AIKEN, Cullodena

[Cullodena Aiken]

Nimi: Dunmore Aiken, Dumo
Synt: 5.4.1970, [kidnapattiin 13.5.1972. Löydettiin 6.8.1977 Aloittaa Tylypahkan syksyllä -83]

Perhe: Isosisko Dena, holhooja.
Isoveli Kermichi, Azkabanissa.
Isä, Azkabanissa.
Surkki-setä, joutuu jästivankilaan

Tupa: Puuskupuh
Lemmikit: Puoligäätä-Jepetti, Marlene-kissan jälkeläinen.
Asuu: Asuntolassa, jossa hänen kaltaisiaan, erilaisia arjen tukea tarvitsevaa, nuoria asuu.
Muuta: Metamorfimagi

Historia: Aikenien äidin, surmannut mielenvikainen noita kaappasi Dunmoren, joka oli hieman yli 2-vuotias. Dumo oli nukahtanut vaunuihin, äidin työnnellessä häntä kotiin päin, hän heräsi huutoihin ja alkoi itkeä, kunnes vieras noita otti hänet syliinsä ja vei pois. Dumo ei koskaan oppinut kiintymäänkään noitaan, sillä tuo oli pelottavasti ilmestynyt äidin tilalle ja ulkona ollessa, Dumo ei nähnyt muiden äitien olevan yhtään samanlaisia. Dumo oli jo tottunut äiti sanan merkitykseen, eikä noita, joka häntä piti, ollut lainkaan sellainen, kuin äiti oli Dumon ajatuksissa ja ne äidit ulkona.

Noita oli kuitenkin mielenvikainen ja koska Dumo ei koskaan sanonut häntä äidiksi, nainen pisti pojan aina nukkumaan isoon terraarioon, jossa oli tavallisia hämähäkkejä.

Dumo oli n. 5 vuotta tuon noidan vankina ja kidutettavana, kunnes noidan entiset ystävät, alkoivat antaa vinkkejä Auroreille. Kun Dunmore saatiin turvaan noidan kynsistä, Kermichi kosti tuolle äidin kuoleman ja veljen kaappauksen, kiduttamalla ensin tuota kunnolla ja lopulta antoi tuolle kuoleman iskun, joutuen tietenkin Azkabaniin.

Dunmore päätyi aluksi Nat-setänsä hoiviin ja lomilla näki isosiskoaan, joka oli viileä ja etäinen Dumoa kohtaan. Dumo näki isosiskonsa mässäilevän ja koki syrjintää hieman enemmän. Kuitenkin Denan juopottelu loppui melko pian ja tyttö palasi kesälomalta kouluun normaaliin aikaan. Ystäviensä avulla tyttö sai otteen koulutyöstä ja opiskeli ahkerasti koulussa. Reilu vuosi, valmistumisen jälkeen Dena otti veljensä huostaansa ja heidän yhteinen elämään tarttuminen alkoi.
Dumon puheenkehitys oli aluksi jäljessä, änkytyksen vuoksi, joka myös väänteli sanoja vähän miten sattui. Dena-sisko kuitenkin antoi vapaa-aikaansa pikkuveljelleen, vaikka se olikin hurjan raskasta ja uuvuttavaa.
Dumo kävi terapiassa kaksi kertaa viikossa ja hänen mielensä lukko saatiin avattua lopulta, vaikka siihen kuluikin aikaa. 

Denalla oli kuitenkin haave lähteä opiskelemaan bisnestä ja ostaa vielä Ihmeiden eläintarha itselleen, joten Nat-setä vuokrasi talonsa, muuttaen veljensälapsien luokse. Nat otti vastuuta, Dumon terapia-asioissa, jotta Denalla oli mahdollisuus saavuttaa tavoitteensa opintojen saralla.

Kun Dumo sai jutella ammattilaisen kanssa peloistaan, painajaisistaan ja kokemuksistaan, alkoi tuo jo voida henkisestikin paremmin. Aina mielenterapian jälkeen, pojalla oli puheterapiaa. Dena ja Nat saivat aina tarkat ohjeet ja neuvot, miten parantaa Dunmoren puhetta ja miten änkytys saataisiin vähenemään ja jo parissa vuodessa puheen ja motoriikan kehittyminen oli edistynyt huimasti.

Dumokin sai kutsun Tylypahkaan, mutta erikseen sovittiin koulun kanssa että tämä aloittaisi pari vuotta ikätovereitaan myöhemmin, voidakseen jatkaa vielä tiivistä terapiaa. Hän pääsi äitinsä tavoin puuskupuhin tupaan, jonne hän sai ottaa Jepetiksi nimeämänsä puoligäätän, joka oli Marlene-kissan jälkeläinen.
Koulun alku oli Dumosta hyvin jännittävää ja hän sai itselleen hyvän ystävän saman vuosikurssin oppilaasta, joka antoi pojalle itseluottamusta.

