20-03-2016, 09:43 AM
Vaikka Dunmore osasi odottaa Hunterin reagtiota, oli se hänen mielelleen kuitenkin shokeeraava tilanne. Dunmore lähti Hunterin jälkeen kohti mökkejä, varmistaen samalla tuon määränpään. Hän kuitenkin oli varsin etäällä ja kun hän meni oman porukkansa luo, hän hakeutui sohvannurkkaan ja lysähti siihen kyyneleet poskilla. Dena ja Nat-setä huomasivat pojan vaitonaisuuden. Natrach meni nuorukaisen luo ja kysyi mikä oli hullusti. Cullodena leikitti keittiössä Sallya, kuunnellen koko stoorin, jonka Dumo kertoi, hieman monotoninen ja apea. Dunmoren äänessä oli itkuinen sointi ja särähdys. Cullodena asteli, lapsi sylissään, olohuoneeseen ja katsoi pikkuveljeään, jonka alahuuli väpätti. "Minä ymmärrän, että loukkasin, mutta en minä osannut sanoa sitä!" Dunmore huusi.
Nat ja Dena katsoivat toisiaan ja mies halasi nuorukaista. Cullodena katsoi kelloaan ja huokaisi syvään. Tee virkistäisi ja hänestä tuntui, että hänen olisi saatava puhuttua siitä Jacobin kanssa, koska olihan kyse kuitenkin Hunteristakin. Dunmore ei tahtonut lähteä mukaan, sillä Hunter oli kieltänyt. Nat-setä jäi Dunmoren kanssa mökkiin ja Dena, Sally sylissään, oli pian Kingien mökin oven takana koputtelemassa. Natrach oli uppoutunut ajatuksiinsa, kun hän pohti Dunmorea, poika parka oli niin paljon joutunut kokemaan pahaa, ettei tälläinen tilanne ollut tuolle helppo lainkaan.
Nat ja Dena katsoivat toisiaan ja mies halasi nuorukaista. Cullodena katsoi kelloaan ja huokaisi syvään. Tee virkistäisi ja hänestä tuntui, että hänen olisi saatava puhuttua siitä Jacobin kanssa, koska olihan kyse kuitenkin Hunteristakin. Dunmore ei tahtonut lähteä mukaan, sillä Hunter oli kieltänyt. Nat-setä jäi Dunmoren kanssa mökkiin ja Dena, Sally sylissään, oli pian Kingien mökin oven takana koputtelemassa. Natrach oli uppoutunut ajatuksiinsa, kun hän pohti Dunmorea, poika parka oli niin paljon joutunut kokemaan pahaa, ettei tälläinen tilanne ollut tuolle helppo lainkaan.