Secret of Portobello Road (K-15)

[Jacob King]

"Hyvä. Luota perheeseesi niin selviät kyllä," Jacob totesi ja hymyili lämpimästi.
"Minun on nyt mentävä, mutta usko pois - olen tavannut monia sinun ikäisiäsi kurjista olosuhteista. Sinä pärjäät varmasti," hän lisäsi, katsoi vielä ovelle kävellessään Denaa, kunnes suuntasi askeleensa osaston ulko-oville.

Elokuun alussa komeroita siivotessaan Jacob törmäsi vanhaan kirjaan jonka oli lukenut viimeksi teini-iässä ja josta oli itse saanut paljon voimaa jaksaa menetystensä ja tuskiensa kanssa. Hetken selailtuaan ja kirjaa mieleen palauteltuaan hän uskoi että Denakin saattaisi hyötyä siitä. Ei hän tietenkään tiennyt lukiko Dena lainkaan kirjoja, mutta kyllähän nyt jokainen ihminen ainakin yhden kirjan elämässään lukaisee vapaaehtoisestikin. Ainakin hän tarjoaisi sen luettavaksi, olisi toki tytön oma asia lukisiko sen ja jos niin milloin.
Seuraavana päivänä hän kävi läpi Charing Cross Roadin lukuisia divareita ja onnistuikin löytämään siistin ja hyväkuntoisen kopion samaisesta kirjasta, joka oli niin vanha etteivät kaupat sitä enää myyneet.
Tuon kopion hän laittoi postiin Denalle, tämän asuttamalle klinikalle vielä samana päivänä, saatteena lyhyt kirje jossa hän kertoi antavansa kirjan hänelle lahjaksi, sekä hieman kirjasta ja omasta kokemuksestaan sen lukemisesta vaikka ei tarkemmin kertonutkaan nuoruutensa tapahtumista. Ja toivovansa että Denakin saisi siitä voimavaroja jos päättäisi sen lukea.
Allekirjoitukseksi hän merkitsi etu- ja sukunimensä pelkän etunimen tai ylimääräisten liitteiden sijaan sillä varsinaisesti ystäviksi heitä ei toki voinut lukea mutta tämä oli kuitenkin henkilökohtainen lahja eikä siksi kovin virallistakaan allekirjoitusta tahtonut laittaa.
Hän ei myöskään maininnut kirjeessä tilannetta jossa he tapasivat sillä uskoi tytön muistavan hänen nimensä vielä, aikaa oli kuitenkin kulunut vain pari tai kolme viikkoa.
Jacob toivoi sydämestään että kirjasta olisi tytölle iloa, vieroituksen ensimmäiset viikot olisivat taatusti raskaimmat.