20-03-2016, 11:55 PM
Derek kohautti olkiaan ja katsoi Hunteria, tuo ei selvästi halunnut kertoa, joten Derek ei halunnut laisinkaan tungetella, vaan poika jatkoi muovailemistaan. Lopputulos ei kuitenkaan kovinkan auton näköinen.
Dena hieman harmitteli, kun Hunter ei pääsisi aarteenmetsästykseen, mutta toki hän ymmärsi täysin syyn. Kun Jaboc kutsui naista, tuo asteli heti, pienokainen sylissään, ystävänsä luo. Hän hymyli miehelle ja nyökkäsi sanoen: ”Selvä, nähdään myöhemmin.”
Noihin samoihin aikoihin aarteenmetsästys alkoi ja Dena kävi laittamassa palkinnon valmiiksi ja samaan aikaan keskusteltiin vieraiden kanssa ja siinä pikku-Sally pääsi halukkaiden syliin, mutta eräs syli sai tytön itkemään kovasti, joten Dena otti pienokaisensa syliin ja hyssytteli tuota rauhoittavasti.
Dunmore huomasi Hunterin paikalle tulon ja ajatteli tilanteen olevan nyt hyvä, joten hän askelsi pojan luo ja ojensi pienen paketin tuolle ja sanoi hyvin katuvalla äänellä: ”Anteeksi Zeppen. Minä olin tosi tökerö.” Nuorukainen toivoi saavansa anteeksi, tai edes muutaman sanan vastaukseksi. Häntä kadutti kamalasti, että oli kannellut, mutta hän ei osannut ajatella kaikkea yhtä loogisesti kuin muut.
Denakin huomasi veljensä yrityksen anteeksiantoon, mutta päätti olla puuttumatta siihen. Hän käveli Jacobin luo ja sanoi hiljaa: ”Saa nähdä mitä tapahtuu.”
Dena hieman harmitteli, kun Hunter ei pääsisi aarteenmetsästykseen, mutta toki hän ymmärsi täysin syyn. Kun Jaboc kutsui naista, tuo asteli heti, pienokainen sylissään, ystävänsä luo. Hän hymyli miehelle ja nyökkäsi sanoen: ”Selvä, nähdään myöhemmin.”
Noihin samoihin aikoihin aarteenmetsästys alkoi ja Dena kävi laittamassa palkinnon valmiiksi ja samaan aikaan keskusteltiin vieraiden kanssa ja siinä pikku-Sally pääsi halukkaiden syliin, mutta eräs syli sai tytön itkemään kovasti, joten Dena otti pienokaisensa syliin ja hyssytteli tuota rauhoittavasti.
Dunmore huomasi Hunterin paikalle tulon ja ajatteli tilanteen olevan nyt hyvä, joten hän askelsi pojan luo ja ojensi pienen paketin tuolle ja sanoi hyvin katuvalla äänellä: ”Anteeksi Zeppen. Minä olin tosi tökerö.” Nuorukainen toivoi saavansa anteeksi, tai edes muutaman sanan vastaukseksi. Häntä kadutti kamalasti, että oli kannellut, mutta hän ei osannut ajatella kaikkea yhtä loogisesti kuin muut.
Denakin huomasi veljensä yrityksen anteeksiantoon, mutta päätti olla puuttumatta siihen. Hän käveli Jacobin luo ja sanoi hiljaa: ”Saa nähdä mitä tapahtuu.”