Children are our future

[Jacob King]

Olisikohan tämä yhtään helpompaa jos olisi laittanut lapset aikoinaan päiväkotiin utatauon ottamisen sijaan? Mutta Carrien tultua tulokseen että hänestä ei ollut ainesta täyspäiväiseksi äidiksi, Freya oli vasta syntymässä ja Hunterkin hädin tuskin 2-vuotias. He molemmat olivat tunteneet vahvasti että niin pienten lasten olisi parempi kasvaa vanhempiensa kanssa eikä vieraiden hoivissa suurimman osan päiviä, ja pisin mahdollinen uratauko poliisivoimissa oli sopivasti viisi vuotta jonka jälkeen molemmat tenavat olivat kouluiässä eli töihin paluuseen sopiva ajankohta.
Jacob oli samaa mieltä elämästä ja riskeistä, mutta hänen lapsuutensa ei ollut muodostanut hänestä sellaista persoonaa ja valittu ammattikin vaati perustavanlaatuisesti tarkkaavaisuutta ja hyvää harkintakykyä siinä missä myös neuvokkuutta, ja tarpeen vaatiessa kykyä ja rohkeutta ottaa riskejä ja ajatella nopeasti ja paineen alla. Hän oli ollut pätevä kaikenlaisissa tilanteissa, mutta työnkuvan muokkaamana harjoitti yksityiselämässäänkin jälkimmäistä isommissa kuvioissa vain kun oli pakko.
Tietenkin hän oli jossain määrin eri persoona yksityiselämässään kuin työpäivän aikana, mutta täydellistä on/off-nappia ei ollut eikä tässä ammatissa saanutkaan olla.

Dumbledoren vakuuttelut ja lisätiedot saivat harkitun tilanteen tuntumaan enemmän oikealta suunnalta ja varmemmalta vaihtoehdolta. Mutta tosissaan Jacob vielä pohti, jos poika kuulema voisi päästä tänne myöhemminkin, kannattaisiko tätä lykätä vaikka vuodella vielä? Mikä sitten muuttuisi vuoden aikana? Hunter olisi yhä pikkupoika mutta lähempänä teini-iän kynnystä, ikäkautta jona hän halusi pojan kotiin. Ja olisiko lisävuosi lopulta enemmän hänelle itselleen vai pojalle? Ja eikö hän ollutkin jo päättänyt että jos poika Tylypahkaan lähtisi, se olisi yläkoulun alusta eikä kesken kaiken?
"Niin," Jacob totesi, pieni harkitseva hymy nousten kasvoilleen. "Aloituksen lykkääminen olisi lopulta enemmän minulle, ja uskon että on parempi jos tämä elämänmuutos tapahtuu kun hän on vielä enemmän pikkupoika kuin teini," hän sanoi tarttuessaan sulkakynään ja allekirjoitti lomakkeen omalta osaltaan.

"Selvästi nautitte lasten ympärillä elämisestä, ja tiedän että tulette loistavasti toimeen tenavien kanssa. Onko teillä yhtään omia lapsia?" mies tiedusteli ihan vain mielenkiinnosta, laskiessaan sulkakynän pergamentin viereen pöydälle ja nostaessaan katseensa takaisin vanhan velhon silmiin. Hän epäili vahvasti että ei, sillä olisivat kai nämä jonkin verran olleet mediassa, Dumbledoren ollen tunnettu ja arvostettu velho.