26-09-2016, 04:32 PM
Hahmo & teksti © Nibs
Kuvissa: Jonah Bobo
HAHMON NIMI: Gabriel Josiah McKenzie
IKÄ: 0-10, (* 27.2.1870, Kalat/Hevonen)
SYNTYMÄPAIKKA: New York City, New York, USA
KOULUTUS/AMMATTI:
Koululainen, 1876 -->
ASUINPAIKKA: Burns, Minnesota, USA
~ Farmi kilometrin päässä keskustasta, posti-rakennukselta, länteen.
~ 246 m2 kaksikerroksinen talo.
~ Laiduntamaata 240 x 400 metriä.
---> Lisätietoja + lähes fotorealistinen virtuaalinen näyttö talon sisältä ja maatilasta.
PERHE
Isä: Samuel Elijah McKenzie, 30-40v - (* 15.5.1840, Härkä/Tiikeri)
188 cm / 87 kg - sinisenvihreät silmät, keskiruskeat laineikkaat hiukset
[kuva] – [kuva] - [kuva]
Kuvissa: Gerard Butler
Äiti: Elizabeth Grace McKenzie, (os. Lyon), 30-40v - (* 4.3.1840, Kalat/Jänis)
171 cm / 62 kg - siniset silmät, vaaleat ja pitkät hiukset.
"Banaani"-vartalotyyppi - rinnat-vyötärö-lantio: 86-61-86 cm - rintaliivikoko: 70B (EU) tosin aikajanalla on olemassa vain korsetteja.
[kuva] – [kuva] – [kuva] – [kuva]
Kuvissa: Michelle Pfeiffer
Koira: Charlie (punainen Irlanninsetteri - * 5.1.1871 - 67 cm / 32 kg) - lähde
Kissat: - * 16.4.1874.
Jeremiah (Jerry)
Benjamin (Benny)
{kuva - Jerry vas. & Benny oik.]
ULKONÄKÖ
Tummanruskeat hiukset pidetään yleensä melko lyhyenä ja siististi leikattuna. Ne, enkelimäiset kasvot ja isot tummanruskeat silmät antavat viattoman ja herttaisen ensivaikutelman. Kasvot ovat pehmeäpiirteiset ja ovaalin muotoiset, joissa vahva leuka.
Vaatetus muodollisissa tilaisuuksissa liikkuessa sekä kirkossa on tyypillistä yläluokan pikkupojan hienompaa tyyliä, mutta arkisesti kaupungilla, kotona ja etenkin isäänsä maatalon töissä auttaessaan sekä koulussa hän ei toki laita ykkösiä ylle. Joka tapauksessa perheen varakkuus näkyy vaatteiden kankaan korkeassa laadussa ja värikkyydessä. Yleensä hän pukeutuu valkoisen, tummanpunaisen ja/tai tummansinisen sävyihin, tai tummanruskeaan. Mutta ei vaaleansiniseen koska se on "tyttöjen väri".
Hän alkaa murrosiän vuotta keskivertoa myöhemmin, eli 13-vuotiaana. Täten 15-vuotiaana hän on tyypillistä ikätoveriaan nuoremman näköinen ja kuuloinen; pyöreämpikasvoinen ja ääni ei ole vielä särkynyt vaikka onkin jo esiteinin äänestä eroava.
Pituus/paino:
5-8v - 109-128 cm / 20-28 kg
9-12v – 133-142 cm / 30-35 kg
PERSOONASTA
Gabriel on tiedonjanoinen, ja uskoo tai vähintäänkin haluaa uskoa myös kaikkeen myyttiseen aina taikuudesta alieneihin. Vaikka hän on kristinuskossa vahvasti, hän on myös erittäin kiinnostunut maapallon evoluutiosta sillä hänen perheensä yhdistää sen ja kristillisen Jumalan. Hänellä ei silti ole aavistustakaan mitä hän todella haluaa olla isona sillä taiteellinen taipumuksensa vetää vahvasti yhteen suuntaan, kun taas uuden ja mystisen veto johtaa tutkimusmatkailun ja tieteen suuntaan.
Tästä huolimatta hän ei ole koulusta kovin innoissaan, koska kirjoja nuuskimalla voi oppia vain niin paljon mikä on hirmuisesti vähemmän kuin seikkailemalla ja kokeilemalla käytännön asioita. Uhkarohkeutensa on lähes yhtä vahva kuin tiedonjanonsa, joten paljon mikään ei häntä pysäytä jos hän katsoo ”tarpeelliseksi” pistää nenänsä jonnekin. Paitsi tietysti lainnvalvojat tai hänen vanhempansa. Mutta muutoin tämä pikkumies on kekseliäs ja itsepäisesti määränpäätään tavoitteleva, vaikka se veisi kauankin.
