Lepyttelyyn velhojen, jekut estää namunen

[Filip Logan]

Filip ja Hetty vilkaisivat toisiaan ja mies toi ajatuket esiin: "He ovat ystäviämme, mutta harkitsemme tarkoin kelle kertoa, me emme ole viimekuukausina pitäneet yhteyttä, emmekä tunne heitä niin hyvin, että kertoisimme." Hetty nyökkäsi miehensä sanoille ja pariskunta palasi pian takaisin, sillä haju oli niin ällöttävä, etteivät halunneet jäädä kotiin. "Meidän pitänee mennä johonkin majataloon yöksi, kunnes hajusta päästään", Laurent sanoi vakavalla äänellä. He olivat puolitoista vuotta sitten muuttaneet Lontooseen, eikä heillä ollut oikein muita ystäviä, kuin Loganit ja Laurentin työtoverit.

Laurent ja Filip olivat tavanneet kukkakaupassa, sillä olivat kumpikin ostamassa vaimolleen kukkia ja jonottaessa vuoroaan, he olivat jutelleet ja sopineet lähtevänsä keilaamaan vaimoineen, koska Cottonit eivät tunteneet silloin ketään, ja he olivat ystävystyneet ja vaihtaneet yhteystietoja.
Filip katsoi vaimoaan ja sanoi: "Meille muuten voisi tulla, mutta meillä ei oikein ole tilaa kotona, sillä kummityttäremme, asuu luonamme." Lisa huokaisi syvään ja huokaisi syvään: "En minä muista tavaroista niin piittaa, mutta ne isoisoisäni huonekalut, niillä on valtava tunnearvo ja niiden entisöinti oli kallis projekti."