22-06-2019, 09:28 PM
Dena hymyili ystävälleen sydämellisesti ja nyökkäsi. Kun tämä kysyi olisiko Dena valmis toiste lapsia kaitsemaan, hän vastasi: "Totta kai olen käytettävissä." Hän otti sovitun palkkasumman vastaan ja jutteli vielä hetken Jacobin kanssa, ennen kuin poistui paikalta pienen pöllönpoikasen kanssa.
Hän olisi voinut suoraan mennä kotiin pöllönpoikasen kanssa, mutta päätti kuitenkin viedä sen jo samana iltana Lurppuluomeen, eihän hänellä ollut loppujen lopuksi mitään kiirehdittävää kotiin. Ulkona alkoi sataa kataamalla, joten hän otti pöllönpoikasen takkinsa sisälle suojaan.
Lurppuluomi oli tietenkin kiinni, mutta hän meni kolkuttelemaan liikkeen takaoveen, koska tiesi takaoven johtavan aluksi Lurppuluomen omistajan asuntoon, joka oli liikkeen takana. "Kukas tähän aikaan", kuului miesäänen jupinaa. Ovi avautui ja siitä katsoi ulos, hieman harmaantunut mies. "Kas Dena", mies sanoi, tunnistaessa noidan oven takana. "Mikäs sinut saa tähän aikaan liikkeelle?" mies kysyi ja Dena otti takkinsa alta, sateelta suojassa olevan pöllönpoikasen.
"Olin ystäväni lapsia kaitsemassa ja poika kertoi löytäneensä eilen pöllönpoikasen jostain täältä Viistokujalta. Lupasin hänelle, että toimitan sen hyvään hoitoon ja sinä olet luonnollisesti paras vaihtoehto", Dena kertoi pienestä pöllönpoikasesta. "Saat minut ihan punastumaan", mies naurahti, mutta otti hellästi vastaan pienen pöllönpoikasen. "Haluatko teetä?" mies kysyi, sillä näki, Denan olevan märkä kuin uitettu kissa. "Voisin kiitos ottaakin", Dena myöntyi ja asteli miehen mukana sisälle asuntoon. Mies heilautti sauvaa ja teepannu alkoi leijua ilmassa. "Palaan pian", hän huikkasi ja vei poikasen pöllölän puolelle ja hääräili siellä tovin. Juotuaan kupposen teetä ja vaihdettuaan kuulumisia, Dena siirtyi ulos ja ilmiintyi asuntonsa lähettyvillä olevalle pimeälle kujalle ja kiirehti kotiinsa.
//Kiitos tästä pelistä
//
Hän olisi voinut suoraan mennä kotiin pöllönpoikasen kanssa, mutta päätti kuitenkin viedä sen jo samana iltana Lurppuluomeen, eihän hänellä ollut loppujen lopuksi mitään kiirehdittävää kotiin. Ulkona alkoi sataa kataamalla, joten hän otti pöllönpoikasen takkinsa sisälle suojaan.
Lurppuluomi oli tietenkin kiinni, mutta hän meni kolkuttelemaan liikkeen takaoveen, koska tiesi takaoven johtavan aluksi Lurppuluomen omistajan asuntoon, joka oli liikkeen takana. "Kukas tähän aikaan", kuului miesäänen jupinaa. Ovi avautui ja siitä katsoi ulos, hieman harmaantunut mies. "Kas Dena", mies sanoi, tunnistaessa noidan oven takana. "Mikäs sinut saa tähän aikaan liikkeelle?" mies kysyi ja Dena otti takkinsa alta, sateelta suojassa olevan pöllönpoikasen.
"Olin ystäväni lapsia kaitsemassa ja poika kertoi löytäneensä eilen pöllönpoikasen jostain täältä Viistokujalta. Lupasin hänelle, että toimitan sen hyvään hoitoon ja sinä olet luonnollisesti paras vaihtoehto", Dena kertoi pienestä pöllönpoikasesta. "Saat minut ihan punastumaan", mies naurahti, mutta otti hellästi vastaan pienen pöllönpoikasen. "Haluatko teetä?" mies kysyi, sillä näki, Denan olevan märkä kuin uitettu kissa. "Voisin kiitos ottaakin", Dena myöntyi ja asteli miehen mukana sisälle asuntoon. Mies heilautti sauvaa ja teepannu alkoi leijua ilmassa. "Palaan pian", hän huikkasi ja vei poikasen pöllölän puolelle ja hääräili siellä tovin. Juotuaan kupposen teetä ja vaihdettuaan kuulumisia, Dena siirtyi ulos ja ilmiintyi asuntonsa lähettyvillä olevalle pimeälle kujalle ja kiirehti kotiinsa.
//Kiitos tästä pelistä
//
