21-03-2016, 12:05 AM
Chiko otti oman osansa karkeista laukkuun ja meni innoissaan isänsä ja äitipuolensa vierelle ja otti vähän karkkia laukustaan.
Hän jutteli noille jotain Japaniksi.
Kun Hunter valmistui esitykseen Dena istui pienokaisensa kanssa Dumon viereen.
Nuori äiti hymyili leveästi kun poika sanoi, että laulu olisi Sallylle ja ensimmäisten sävelten jo tullessa esiin, pieni päivänsankaritar potki jonkin verran. Pikkuinen Sally tosiaan tunsi kappaleen ja tyttö jopa hymyili ensimmäisen kerran, vaikkei ollut edes kuukaudenkaan ikäinen, mutta hymyksi saattoi sitä ilmettä sanoa.
Nat setä huomasi lapsen hymyn ja nappasi polaroid-kameralla kuvan tytöstä. Mies oli muutenkin käyttänyt polaroid-kameraansa ja napsinut sillä kuvia juhlista, Denan pyynnöstä.
Hunterin lauluääni sai monien kasvoille hyvin yllättyneen ilmeen ja hymyn muidenkin, kuin Sallyn huulille. Pojan ääni oli uskomattoman kirkas, selkeä ja voimakas. Yksi äiti-henkilö taisi jopa tirauttaa kyyneleen, niin kaunista kuultavaa tuon pojan laulu oli.
Dena katsoi hymyillen Hunterin esitystä ja Nat otti kuvan esiintyjästäkin. Hunterin eläytyminen kappaleeseen oli aitoa ja se teki tästä esityksestä vieläkin paremman.
Dena hoksasi ettei ollutkaan antanut loppuja push-poppeja ja pacifier-poppeja Chikolle ja Freyalle, niinkuin oli ajatellut, mutta hän päätti, että antaisi ne Hunterille, esityspalkkioksi, sitten kun tuo oli esittänyt laulut.
Kun ensimmäinen laulu oli ohi, yleisö taputti innokkaasti ja Dena keinutteli rauhoittavasti tytärtään, joka säpsähti taputuksia. Pienokainen onneksi rauhottui, kun uuden laulun sävelet, alkoivat. Nyt ei ollut innokasta potkimista, mutta tyttö silti hymyili taas.
Hän jutteli noille jotain Japaniksi.
Kun Hunter valmistui esitykseen Dena istui pienokaisensa kanssa Dumon viereen.
Nuori äiti hymyili leveästi kun poika sanoi, että laulu olisi Sallylle ja ensimmäisten sävelten jo tullessa esiin, pieni päivänsankaritar potki jonkin verran. Pikkuinen Sally tosiaan tunsi kappaleen ja tyttö jopa hymyili ensimmäisen kerran, vaikkei ollut edes kuukaudenkaan ikäinen, mutta hymyksi saattoi sitä ilmettä sanoa.
Nat setä huomasi lapsen hymyn ja nappasi polaroid-kameralla kuvan tytöstä. Mies oli muutenkin käyttänyt polaroid-kameraansa ja napsinut sillä kuvia juhlista, Denan pyynnöstä.
Hunterin lauluääni sai monien kasvoille hyvin yllättyneen ilmeen ja hymyn muidenkin, kuin Sallyn huulille. Pojan ääni oli uskomattoman kirkas, selkeä ja voimakas. Yksi äiti-henkilö taisi jopa tirauttaa kyyneleen, niin kaunista kuultavaa tuon pojan laulu oli.
Dena katsoi hymyillen Hunterin esitystä ja Nat otti kuvan esiintyjästäkin. Hunterin eläytyminen kappaleeseen oli aitoa ja se teki tästä esityksestä vieläkin paremman.
Dena hoksasi ettei ollutkaan antanut loppuja push-poppeja ja pacifier-poppeja Chikolle ja Freyalle, niinkuin oli ajatellut, mutta hän päätti, että antaisi ne Hunterille, esityspalkkioksi, sitten kun tuo oli esittänyt laulut.
Kun ensimmäinen laulu oli ohi, yleisö taputti innokkaasti ja Dena keinutteli rauhoittavasti tytärtään, joka säpsähti taputuksia. Pienokainen onneksi rauhottui, kun uuden laulun sävelet, alkoivat. Nyt ei ollut innokasta potkimista, mutta tyttö silti hymyili taas.