All the dear children

[Stephen Hunter King]

Ylävitonen heitettiin Dumon mieliksi, vaikak Hunterista tällaiset satunnaiset olivatkin vähän hölmöjä. Sellaisia joita kolmasluokkalaiset tuppasivat harrastamaan yrityksessä olla 'cool'. He kuudesluokkalaiset ymmärsivät että tämä kuului voitonriemuisiin tilanteisiin tai jos muuten vaan on sattunut jotain mahtavaa johon ollaan itse vaikutettu.

Pojan silmät laajenivat hieman yllätyksestä hänen tarkastellessaan vihertyvää kämmentään ja hihaansa käärittyään myös käsivarttaan. Tuo pila oli aika hyvä, tosin Dumo ei ollut käyttänyt sitä koko potentiaalissa. Hän itse olisi käyttänyt sitä julkisella paikalla ja luontevammassa tilanteessa kuten juurikin voitonriemuisen ylävitosen kautta tai kättelemällä tervehtien jotain aikuista. Tylypahkan jäljitys-systeemi ei kuitenkaan poimisi tällaisten välineiden käyttöä jästien keskellä ja tilanteesta sai enemmän irti kun se aiheutti laajempaa ja julkista hämmennystä. Mutta hyvä alku pilailussa aloittelevalta.
"Mielenkiintoista," poika totesi itsekseen ja kiinnostuneen mietteliäänä, puoliksi kuunnellessaan sisarusten sananvaihtoa ja aikoen myöhemmin kysyä miten tämä onnistui.

"He ovat klubitalolla, mutta tulevat pian," Hunter vastasi, kohottaen katseensa Denaan samalla kun veti oikean kätensä hihan takaisin alas. "Ja täällä on mahtavaa! Täällä on mahdotonta tylsistyä," hän jatkoi innostuneena. "Eilen me käytiin Doverin linnassa! Se on kaksi kertaa niin muinainen kuin Tylypahka ja siellä on sota-ajan tunneleita ja kammioita joissa pääsee käymään ja tänään lähdetään koko päiväksi villieläinpuistoon!" hän selitti yhteen hengenvetoon, ja siirtyi samalla takaisin sohvalle. Hän yritti katkaista elokuvan painamalla videonauhurin pysäytysnappia kaukosäätimestä mutta vihertynyt oikea kätensä oli liian jäykistynyt eikä painallusvoima riittänyt. Vasen käsi toimi normaalisti ja kuvaruutu muuttui siniseksi videonauhan pysähtyessä.
"Hei, voitteko te tulla mukaan?" hän ehdotti, katsoen vuoroin kaikkia kolmea. He olivat viettäneet jo niin paljon laatuaikaa perheen kesken että tuskin kellään olisi mitään sitä vastaan että Aikenit liittyisivät seuraan. "Vauvat pääsee varmaan ilmaiseksi. Muuten, onko hänen nimensä yhtä hassu kuin teidän kolmen?" hän kysyi osoittaen vihreällä kädellään vauvaa Denan sylissä johon nyt kiinnitti kunnolla huomiota.