Mistä on pienet pojat tehty?

[Stephen Hunter King]

"Petiaikani on pian illallisen jälkeen," Freya sanoi, "mutta ehkä jokin lyhyt peli," ja veljensä pyöräytti silmiään. Ei lapsenvahteja kuulunut tuollaisista muistuttaa! Poika ei itse käynyt koulua kouluympäristössä siskonsa iässä eikä siksi ymmärtänyt että tyttö saattoi olla jopa väsynyt kuuden tunnin koulupäivän ja puistoleikkien jälkeen. Hunter jolla oli tuosta hetkestä vielä pari tuntia aikaa ennen kuin pitäisi olla vuoteessa pohti mahdollisimman pitkää peliä joka saattaisi hyvällä tuurilla temmata Denankin niin mukaansa ettei ajan kulua edes huomaisi. Hän ei vain muistanut ulkoa mitä kaikkia lautapelejä ja muita pelejä heillä oli ja katsoi sen loistavaksi syyksi jättää vihanneksia tursuavan pasta-annoksensa kesken, mutta hän ei heti noussut pöydästä sillä asiaa koskeva sääntö oli tullut vuosien varrella hyvin selkeäksi; pöydästä ei noustu ennen kuin lautanen oli tyhjä ja silloinkin vain luvan kanssa. Hetken kuluttua poika kuitenkin päätti kokeilla onneaan, ehkä isi ei muistanut kertoa siitä. Hän ei ainakaan muistanut että Denan tai Dumon kanssa olisi ateroitu niin usein että moisen muistaisi omin päin.
"Minä voin käydä katsomassa mitä meillä on," vekara sanoi innokkaana ja osoitti kohti eteistä, seuraavassa hetkessä jo istuimeltaan hypähtäneenä ja kiirehtimässä kohti eteisen ulkovaatekaappia jonka yläosassa heidän pelivarastoaan säilytettiin. Freya katsoi veljensä perään pohtivana mutta ei sanonut mitään.