Isoja uutisia, isompia päätöksiä

[Cullodena Aiken]

Kuunnellessaan Jacobin tunteista Hunterin odotusajasta ja syntymästä, Dena tunsi itsensä jotenkin erilaiseksi ja hän arvosti sitä, että Jacob kertoi mitä ajatuksia hän silloin joskus oli käynyt läpi. Koko Jacobin herkistynyt olemus ja tapa kuvailla hetkiä, jotka vaikuttivat enemmän häneen, oli jokseenkin ihailtavaa. "Vuoristorataan?", Dena katsoi kysyvästi miestä ja esitti sen jälkeen kenties tyhmän kysymyksen, mutta oli siinä tosissaan: "Onko siihen vuoristorataan olevassa vahvoja turvaköysiä?" Nuoren naisen ilme kertoi, että hän tarkoitti kysymystä tosissaan.
Hän laski kätensä vatsansa päälle, hänestä ei vielä näkynyt, että oli pieniin päin, mutta hän pystyi kuvittelemaan sen liikkeet. "Kuulin että sillä on jo kynnet", hän sanoi Jacobille. "Hassua, se näyttää perunalta ja sillä on kynnet", hän naurahti. "Dumo ja hänen lohkaisunsa", Dena pudisti päätään hymyillen. "Kiitos kun kerroit, siitä vuoristoradasta", Dena sanoi ja hänen äänestään kuului vilpitön kiitos. "Kun nyt kuitenkin olet isä, niin mahtaisitko tietää, mistä saisi lastentarvikkeita? Niiden ei tarvitse olla upouusia", Dena kysyi, sillä hän ei itse tiennyt mitään vauvantarvikeliikkeitä. "Tosin omat lapsesihan ovat jo kaukana vauva-ajasta, mutta ajattelin, että jos olet jossain ohikulkiessasi nähnyt?" hän katsoi miestä kysyvästi.