All the dear children

[Cullodena Aiken]

Dunmore vaihtoi vielä muutaman sanan Jacobin kanssa ja kun Hunter esitti toiveen, nuorukainen kohautti olkiaan. "O.kei. Nähdään kohta", hän sanoi ja huikkasi Jacobille: "Hejdo, isäntä." Hän asteli klubitalolle ja pohdiskeli mitähän Hunterilla oli mielessään. Väkeä oli liikkeellä muutamia, mutta aikansa odoteltuaan, hän kuuli Hunterin äänen ja puikkelehti tuon luo. "No mikä se Cool juttu on?" hän kysyi pojalta ja seurasi tuota sivummalle. Hän katsoi outoja olentoja. "Kuule, onhan saasteet mahdollisia, mutta olen lähes varma, ettei saasteet oo noita aiheuttanut. Eihän Hunter?" Dunmore esitti ajatuksensa ääneen ja katsoi ystäväänsä silmiin. Dunmore ei ollut loppujen lopuksi mitenkään tyhmä, vaikka kehitys oli joutunut kasvuaikaan huonolle tolalle.
Hunterin kerrottua, mitä ajatteli tehdä olioilla, Dunmore virnisti lelveästi. "Siitä tulee tosi nastaa", hän sanoi tuolle ja hänen silmistään näkyi veikeä pilke.