19-03-2016, 03:54 AM
Pari lääkäriä, nuori mies ja nainen, saapui paikalle kymmenessä sekunnissa, toinen heistä asteli säätämään aktiivihiiltä antavaa konetta ja toinen tutkimaan Denaa.
”Anteeksi, mutta tarvitsemme hetkeksi tilaa,” nainen sanoi myötätuntoisesti siirtyessään Kermichin puolelle vuodetta. ”Kyse on luultavasti vain siitä että hän ei ole syönyt mitään pitkään aikaan ja nyt tämä, mutta täytyy tutkia tarkemmin. Sen verran paljon aineita hän oli ehtinyt sisäänsä ottaa,” tämä selitti, tarkastellen Denaa kramppien tai ihon värivirheiden varalta, ja kysyi tunsiko tämä vatsassa kipua, pyytäen vain nyökkäämään tai pudistamaan päätään vastaukseksi.
Samalla Jacob viittoi Kermichiä ja Natrachia seuraamaan häntä pois huoneesta. Hän halusi vielä puhua tulevasta hoidosta, mutta ei hermostuttaa Denaa etenkään sillä hetkellä.
Viereinen huone oli tyhjä, joten hän asteli sinne jotta olisivat vähän sivummalla käytävältä, ja madalsi ääntään.
”Jotta voimme puhua vapautuneesti, tähän väliin mainitsen että minäkin olen velho. Jos ette saa vakuutettua häntä vieroitushoidon tarpeellisuudesta,” hän aloitti, sillä tyttö ei äsken vaikuttanut yhtään kuuntelevan heistä ketään, ”suosittelisin järjestämään asian niin ettei hän pääse karkaamaan klinikalta. Ja että pitäisitte hänet siellä ja poissa koulusta vähintäänkin muutaman kuukauden. Mitä minä olen tapauksia nähnyt niin noin syvältä ei selviä ihan lyhyillä hoitojaksoilla, varsinkin jos ihminen ei itse halua hoitoa. Kannattaa toki silti ensin kysyä lääketieteen ja psykologian ammattilaisten mielipiteitä ja näkemystä siitä miten Denan kanssa toimia – minä en väitä olevani sellainen. Pystyn puhumaan vain oman ammattini näkökulmasta. Joka tapauksessa...” hän puhui, ”jos haluatte, voin auttaa teitä löytämään parhaan mahdollisen klinikan lähempänä kotianne.”
Hänen ei virkansa puolesta olisi tarvinnut tehdä Denan eteen yhtään enempää kuin oli jo tehnyt, mutta hän halusi. Ei hän toki tälle tapaukselle pidemmällä tähtäimellä omistautuisi – poliisin ja etsivän työ oli tarpeeksi stressaavaa ilmankin ja hän halusi antaa sille sata prosenttia nyt kun vielä perheettömänä pystyi, mutta yrittäisi mielellään auttaa Denan mahdollisuutta saada kunnon ensiaskel parempaan suuntaan.
”Anteeksi, mutta tarvitsemme hetkeksi tilaa,” nainen sanoi myötätuntoisesti siirtyessään Kermichin puolelle vuodetta. ”Kyse on luultavasti vain siitä että hän ei ole syönyt mitään pitkään aikaan ja nyt tämä, mutta täytyy tutkia tarkemmin. Sen verran paljon aineita hän oli ehtinyt sisäänsä ottaa,” tämä selitti, tarkastellen Denaa kramppien tai ihon värivirheiden varalta, ja kysyi tunsiko tämä vatsassa kipua, pyytäen vain nyökkäämään tai pudistamaan päätään vastaukseksi.
Samalla Jacob viittoi Kermichiä ja Natrachia seuraamaan häntä pois huoneesta. Hän halusi vielä puhua tulevasta hoidosta, mutta ei hermostuttaa Denaa etenkään sillä hetkellä.
Viereinen huone oli tyhjä, joten hän asteli sinne jotta olisivat vähän sivummalla käytävältä, ja madalsi ääntään.
”Jotta voimme puhua vapautuneesti, tähän väliin mainitsen että minäkin olen velho. Jos ette saa vakuutettua häntä vieroitushoidon tarpeellisuudesta,” hän aloitti, sillä tyttö ei äsken vaikuttanut yhtään kuuntelevan heistä ketään, ”suosittelisin järjestämään asian niin ettei hän pääse karkaamaan klinikalta. Ja että pitäisitte hänet siellä ja poissa koulusta vähintäänkin muutaman kuukauden. Mitä minä olen tapauksia nähnyt niin noin syvältä ei selviä ihan lyhyillä hoitojaksoilla, varsinkin jos ihminen ei itse halua hoitoa. Kannattaa toki silti ensin kysyä lääketieteen ja psykologian ammattilaisten mielipiteitä ja näkemystä siitä miten Denan kanssa toimia – minä en väitä olevani sellainen. Pystyn puhumaan vain oman ammattini näkökulmasta. Joka tapauksessa...” hän puhui, ”jos haluatte, voin auttaa teitä löytämään parhaan mahdollisen klinikan lähempänä kotianne.”
Hänen ei virkansa puolesta olisi tarvinnut tehdä Denan eteen yhtään enempää kuin oli jo tehnyt, mutta hän halusi. Ei hän toki tälle tapaukselle pidemmällä tähtäimellä omistautuisi – poliisin ja etsivän työ oli tarpeeksi stressaavaa ilmankin ja hän halusi antaa sille sata prosenttia nyt kun vielä perheettömänä pystyi, mutta yrittäisi mielellään auttaa Denan mahdollisuutta saada kunnon ensiaskel parempaan suuntaan.