Lost in my mind, K-16

[Credence Barebone]

Näytti siltä, että Dena olisi samaa mieltä hänen kanssaan: Dumbledore oli kuin olikin suurelle osalle tylypahkalaisista jonkinsortin isähahmo. Eikä se kyllä ollut mikään sen suurempi yllätys; mies oli helposti lähestyttävä persoona ja hänellä oli aina tuo tietty pilke silmäkulmassa, joka toi isällistä lämpöä vanhemman velhon olemukseen. Credence olisi todellakin ollut kiitollinen Dumbledoren kaltaisesta isästä tai edes isoisästä. 

"Ehkä niin..." Credence sanoi hiljaa Denalle tuon ottaessa pullonsa hänen kädestään. Pian ties kuinka monennen tuliviskikulauksen jälkeen Denan sanat rikkoivat tuon äänettömän hetken, jonka ajan Credence oli tuijottanut maahan miettiessään tytön aiempia sanoja. Vilkaistessaan tyttöä pienesti tämän tuskantäyteisen suunvuoron päätyttyä Credence vastasi: "Sinulla ei siis varmaankaan ole paljoa tosiystäviä, jos sinulla on puutetta aidosti sinusta kiinnostuneista henkilöistä? Eikö kunnon ystävyydessä ole juuri kyse siitä; toisesta kiinnostumisesta ja halusta välittää toisen tuntemuksista...?" Credence nieleskeli kurkkuaan jälleen ja käänsi päänsä poispäin tytöstä. Pistävä kylmyyden tunne kurkussa tunki esiin normaalisti hänen puhuessaan vähänkin pidempään, mutta Credence oli jo suurimmalta osin tottunut tuohon.