Children are our future

[Jacob King]

Jacob ei vastannut mitään, katseli vain rehtorin ohi syvän mietteliäänä, osoittaen kuitenkin nyökkäyksellä kuunnelleensa. Hänen teki vielä mieli jatkaa Kalkaroksesta, mutta toisaalta se tuntui turhalta – Dumbledoresta ei irronnut mitään tarkempaa, ja joka tapauksessa Severus Kalkaros olisi koulun henkilökunnassa ja yksi Hunterin opettajista jos poika kouluun rekisteröityisi.
Oli monia asioita joista hän ei kokenut saavansa täydellistä mielenrauhaa, huolimatta Dumbledoren rauhallisesta vakuuttelusta ja siitä että hän pohjimmiltaan luotti tuohon vanhaan velhoon.
Yksi seikka häntä mietitytti sillä hetkellä erityisesti; Dumbledore ei ollut kysellyt mitään pojan taustoista vaan oli ollut välittömästi valmis ottamaan tämän kouluun. Se sai väkisinkin pohtimaan ymmärsikö Dumbledore iästään ja viisaudestaan huolimatta sittenkään tapauksen syvyyttä ja suuruutta, etenkin Hunterin kaltaisen...vai oliko täällä kuitenkin ollut ihmissusioppilas aiemminkin?

Mutta toisaalta, hän oli suostunut viemään asian näinkin pitkälle - paljastamaan pojan salaisuuden perheen ulkopuoliselle vapaaehtoisesti. Eli ilmeisesti hänellä oli tarpeeksi vahva pohjimmainen luottamus siihen ettei Tylypahka olisi pojalle haitaksi. Sitä paitsi jos hän nyt hylkäisi Hunterin paikan, tuo paljastus olisi tapahtunut turhaan.
Poika oli motivoitunut, koulun rehtori oli erittäin kokenut ja luotettava lasten kanssa, vaikka saattaisi olla väärässäkin kuten kuka tahansa ihminen...ja hän voisi milloin tahansa ottaa pojan kotiin jos tuntui tarpeelliselta. Ei tässä varmaan kannattanut suotta tavoitella täydellistä mielenrauhaa kouluasioiden suhteen. Se olisi todennäköisesti mahdottomuus.

Mies huokaisi syvään, hieraisten samalla kasvojaan ja ohimoitaan kämmenillään.
”Niin,” hän totesi melko tyynesti, siirtäen katseensa taas Dumbledoren kasvoihin.
”Olen pohtinut myös sitä epätodennäköistä sattumaa, että tänne tulisi toinenkin ihmissusioppilas Hunterin aikana. Jos niin käy, haluan ottaa pojan lopullisesti kotiin ilman mitään selvittelyjä koulun henkilökunnan tai sen toisen oppilaan perheiden kanssa. En tahdo hänen viettävän aikaa täysin vieraan ihmissuden seurassa ilman että pystyn sitä itse seuraamaan, tai että hänen salaisuutensa leviäisi tarpeettomasti ulkopuolisille. Toki taikuuden opiskelu on tärkeää, mutta hän voi opiskella sitä myös kotona ja ainakin tällä hetkellä hänen haaveensa suuntaavat jästiammattien puolelle,” hän puhui vakavasti vaikka sävystä kävi ilmi että hän piti tuollaista tilannetta varsin epätodennäköisenä.