Kun asiat alkaa selvitä

[Navaho]

Bolvangar nyökkäsi nuoren tamman toiveelle. "Tiedän missä se on." Ori voisi siis johdattaa heidät luolalle ilman, että kummankaan tamman tarvitsisi keskittyä muuhun kuin Thaen olon parantamiseen. Mikä olisi varmastikin tarpeen, sillä pian synnyttävä tamma kertoi pelkäävänsä. Helen rauhoitteli tuota tapansa mukaan, mutta jähmettyi, kun Thae kysyi oliko varsan pakko syntyä. Bolvangar ja Helen katsoivat toisiaan, Helen hieman hajamielisenä omien kuolleena syntyneiden varsojensa menehtymisistä, kun Thae oli kysynyt kysymyksensä. Kumpikaan ei osannut vastata tuohon, sillä luonnollisesti varsan aika oli syntyä nyt, mutta Thaen tilanne oli mikä oli. Vanhemmat tiesivät ettei Thae pitänyt Banesta vieläkään yhtään vaikka olivat olleet jo jonkin aikaa naimisissa, mutta että toivoa ettei varsa koskaan syntyisi? Noiden mielestä se oli osittain julmaa, osittain itsekästä, riippuen miltä kantilta asiaa katsoi. Toisaalta he eivät olleet oikeutettuja sanomaan asiaan juuta eikä jaata, joten he jättivät asian sikseen ja valmistuivat antamaan täyden tukensa, sille mitä ikinä tulisi tapahtumaankaan Thaen synnytyksen aikana. Thaeleira tietäisi tilanteensa paremmin. Banekaan ei vaikuttanut kovinkaan isälliseltä, joten Thaen kysymyksessä oli ehkä jotain perääkin. Bolvangar huokaisi ja viittoi muita seuraamaan perässään. "Mennään." Tuo sanoi ja uskoi ettei heidän tarvitsisi kiirehtiä kovinkaan paljoa, sillä Thae vaikutti vielä pysyvän pystyssä. Luolalle ei olisi kovinkaan pitkä matka; jos Bolvangar muisti oikein oli luola muutaman kivenheiton ja joen ylityksen päässä heidän kotiluolastaan länteen. Helen otti Thaeta käsivarresta hellästi kiinni ja Bolvangarin saattelemana he lähtivät kohti luolaa, jossa Thae traagisten tapahtumien saattelemana oli monta vuotta aiemmin itsekin syntynyt.