19-03-2016, 05:11 AM
//Hippahippiäinen, on täysin omaa keksintöäni, jos tahdotte, saatte käyttää, mutta kysykää nyt ensin kuitenkin, tiedä vaikka keksin sille lajille jotain luonnettakin 
//
Dumo tarttui ihan innoissaan Stephenin käteen ja veti sen terraarion eteen, jossa oli jättiläispyton. Pytonin pohjaväri oli vihreä ja selässä mustia läikkiä, lisäksi se oli karvainen ja haukkui. "Toi on ze", Dumo kertoi hymyillen. Käärme toi päänsä ihan lasin vierelle ja nuuski lasin läpi tuijottamaan tulleita, päästäen lopulta kunnon haukkuäläkän.
Dena katsoi hymyillen Jacobia ja Freyaa, kun pojat hävisivät liikkeen uumeniin. "Oli vaan kiva kutsua teidät tänne, ajattelin että te ansaitsette yksityisvierailun tänne, kun täällä on yleensä aina paljon porukkaa", Dena sanoi. Tytön ilme oli ystävällinen ja lämminhenkinen.
"Tuota, minä ajattelin, että Stepheniä varmaan kiinnostaa kauhufanina nähdä, kuinka käärme tappaa saaliinsa. Ajattelin, että jos sulle, sopii, niin näytän sen hänelle? Jos Freya ei halua sitä nähdä, niin Freya voi sillä välin katsoa muita eläimiä. Lintupuolella on erilaisia lintuja, mm. Hippahippiäinen, jota ei jästien maailmassa näe. Se on Punatulkun kokoinen, mutta se loistaa hopeista väriään hyvin kauniisti. Sen ääni on sellainen, kun joku heittäisi peltisen astian lattiaan", Dena aloitti Jacobille, mutta Hippahippiäisestä puhuttaessa, hän jo laskeutui Freyan tasolle ja lisäsi: "Sen höyhenen kosketus on kuin silkkiä ja se syö vain yhden marjan vuorokaudessa. Mutta ole varovainen, sillä on kuparin värisiä poikasia pesässään. Niiden ääni muistutta lasin särkymistä, mutta kun ne aikuistuu, väri muuttuu hopeaksi ja ääni peltiseksi."
//Dumo tarttui ihan innoissaan Stephenin käteen ja veti sen terraarion eteen, jossa oli jättiläispyton. Pytonin pohjaväri oli vihreä ja selässä mustia läikkiä, lisäksi se oli karvainen ja haukkui. "Toi on ze", Dumo kertoi hymyillen. Käärme toi päänsä ihan lasin vierelle ja nuuski lasin läpi tuijottamaan tulleita, päästäen lopulta kunnon haukkuäläkän.
Dena katsoi hymyillen Jacobia ja Freyaa, kun pojat hävisivät liikkeen uumeniin. "Oli vaan kiva kutsua teidät tänne, ajattelin että te ansaitsette yksityisvierailun tänne, kun täällä on yleensä aina paljon porukkaa", Dena sanoi. Tytön ilme oli ystävällinen ja lämminhenkinen.
"Tuota, minä ajattelin, että Stepheniä varmaan kiinnostaa kauhufanina nähdä, kuinka käärme tappaa saaliinsa. Ajattelin, että jos sulle, sopii, niin näytän sen hänelle? Jos Freya ei halua sitä nähdä, niin Freya voi sillä välin katsoa muita eläimiä. Lintupuolella on erilaisia lintuja, mm. Hippahippiäinen, jota ei jästien maailmassa näe. Se on Punatulkun kokoinen, mutta se loistaa hopeista väriään hyvin kauniisti. Sen ääni on sellainen, kun joku heittäisi peltisen astian lattiaan", Dena aloitti Jacobille, mutta Hippahippiäisestä puhuttaessa, hän jo laskeutui Freyan tasolle ja lisäsi: "Sen höyhenen kosketus on kuin silkkiä ja se syö vain yhden marjan vuorokaudessa. Mutta ole varovainen, sillä on kuparin värisiä poikasia pesässään. Niiden ääni muistutta lasin särkymistä, mutta kun ne aikuistuu, väri muuttuu hopeaksi ja ääni peltiseksi."