08-01-2024, 05:40 PM
Felicitystä oli varsin huvittavaa nähdä tämä nuorukainen ja kummitus ehkä aavistuksen hämmentyneinä. Hän otti siinä heidän lähellään muutamia askeleita, kasteisessa maassa, kuunnellen näiden pohdintoja. Hänen teki mieli nauraa noiden arvailuille, jotka toisaalta olivat ihan hyviä. Erityisen paljon Fellyn olisi tehnyt mieli nauraa siinä kohtaa, kun hän kosketti Dimon jalkaa ja tämä säpsähti kauemmas. Nuorukainen kun vaikutti kuitenkin aika rohkealta, ainakin sen perusteella, että tämä oli tullut turnajaismatkalle. Säpsähtäminen oli jotenkin huvittava reaktio, ottaen huomioon, että Felly ei kuitenkaan ollut mikä Ankeuttaja tai kalmolaskos vaan ihan vain punakettumuodossa.
Kun kaksikko oli hetken taas sanaillut keskenään, nuorukainen käänsi huomionsa taas kettuun, joka päätään kallistellen katseli nuorukaista. Felly lähti kävelemään ja se kiersi Dimitarin ympäri ja lähti astelemaan kohti isoa pyökkiä ja kerran se pysähtyi katsomaan taakseen, mutta sitten se riensi pyökin taakse ja astui omassa muodossaan puun takaa pois. ”Minäkö muka raivotautinen? Ja kuka tai mikä on Rochefort?” hän kysyy nauraen ja katsoo, ystävällisesti hymyillen, Dimitaria.
Kun kaksikko oli hetken taas sanaillut keskenään, nuorukainen käänsi huomionsa taas kettuun, joka päätään kallistellen katseli nuorukaista. Felly lähti kävelemään ja se kiersi Dimitarin ympäri ja lähti astelemaan kohti isoa pyökkiä ja kerran se pysähtyi katsomaan taakseen, mutta sitten se riensi pyökin taakse ja astui omassa muodossaan puun takaa pois. ”Minäkö muka raivotautinen? Ja kuka tai mikä on Rochefort?” hän kysyy nauraen ja katsoo, ystävällisesti hymyillen, Dimitaria.