21-03-2016, 12:49 AM
Dena kuunteli tarkasti Jacobia ja ymmärsi jossain vaiheessa itsekin, että tärkeintä tässä taisi olla itsevarmuus. Ja nainen tunsikin olonsa jo paremmaksi, kun Jacob rohkaisi häntä, puristaen samalla kättä. Hymy leveni Denan huulille, kannustusta hän kaipasikin. Hän katsoi tarkkaan Jacobia, kun tuo näytti avaimet ja kuunteli tuon ohjeet, hörppien omaa jäähtynyttä kahviaan.
Hän oli koko ajan tarkkana, eikä jättänyt mitään korviensa ulkopuolelle. "Selvä on pomo", hän sanoi hymyillen. Hänen pitkät hiuksensa olivat ponihännällä ja hän hieman tiukensi sitä, ottaen kupistaan uuden hörpyn. "Kukas vastaa jos puhelin soi?" Dena kysyi, sillä hän ei ollut tottunut vastaamaan vieraissa ollessaan puhelimeen. "Minäkö?" hän kysyi ja katsoi Jacobia silmiin. "Vai pikkuväki? Minä kun en ole tottunut vastamaan toisten puhelimeen", Dena sanoi hieman häpeillen.
Hän oli koko ajan tarkkana, eikä jättänyt mitään korviensa ulkopuolelle. "Selvä on pomo", hän sanoi hymyillen. Hänen pitkät hiuksensa olivat ponihännällä ja hän hieman tiukensi sitä, ottaen kupistaan uuden hörpyn. "Kukas vastaa jos puhelin soi?" Dena kysyi, sillä hän ei ollut tottunut vastaamaan vieraissa ollessaan puhelimeen. "Minäkö?" hän kysyi ja katsoi Jacobia silmiin. "Vai pikkuväki? Minä kun en ole tottunut vastamaan toisten puhelimeen", Dena sanoi hieman häpeillen.