Mistä on pienet pojat tehty?

[Stephen Hunter King]

Hunterista ja veitsestä kuultuaan säikähtänyt Freya kiirehti leikkikentän portille, mutta päätti sittenkin jäädä sinne odottamaan, asettuen penkille veljensä reppua halaten, polvillaan seisten ja tapahtuman suuntaan tuijottaen. Pojat huusivat aluksi niin kovaa että tilanne selkeni melko hyvin leikkikentällekin asti.

"Ei! Tuon täytyy oppia miltä se tuntuu!" Hunter huudahti vihaisena, yrittäen rimpuilla irti, veistä kädessään puristaen.
"Itse aloitit!" vanhempi poika huusi, kuin myös yhä tempoen irti.
"Enkä!"
"Heitit typerällä jalkapallollasi minua kasvoihin!" poika syytti.
"Itse kidutit lintua!" Hunter huusi takaisin, yhä yrittäen kiemurrella irti mutta totesi Denan onnistuvan pitelemään yllättävän tiukasti kokoonsa nähden.
"RIITTÄÄ JO!" Tylerin isä komensi, pitäen vierasta poikaa entistä tiukemmin käsivarsista. "Kukaan ei tee nyt yhtään mitään. Hunter, pudota se veitsi," mies sanoi ja katsahti tähän. "Ketään tai mitään ei satuteta, pudota se vain," hän lisäsi lempeämmin.
Yhä kiukkua huokuen Hunter yritti paiskata veitsen terä edellä vanhempaa poikaa kohti, mutta se ei lentänyt kovinkaan pitkälle saatikka suoraan koska hänen käsivartensa eivät olleet täysin vapaana. Kumpikaan pojista ei enää temponut irti, tajuten pikkuhiljaa ettei se onnistuisi. He vain puhisivat paikallaan, toisiaan murhaavasti mulkoillen.
"No niin. Mistä tässä nyt on kyse?" mies kysyi mahdollisimman tyyneen sävyyn ja katsoi poikia vuorotellen, samalla kun vaimonsa ja poikansa saapuivat paikalle.

"Hain jalkapalloani ja näin kun tuo leikkasi linnun siipeä irti!" Hunter vastasi ja ositti poikaa syyttävästi.
"Mikä lintu?" Tylerin äiti kysyi, ympärilleen katsellen. Nyt tenavien raivoamisen laannuttua läheisen pensaan alta kantautui kottaraisen onnettoman kuuloista liverrystä. Se oli piiloutunut poikien tappelun alkaessa.
Nainen nosti hyvin varovasti esiin kauhusta jäykistyneen aikuisen kottaraisen jonka oikea siipi oli melkein puoliksi irti ja jalkakin vaikutti haavoittuneelta.
"Sinulla se veitsi oli!" lintua rääkännyt poika huomautti, huulillaan käyden ohikiitävä pieni virnistys.
"Ei ollut ensin! Me pelattiin vain palloa, minä tein maalin ja Hunter juoksi noutamaan sitä!" Tyler hyppäsi keskusteluun toverinsa puolustukseksi.
Tylerin isä katsoi kauhistuneena lintuparkaa vaimonsa lempeissä käsissä.
"Meidän täytyy kutsua heidän vanhempansa paikalle," mies totesi, tilanteen paljastuttua juuri niin vakavaksi kuin väitettiinkin.
"No ei varmana! Minun ei edes ole täällä enkä taatusti anna puhelinnumeroani!" esiteini julisti, mulkaisten häntä yhä pitelevää miestä.
"Jaa? No siinä tapauksessa joudumme kutsumaan poliisin. Emme voi vain päästää sinua menemään ennen kuin tämä tilanne on selvitetty," mies totesi tyynesti ja määrätietoisesti.
"Oletko sinä hänen äitinsä?" Tylerin äiti kysyi Denalta, Hunteriin viitaten, epävarmana sillä nainen vaikutti aika nuorelta mutta mahdollisesti Hunterin ikäisen äidiltä etenkin kun hän ei ollut täysin varma pojan iästä.