Jos väität jonkin olevan mahdotonta ja se yhtään häntä kiinnostaa, hän tekee kaikkensa todistaakseen sinulle ettei se ole mahdotonta. Tässä asiassa häneltä puuttuu jarrut ja poikkeuksellinen itsepäisyytensä nousee esiin erityisen negatiivisesti, ja jonkun täytyy yrittää hillitä tätä missiota ennen kuin hän tapattaa itsensä jollakin tavalla. Tosin, jos on olemassa tarpeeksi todisteita asian mahdottomuudesta hän antaa asian olla.
Yleisesti ottaen hän kunnioittaa toisten omaisuutta ja yksityisyyttä, mutta jos jokin on jonkin todella ”tärkeän” tai tärkeän tavoitteen tiellä saattaa se muuttua täysin toissijainen arvoksi.
Ja häntä ei voi päästää valvomatta mihinkään missä on jotain hänelle uutta tai kiehtovaa, mutta yleisesti kallisarvoista tai uniikkia ksoka hän ei kertakaikkiaan voi olla koskematta ja tutkimatta jos saa tilaisuuden. Vaikka hän yrittää olla varovainen, ei sitä aina voi tietää miten herkkä tai hauras jokin on. Ylipäätään hän on tiedon- ja uusien kokemusten metsästyksessään uskomattoman vikkelä.
Vaikka hän osaa nauttia lukemisesta, keskusteluista, perhe-illoista yms. niin hänelle on kaikkein mielekkäintä nähdä ja kokea maailmansa kuvitteellisten asioiden ja sanojen ulkopuolella.
Hän on pohjimmiltaan hyvin fyysinen persoona myös sosiaalisesti. Hänelle on tärkeää olla edes vähän fyysisessä kosketuksessa tai läheisyydessä perheenjäsenen kanssa päivittäin, eikä häntä haittaa tippaakaan edes julkiset hellyydenosoitukset. Ei hän tätä mitenkään epätoivoisesti kaipaa ja pärjää päivän tai pari ilmankin, mutta jos menee kauankin ilman yhtään halausta tai suukkoa tai muuta hänen ja rakkaidensa välillä, hän on erityisen onnellinen näiden kotiinpaluusta. Hän rakastaa leikkitappeluita, ja vaikka on rento-asenteinen ja suvaitsevainen persoona hän, jokseenkin tulisen temperamenttinsa takia, päätyä usein oikeisiin tappeluihin.
Hän on loppujen lopuksi melko tyypillinen pikkupoika leikeissään, asenteissaan ja joissakin kiinnostuksenkohteissaan, vain tavallista voimakkaammalla tiedonhalulla ja taiteellisuudella.
Tenavan suosikkileikkejä ovat seikkailulliset joissa hän on esimerkiksi ritari, merirosvo, lainsuojaton tai sheriffi, kaikkein parasta nämä ovat tietysti isommalla porukalla mutta kahdestaankin hän ottaa niistä kaiken irti.
Maailma ja mukavuudet houkuttelevat häntä helposti skippaamaan kotitehtävät, mutta vastapainoisesti hän panostaa kunnolla kaikenlaisiin tutkielmiin ja portfolioihin mitä opettaja antaa tehtäväksi. Älykkyyttä hänellä riittäisi saada hyvinkin korkea keskiarvo todistukseen, mutta se on yleensä keskiverron ja kiitettävän välillä. Ehkä hän panostaisi enemmän, jos osaisi päättää edes suurin piirtein missä ammatissa haluaisi isona olla. Mutta pojalla on liian kiire kokea ja elää hetkessä, kuten useimmilla lapsilla.
Vaikka hänestä on äitinsä hemmottelun ja perheensä varakkuuden johdosta kasvanut melkoisen mukavuudenhaluinen ja hänellä on temperamenttia mikä saattaa välillä aiheuttaa ikäviä tilanteita, hänestä ei ole muodostunut varsinaisesti pilalle hemmoteltua kakaraa, toisin kuin eräästä Walnut Groven tyttöhirviöstä, koska äitinsä ei ole läheskään yhtä holtiton kuin rouva Oleson ja muulta osin on aviomiehensä kanssa johdonmukainen kasvattaja ja isänsä puolesta hän ei saa kaikkea haluamaansa sekä joutuu välillä tekemään töitä haluamansa eteen. Ja toisin kuin Olesoneilla heidän perheessään isä on tyypilliseen tapaan perheen pää.
Gabriel pitää maaseudusta, mutta on sydämeltään enemmän kaupunkilaislapsi. Mahdottoman laiska hän ei askareiden suhteen ole, mutta melkoisen malttamaton ja paljon mieluummin purkaisi yletöntä energiaansa millä tahansa muulla tavalla.
HARRASTUKSET/KIINNOSTUKSET
Piirtäminen
Keräily: Tinasotilaita, marmorikuulia, ja kaikkea pupu-aiheista. Satunnaisesti myös hyönteisiä, lehtiä, yms.
Jalkapallo, kalastus, ja ratsastus.
