Kun asiat alkaa selvitä

[Thaeleira]

Thae seurasi veljeään ja tämän esimerkkiä noudattaen kävi makuulle, tuoksuvien kukkien keskelle. Hänkin otti käteensä kukan ja hiveli sormillaan sen terälehtiä ja ja katsoi kaunista väriä. Kun Navaho alkoi puhua, tyttö nosti katseensa tämän silmiin. "Niissä silmissä on aina ollut jotain... outoa... Mikä se syy on?" hän kysyi ja kuuli kuinka pienoinen tuuli toi kaukaa jotain omia tuulen laulujaan, vaikkei se ollut kova, se kuulosti kuin metsässä olisi joku uikuttanut hiljaa. 
Tuulen mukana tuoksui kukat ja kasvit ja siinä oli kesäinen lämpö. Lämpö, jota Thaeleira ei ollut sisäisesti tuntenut pitkään aikaan kunnolla.