08-02-2021, 02:38 PM
Thaen sisällä vavisi pelko, hän tunsi pienokaisensa vaimeat liikkeet, kun hän kulki vanhempiensa mukana. Pelko ei ollut nyt enää vain itsensä puolesta vaan sen pienokaisen. "Ei sillä etten minä sitä haluaisi, mutta se olisi paremmassa turvassa kohdussa", Thae sanoi epävarmana, huomattuaan vanhempiensa reaktiot. "Bane ei rakastaisi sitä yhtään", tyttö sanoi hijaa. Bane tahtoi sen vain koska se toisi hänelle tunnetta miehuudesta, ei siksi että rakastaisi sitä. Thaeleiran pelko oli valtavaa pienokaisen puolesta, Bane halusi itselleen vain lelun, jolla leikkiä kun halutti, mutta tamma tiesi sen, että kun pienokaisen itkisi nälkäänsä tai muuten, niin Bane hermostuisi siitä. Jopa Thaeleiran kyyneleet ja surun nähdessään, Bane oli hermostunut ja käyttänyt nyrkkejään, Thaeleiran voimat kuitenkin aina paransivat vammat. Banen kanssa aviossa ollessa, parantajan voimat olivat nuorelle tammalle vain kirous. Thae painautui täristen äitinsä syliin, pelko vavisutti koko kehoa.