21-03-2016, 12:57 AM
Cullodena katsoi ystävään, joka siirtyi ulkovaatekaapille. Dena nojasi vieressä seinään hypistellen takkinsa helmaa. "No joo, mietin vaan, että oliskohan se tyytyväinen, kun huolehdin Dumosta, vaikka aluksi se olikin vastenmielistä", Dena pohdiskeli ääneen. Jostain syystä Dena ei yksin ollessaan käynyt läpi tuollaisia mietteitä, mutta koska hän tunsi Jacobin hyvin, hän uskalsi ajatella ääneen miehen läsnäollessa. Jotenkin hän kammosi ajatella sellaisia asioita yksin, koska ei vieläkään oikein kyennyt käsittelemään tunteitaan normaalilla tavalla. Kaikki asiat, kuten sovitut menot, Dunmoren hoitaminen ja työt sun muut hän hoiti parhaansa mukaan ja suoriutui niistä yleensä kiitettävästi, mutta hän ei kyennyt itsenäisessti ajattelemaan äitiinsä liittyviä asioita, vaan hän koki paremmaksi ajatella silloin, kun oli turvallisen ja hyvän ystävän seurassa.