Oli tiettyjä aineita, joissa Dumo kehittyi heikosti ja loitsut olivat hankalia, sillä hänen tarmonsa meni usein yhden vaikeanimisen loitsun osaamiseen, kuin helppojen muistamiseen. Kuitenkin hän sai monilta tahoilta vinkkejä miten muistaisi loitsut ja hänen kehityksensä nopeutui loitsujen lausumisessa. 3 vuosikurssin alkuun mennessä hän oli saanut vuosikurssinsa oppilaat kiinni ja hänen ystävänsä pitivät tuvassa pienet kannustusjuhlat tupajohtajan luvalla.

Hänen taustansa oli melko yleisessä tiedossa ja siksi häntä saatettiin tuijottaa käytävillä, mutta tupatovereiden ja professorien viisauden avulla, hän pystyi olemaan muita päätä pitempi, noin niinkuin kuvannollisesti. Koulun riistanvartija Hagrid lukeutui Dumon kannalta kehittäviin ystäviin, sillä jätin rento olemus, sai Dunmorenkin rentoutumaan helposti.

Vuonna 1990 Dumon edistymisen saattoi nähdä koulunkäynnissä jo selkeämmin kuin vuotta aiemmin, vaikka se näkyi silloinkin aikaisempiin vuosiin paremmalta. Samaisena vuonna Dumo tiesi mitä tahtoisi aikuisena tehdä ja Ollivanders auttoi Dumoa askeleen lähemmäs tavoitetta ja otti tuon kesäapulaiseksi liikkeeseensä ja sen myötä hän otti pojan kisällikseen.

Dunmoren kuvissa on Macaulay Culkin

Dumon iällinen kehitys:

Dunmore oppi puhumaan vajaan vuoden ikäisenä ja pölisi jatkuvasti kuin pieni papupata. 2 vuoden ja 10 päivän ikäisenä Dumo oppi kävelemään ja vauhti koveni päivä päivältä. Vuonna -72 kaapattu Dunmore, eli viisi vuotta mielenvikaisen noidan kanssa. Noita, joka hänet kidnappasi, puhui itsestään Dumolle äitinä, mutta pieni poika ei koskaan sanonut vahingossakaan tuota äidiksi, sillä hänestä noita ei vain tuntunut samalta kuin se äiti jonka hän muisti hämärästi.
Noita käytti poikaa silloin tällöin leikkipuistossa, jossa Dumo näki muita lapsia ja tajusi, ettei noiden äidit ollut yhtään sellaisia kuin muija, joka hänet nappasi, siksi Dunmore ei koskaan sanonut noitaa äidiksi.

Noita laittoi Dumon usein rangaistukseksi terraarioon, jossa vilisti satoja hämähäkkejä ja siitä pojalle on jäänyt araknofobia eli hämähäkkikammo. Dumon oppiminen kaikin tavoin hidastui kovasti, sillä hän ei saanut sellaista huolenpitoa ja sellaisia virikkeitä, kuin taaperoikäinen tarvitsi, eikä noita lopulta vienyt poikaa edes leikkipuistoon vaan erakoitui pojan kanssa metsässä olevaan piilomajaan, jonka hän suojasi loitsuilla, ettei poikaa löydettäisi helposti.

Koko sinä aikana, minkä Dunmore vietti noidan luona, häntä ei käytetty lääkärissä. Ja niiden muutaman leikkipuistoretken jälkeen, hän ei enää saanut poistua mökistä ollenkaan.
Dunmore sairastui 4-vuotiaan tulirokkoon, jonka sammutti vesirokko. Hän oli monta viikkoa kuumeinen ja sairas. Noita kuitenkin osasi jotain peruskasvillisuuden parantavista tehoista ja teki vanhanajan yrttisekoituksa Dumolle, jolla hän sai kuumeen laskemaan. Hänellä oli myös yrttisalvaa, jolla hän lievitti Dunmoren kutinaa, rokkotautien aikana.

Kun Dumo 5-vuotta myöhemmin löydettiin, hän juuri osasi kävellä, mutta askel oli aina horjuvaa. Puhe oli niin ikään hapuilevaa ja Dumo änkytti kovasti, kun koitti puhua lauseita. Yksittäisissä sanoissa puhe oli vaivatonta. (7-vuotias, henkisesti 2-vuotias.)

