All the dear children

[Stephen Hunter King]

”Eikö olisikin viileetä, jos voisimme pitää tuollaista lemmikkinä?” Hunter kommentoi siskonsa aloittaessa valkoisen siivekkään hevosen, Pegasoksen muovailua.
”Onko niitä olemassa?” Freya kysyi silmät suurina veljeään tuijottaen, jonka uskoi tietävän enemmän taikaolennoista kun oli melkein kolme vuotta vanhempi.
”En muista...” poika pohti asettaessaan Lukelle toista silmää mustasta vahasta. ”Täytyy tarkistaa,” hän lisäsi, ajatellen Fantastic Beasts and Where To Find Them-kirjaa joka heillä oli jossakin toimiston kirjojen joukossa, heidän kopionsa isän kouluajalta. Se kun oli Tylypahkassa yksi vaadituista ensimmäisen vuosikurssin tekstikirjoista jo vuosikymmenien ajan.
Lentämisestä Hunterin mieleen muistui tuleva päätösjuhlan musikaali ja hän intoutui muovaamaan uuden kuuluisan hahmon, Peter Panin. Vaikka hän piti paljon enemmän alkuperäiskirjasta kuin Disneyn animaatiosta joka oli hänestä sopiva lähinnä 5-vuotiaille, hän alkoi tehdä hahmosta silti tuota Disney-versiota asun puolesta. Se tuntui jotenkin helpommalta kuin lehtipukuisen pojan tekeminen. Tai ainakin hän oli aina saanut kirjasta mielikuvan että Peterillä oli yllään jonkinlainen lehdistä kasattu asu. Mutta toisin kuin Disneyn teini-ikäinen ja suippokorvainen Pan, hänen vahahahmostaan alkoi muotoutua kirjan mukainen normaalit ihmisen korvat omaava pikkupoika.