaukseen. "Älä itke pieni. Olet arvokas", Dena sanoi hyvin sammaltuneella äänellä. Urgalia hämmästyi yllättävää elettä, eikä osannut perääntyä. Lopulta Dena hellitti otteen ja alkoi syödä herkullista savulohta ja otti perunasosettakin. "Kiitos tästä sapuskasta", Dena mutisi ja haarukoi ruokaa suuhunsa. Hän terästi hieman kaakkaotaan tuliviskillä ja joi sitä pitkän kulauksen. Kaakkao olisi ennemmin ollut jälkiruuan kanssa otettavaksi, mutta Dena ei semmoista viitsinyt ajatella. Humalainen tyttö söi mitä mieli ja hänellä teki juuri mieli sitä, mitä hän oli saanutkin syötäväksi. "Mmm... Tää on hyvä", hän mussutti suu täynnä ruokaa. Urgalia nousi roikkumaan etuhampaiden varaan pöydänreunalle ja katsoi suurilla punaisilla silmillään, kun nuoret söivät. "Kahhokaa, mihä miä ohaan", albiinotonttutyttö honotti epäselvästi. Dena käänsi hölmistyneen katseensa kotitonttuun, joka pelleili pöydän reunalla ja käänsi siten katseensa Credenceen ja kysyi: "Näenkö harhoja vai temppuileeko tuo kotitonttu?"
Luihuistyttö huomasi kuinka albiinotonttu laski katseensa maahan ja kyyneleet tuon poskilla. Urgalia tiesi liiankin hyvin, ettei hänestä oikein pidetty. Tavallisesti iloinen tonttutyttö oli nyt vain hiljaa paikallaan. Muut kotitontut pysäyttivät, niinkuin aina, Urgalian vahinkoloitsun. "Jatka työtäsi lapsi", yksi kiukkuinen miestonttu sanoi. Urgalia toi nyt perinteisellä menetelmällä herkkulautasen ja kaakkaota ja limonadia. "On ilo palvella teitä", se sanoi ja nyyhkäisi hiljaa.
Kuultuaan kotitontun nyyhkäisyn, Denan sydämessä heltyi ja hän veti tuon tonttutyön humalaiseen halaukseen. "Älä itke pieni. Olet arvokas", Dena sanoi hyvin sammaltuneella äänellä. Urgalia hämmästyi yllättävää elettä, eikä osannut perääntyä. Lopulta Dena hellitti otteen ja alkoi syödä herkullista savulohta ja otti perunasosettakin. "Kiitos tästä sapuskasta", Dena mutisi ja haarukoi ruokaa suuhunsa. Hän terästi hieman kaakkaotaan tuliviskillä ja joi sitä pitkän kulauksen. Kaakkao olisi ennemmin ollut jälkiruuan kanssa otettavaksi, mutta Dena ei semmoista viitsinyt ajatella. Humalainen tyttö söi mitä mieli ja hänellä teki juuri mieli sitä, mitä hän oli saanutkin syötäväksi. "Mmm... Tää on hyvä", hän mussutti suu täynnä ruokaa. Urgalia nousi roikkumaan etuhampaiden varaan pöydänreunalle ja katsoi suurilla punaisilla silmillään, kun nuoret söivät. "Kahhokaa, mihä miä ohaan", albiinotonttutyttö honotti epäselvästi. Dena käänsi hölmistyneen katseensa kotitonttuun, joka pelleili pöydän reunalla ja käänsi siten katseensa Credenceen ja kysyi: "Näenkö harhoja vai temppuileeko tuo kotitonttu?"