Nat-setä otti pojan luokseen ja järjesti tuolle puheteurapetin ja fysioterapeutin. Kaksi kertaa viikossa, Dumo kävi terapiassa, erään velhon vastaanotolla, joka oli erikoistunut lapsien psyykkeeseen. Kolme kertaa viikossa Dumo kävi fysioterapiassa, saadakseen liikkumiseensa ja motoriikkaansa vakautta. 
Nat ei ollut innokas uimari, mutta kävi kahdesti viikossa Dumon kanssa aina uimahallissa, jossa he vesileikkien ohessa harjoittelivat uimaan ja muutenkin liikunnan ja motoriikan tasapainoittamista.

Nat jäi noihin aikoihin töistään eläkkeelle, selkänsä vuoksi. Kun huoltajuus Dumosta siirtyi Denalle, oli setä kuitenkin mukana elämässä aktiivisisesti. Pikkuhiljaa Dumon kehitys lähti taas etenemään, vaikkakin hitaasti. 8-vuotiaana selvisi, että Dumo on metaformaagi. 4 vuotta poika asui setänsä luona, kehittyen sekä motorisesti, että puheeltaan eteenpäin, sillä nyt hän sai kaikkea sitä mitä ei pahan noidan luona saanut, eli virikkeitä, turvallisen ympäristön. (9-vuotias, henkisesti 6-vuotias.) 10-vuotiaana Dumo oppi lukemaan ja Dena oli siitä oikein ylpeä.
Dumon kehitys alkoi hidastumaan jonkin  verran, sen jälkeen kun hän muutti isosiskonsa luo, sillä sai vähemmän huomiota.

Kun Dumo muutti Denan luo, alkoi sisarusten yhteiselo ja pian Denan äidilliset tunteet heräsivät ja hän panosti vapaa-aikaansa pojan kehitykseen. Dumo änkytti melko paljon mutta osasi jo jutella hyvin ja motoriikka oli niinkin kehittynyt, että poika pystyi kävelemään kompuroimatta, mutta juostessaan hän saattoi kompuroida. (11- vuotias, henkisesti 8-vuotias.)
Vuonna 1983 Dena alkoi opiskelemaan bisnestä, joten Nat-setä muutti noiden luokse, laittaen asuntonsa vuokrattavaksi. Kun Denan opinnot bisneksen saralla olivat valmiit, muuti Nat takaisin omaan taloonsa.

Saadessaan kirjeen Tylypahkasta, Dena otti yhteyttä koulun rehtoriin Albus Dumbledoreen ja he pääsivät yhteisymmärrykseen, että Dumon kouluun meno siirtyisi kahdella vuodella eteenpäin.

Dumon kehitys eteni päivä päivältä ja sen huomasi. Änkytys lieveni puheharjoitteden ansiosta sen verran, että poika pystyi lukemaan vaikeitakin sanoja suoraan kirjasta ja lukemaan melko nopeasti, takkuilen tosin välillä. Dena harjoitti mm.latinan kielisiä sanoja pojan kanssa, sillä tiesi, niiden olevan hyvin tärkeitä loitsiessa.

(13-vuotias, henkisesti 11.)

Lopulta sai Dumo uuden kutsun Tylypahkaan ja kaksikko meni ostamaan koulutarvikkeet. Koulussa Dumo oppi asioita melko hyvin ja loitsutkin sujuivat pääasiassa hyvin. Hän pysyi hyvin vuosikurssinsa oppilaiden tasolla. Koulussa, kun hän sai olla ikätovereidensa seurassa, hän alkoi tajuamaan paljon paljon uusia ja mielenkiintoisia asioita, joita oli toki Denankin kanssa tajunnut, mutta oman ikäluokkansa seurassa kaikki asiat saivat uuden merkityksen.

(13-vuotias, henkisesti 12.)

Dumon älyllinen kehitys sai koulussa virikkeitä ja poika oppikin hyvin yrttitiedon saloihin ja Dena antoi hänelle joululahjaksi Velhoshakin, jota hän pelasi koulutovereidensa kanssa ja hänen älynsä kehittyi melko hyväksi.

15-vuotiaana hän tapasi ensimmäistä kertaa Zeppenin, eli Stephen Hunter Kingin, josta tuli hänelle erikoisen hyvä ystävä. Kyllä hän pian oppi tuon nimen sanomaan oikein, mutta hän ikään kuin kurillaan sanoi pitkään Zeppen, lopulta vähän kujeillen, kunnes Hunter nimi vakiintui pojan suuhun.

(15-vuotias, henkisesti 13-vuotias.)

(21-vuotias, henkisesti 18-vuotias.)
Sisarentyttärensä nimiäisjuhlan aikaan loukkasi Hunter Kingiä, epäreilulla tavalla ja lopulta ymmärsi, kun hänelle selitettiin, että ikäero oli suuri ja että pitäisi seurustella oman ikäisten kanssa.

Toukokuussa 1991, muuttaa asuntolaan, jossa asuu muita, kehitykseltään hitaampia velho- ja noitanuoria.