Lepyttelyyn velhojen, jekut estää namunen

[Stephen Hunter King]

Koko koti? Siistiä! Hunter virnisti tyytyväisenä. Ei hän ollut arvannut pommin olevan niin tehokas. Mutta lopulta hän risti käsivartensa puuskaan rinnalleen, kasvoilleen kohoten ärsyyntynyt ilme. Niin, niin kauan kun noilla oli hänen illan saaliinsa, hän ei tosiaan ollut voitolla.
Ilme venähti täydellisen yllättyneeksi ja hämmentyneeksi kun hänen jalkansa kohosivat katosta ja hän leijui nätisti alas pihan ajotielle. Poika tuijotti silmät suurina Hettyä jonka oli huomannut leijutuksen tehneen. Siis millä todennäköisyydellä tässä talossa oli noita? Ja mikä ihmeen sukukokous täällä yleensäkin oli, talossahan oli kauheasti porukkaa.
Silti häntä kiinnosti enemmän karkkiensa kohtalo joten hänen huomionsa siirtyi lähes välittömästi ne omineeseen mieheen, ja poika karkasi tämän ulottuvilta ketterästi mutta ei lähtenyt pihasta.
”Älä koske minuun, senkin varas!” hän tiuskaisi eikä vaikuttanut enää lainkaan huvittuneelta mistään. ”En minä mihinkään lähde ilman karkkejani. Tajuatko kuinka kauan niiden keräämiseen meni?” hän jatkoi. He olivat olleet kierroksella jo viidestä asti, eli kokonaiset kolme tuntia!
Nyt hän toivoi että pihassa oikeasti olisi jokin mehevä pommi jonka hän voisi kostoksi vielä posauttaa.
”Mutta, rouva, ei se löyhkä ikuisuutta kestä. Pari viikkoa vain, ehkä viikon jos pidät ikkunoita paljon auki,” hän selitti ja levitteli käsiään, napittaen hieman ärtyneenä ylös huonekaluistaan ”itkevään” naiseen. Samalla hän piti silmällä karkkireppuaan ja sitä pitelevää miestä. Nämä olivat tuntemattomia ja selvästi täysin huumorintajuttomia eikä siis tiennyt mitä nämä tekisivät.
Hunter ei kuitenkaan voinut olla tyrskähtämättä huvittuneena kun selittäessään katseli lepakonräkää valuvaa naista. Hän onnitteli kaveriaan mielessään loistosuorituksesta.

Samassa paikalle käveli ripeää vauhtia muutama aikuinen lisää, jotka Hunter tunnisti välittömästi Taikaministeriön viranomaisiksi, rinnassa komeilevan ministeriön tunnuksen takia. Hän oli jo täysin unohtanut että sieltä tultaisiin tutkimaan tapahtunutta ja tarvittaessa unhoituttamaan.
Hän päätti olla katsomatta ketään silmiin siltä varalta että nämä katalasti yrittäisivät lukea hänen muistojaan, jotkut aikuiset kun vaikuttivat näin Halloweenina olevan erityisen tiukkapipoja.
Ja hän ei missään nimessä halunnut kaverilleen turhia varoituksia eikä ihmissuteuttaan ilmi.