19-03-2016, 05:18 AM
Jacob siirsi kämmenensä pojan silmiltä kun käärme oli saanut ateriansa loppuun ja Dena kertoi mitä seuraavaksi tapahtuisi.
”Onko se tyttö vai poika?” Stephen kysyi kun näytös oli ohi ja hän oli palannut takaisin maan pinnalle, katsoen Denaa, ihan kuin ei olisi kuullutkaan ikärajoista myrkyllisten eläinten puolella.
Jacob nousi takaisin seisomaan ja ajatteli miten vastuuntuntoinen kaupan henkilökunta oli. Loppujen lopuksi 17-vuotiaskaan ei ollut vielä kunnolla aikuinen, vaan vain täysi-ikäinen eikä sitäkään jästien yhteiskunnassa. Ihan teini sen ikäinen vielä oli. Monet alkoivat kunnolla aikuistua vasta teini-iän jälkeen saatuaan vähän enemmän elämänkokemusta. Tokihan kaikki riippui henkilön persoonasta ja tarinasta, mutta noin yleisesti ottaen.
”Oletko ajatellut jalostaa noita enemmänkin, lemmikeiksi?” mies tiedusteli, katsahtaen saman tien alas poikaan jonka kuuli henkäisevän, ”Ei, Stephen, en harkitse meille tuollaista. En ikinä. Muista mitä sanoin aiemmin jästitutustamme...”
Sitä paitsi hän ei luottanut kauheasti siihen mahdollisuuteen että poika tulisi koskaan kauhufanina olemaan tarpeeksi vastuuntuntoinen pitämään huolta myrkyllisistä eläimistä. Toki hän toivoi, että saisi kasvatettua vekarasta mahdollisimman vastuuntuntoisen ja fiksun, mutta silti. Kyllä heille käärmeitä voisi joskus ottaa, mutta ei mitään myrkyllistä.
Poika otti taas muutaman askeleen kohti Xuan terraariota, mutta Jacob nappasi tätä vielä käsivarresta pysäyttäen sillä ei ollut varma oliko terraarion luukku kunnolla kiinni. Ja tästä kuitenkin näki käärmeen aivan hyvin.
”Onko se tyttö vai poika?” Stephen kysyi kun näytös oli ohi ja hän oli palannut takaisin maan pinnalle, katsoen Denaa, ihan kuin ei olisi kuullutkaan ikärajoista myrkyllisten eläinten puolella.
Jacob nousi takaisin seisomaan ja ajatteli miten vastuuntuntoinen kaupan henkilökunta oli. Loppujen lopuksi 17-vuotiaskaan ei ollut vielä kunnolla aikuinen, vaan vain täysi-ikäinen eikä sitäkään jästien yhteiskunnassa. Ihan teini sen ikäinen vielä oli. Monet alkoivat kunnolla aikuistua vasta teini-iän jälkeen saatuaan vähän enemmän elämänkokemusta. Tokihan kaikki riippui henkilön persoonasta ja tarinasta, mutta noin yleisesti ottaen.
”Oletko ajatellut jalostaa noita enemmänkin, lemmikeiksi?” mies tiedusteli, katsahtaen saman tien alas poikaan jonka kuuli henkäisevän, ”Ei, Stephen, en harkitse meille tuollaista. En ikinä. Muista mitä sanoin aiemmin jästitutustamme...”
Sitä paitsi hän ei luottanut kauheasti siihen mahdollisuuteen että poika tulisi koskaan kauhufanina olemaan tarpeeksi vastuuntuntoinen pitämään huolta myrkyllisistä eläimistä. Toki hän toivoi, että saisi kasvatettua vekarasta mahdollisimman vastuuntuntoisen ja fiksun, mutta silti. Kyllä heille käärmeitä voisi joskus ottaa, mutta ei mitään myrkyllistä.
Poika otti taas muutaman askeleen kohti Xuan terraariota, mutta Jacob nappasi tätä vielä käsivarresta pysäyttäen sillä ei ollut varma oliko terraarion luukku kunnolla kiinni. Ja tästä kuitenkin näki käärmeen aivan hyvin.
![[Image: b6b22a52ceaaf8c98d80cd9606afaeb6.png]](https://i.pinimg.com/originals/b6/b2/2a/b6b22a52ceaaf8c98d80cd9606afaeb6.png)