23-08-2016, 06:08 PM
Dena katsoi tenavasakkia hymyillen. Hänestä oli suloista, miten Jacobin lapset tuntuivat vertaavan isäänsä supersankariin ja nuo vastasivat kysymykseen.
Cullodena istuutui lasten väliin ja kuunteli noiden juttelua. Kun hän yhtäkkiä havahtui siihen, että koko lapsilauma uteli, miten tuo poliisi oli pelastanut hänen henkensä.
Dena hymyili lapsille lempeästi ja hengitti syvään, hän oli tullut sitä hetkeä ajatelleeksi kun oli nähnyt kottaraisen.
"Minä olin silloin 15-vuotias ja elämäni oli kovin kaaottista. Äitini kuolemasta oli 5 vuotta ja sisälläni oli kauhea tunnemyrsky. Tunnekuohuksissani karkasin kotoa ja eksyin alueelle, jossa äitini oli kuollut. Eksyin sinne ja olin hyvin huonossa kunnossa. Kun Jacob sitten löysi minut sattumalta ja järjesti minut sitten hoitoon. Ilman häntä minä olisin kuollut nopeasti sinne sivukujalle mistä hän minut löysi. Hän otti ritarillisesti minut käsivarsilleen ja kantoi auringonlaskuun... Eikun sairaalaan", Dena kertoi lapsille.
Hän kuitenkin jätti kamalimmat kohdat kertomatta, mutta äitinsä kuoleman hän mainitsi, sillä kuolema oli kuitenkin osa elämää. "Jos hän ei olisi minua pelastanut, en olisi koskaan voinut sanoa läheisilleni, että rakastan heitä ja arvostin kaikkea, mitä he olivat eteeni tehneet. Muistakaa tekin lapset, näyttää perheellenne kuinka rakastatte heitä. Pieni ele ja tottelevaisuus ovat hyviä keinoja näyttää se. Vaikka se olisi vaikeaa, niin he kuitenkin asettavat säännöt, koska rakastavat teitä ja haluavat, että olette turvassa", Dena sanoi lempeästi hymyillen. Dena lisäsi vielä: "Minä en kuunnellut ja totellut omaa setääni ja siksi jouduin hengenvaaraan."
Cullodena istuutui lasten väliin ja kuunteli noiden juttelua. Kun hän yhtäkkiä havahtui siihen, että koko lapsilauma uteli, miten tuo poliisi oli pelastanut hänen henkensä.
Dena hymyili lapsille lempeästi ja hengitti syvään, hän oli tullut sitä hetkeä ajatelleeksi kun oli nähnyt kottaraisen.
"Minä olin silloin 15-vuotias ja elämäni oli kovin kaaottista. Äitini kuolemasta oli 5 vuotta ja sisälläni oli kauhea tunnemyrsky. Tunnekuohuksissani karkasin kotoa ja eksyin alueelle, jossa äitini oli kuollut. Eksyin sinne ja olin hyvin huonossa kunnossa. Kun Jacob sitten löysi minut sattumalta ja järjesti minut sitten hoitoon. Ilman häntä minä olisin kuollut nopeasti sinne sivukujalle mistä hän minut löysi. Hän otti ritarillisesti minut käsivarsilleen ja kantoi auringonlaskuun... Eikun sairaalaan", Dena kertoi lapsille.
Hän kuitenkin jätti kamalimmat kohdat kertomatta, mutta äitinsä kuoleman hän mainitsi, sillä kuolema oli kuitenkin osa elämää. "Jos hän ei olisi minua pelastanut, en olisi koskaan voinut sanoa läheisilleni, että rakastan heitä ja arvostin kaikkea, mitä he olivat eteeni tehneet. Muistakaa tekin lapset, näyttää perheellenne kuinka rakastatte heitä. Pieni ele ja tottelevaisuus ovat hyviä keinoja näyttää se. Vaikka se olisi vaikeaa, niin he kuitenkin asettavat säännöt, koska rakastavat teitä ja haluavat, että olette turvassa", Dena sanoi lempeästi hymyillen. Dena lisäsi vielä: "Minä en kuunnellut ja totellut omaa setääni ja siksi jouduin hengenvaaraan."