ELÄMÄSTÄ & PERHETAUSTAA
Helmikuisena yönä 1870 New York Cityssä sijaitsevan orpokodin ovelle hylättiin vastssyntynyt poikavauva, ilman minkäänlaista vihjettä siitä miksi, tai kenelle hän kuului. Poika vaikutti olevan täysin terve joten henkilökunta oletti tämän olleen epätoivottu lapsi. Orpokodissa oli täyttä, mutta vastasyntynyttä pienokaista ei haluttu lähteä kuljettamaan toiseen orpokotiin. Aluksi hän sai nimen Thomas, ilman sukunimeä, ja henkilökunta pyrki selvittämään oliko kukaan nähnyt mitään, tuloksetta. Silti he jäivät toiveikkaana odottamaan, josko tämän äiti palaisi. Poika oli hylätty vain muutaman tunnin ikäisenä, joten ehkä päätös oli tehty hätäisesti?
Viikon päästä rikas newyourklainen pariskunta saapui toiveissaan adoptoida vauva. Pariskunta oli yrittänyt omaa lasta jo toista vuotta, ilman oikeita tuloksia. Viimeksi kuluneet kuusi kuukautta Elizabethilla oli ollut monia raskauden oireita. Elizabeth oli ilmeisen hedelmättömyytensä takia niin syvästi kaivannut raskautta että hänen kehonsa oli alkanut näyttää sen oireita. Mutta koska hänen vatsansa ei alkanut kasvaa ja muutkin oireet olivat alkaneet hiipua, alkoi olla selvää että kyse oli vain valeraskaudesta. Niin murheellista kuin se oli, he uskoivat Jumalan tarkoittaneen heidän antavan rakastavan kodin lapselle jolla sitä ei ollut. Viikon ikäinen Gabriel sai ikuisen kodin.
He aloittivat ruokinnan aasinmaidolla joka lääkärin mukaan vastasi ravinteiltaan kaikkein eniten ihmisen maitoa, ja sitä sai helposti ostettua suurkaupungissa. Kotona he lisäsivät siihen sokeria, kermaa ja vehnäjauhoja lisäravinteiksi. Mutta Elizabeth oli pian sittenkin pystynyt antamaan myös äidinmaitoa. Valeraskauden oireiden hiipuessa, hän yritti silti imettää adoptiolastaan pullosyötön yhteydessä ja Gabriel suosikin rintaa pullon sijaan mikä ennen pitkää stimuloi hänen rintojaan aloittaen maidontuotannon. Elizabeth pystyi imettämään koko tarpeellisen ajan, mutta määrä ei joka päivä ollut riittävä joten aasinmaito-formulaa käyettiin myös välillä.
Samuel omistaa parhaan ystävänsä kanssa menestyksekkään loistohotellin New York Cityn keskustassa. Kevään aikana adoptio vahvistui viralliseksi ja pariskunta sai mielenrauhan; kukaan ei enää voisi viedä heidän pienokaistaan pois. Muutaman vuoden kuluttua he tulivat tulokseen, etteivät halua kasvattaa poikaansa suurkaupungissa. Viikari oli niin vilkas, kokeilunhaluinen ja sosiaalinen että he pelkäsivät siitä syntyvän ajan myötä suurempia ongelmia.
Lisäksi Samuel ja Elizabeth alkoivat kaivata takaisin juurilleen maaseudulle. He olivat syntyneet Walnut Grovessa, pikkuruisessa Minnesotan asutuksessa joka oli silloin aivan aluillaan. Maailmalle Samuel oli lähtenyt 17-vuuotiaana, bisnesunelmaansa tavoittelemaan. Vaikka farmielämä oli hänestä mukavaa eikä hän lainkaan kaihtanut kovaa työtä, liike-elämä oli enemmän hänen intohimonsa. 16-vuotiaana hän työskenteli vuoden verran Hansonin sahalla, kunnes oli säästänyt mukavan summan pesämunaksi. Hänen vanhempansa omistivat suuren, hedelmällisen maatilan ja maksoivat poikansa kaksivuotisen bisneskoulutuksen New York Cityssä. Hän valmistui vuonna 1859, 19-vuotiaana ja löysi töitä hotellialalta alkaen kerätä lisää pesämunaa sillä hän aikoi ostaa hotellin bisnes-koulussa tekemänsä parhaan ystävänsä kanssa.
He joutuivat jäädyttämään unelmansa, kun sisällissota syttyi vuonna 1861. He käyttivät merkittävän osan vapaa-ajastaan paikallisten terveysmessujen järjestelyissä avustamiseen ja suunnitteluun joita järjestettiin jotta sotilaille ja sairaaloille saataisiin kerättyä rahaa tehokkaammin. Työn saralla he vaihtoivat hotellialalta teollisuusalalle kun arvelivat että palkat heidän alallaan tippuisivat enemmän sota-ajan ekonomiassa siinä missä teollisuusala todennäköisimmin kukoistaisi joskaan eivät he silti odottaneet normaalia palkkatasoa. Maaliskuussa 1863 kun eduskunta julisti asevelvollisuuden he joutuivat käyttämään kaikki säästönsä vapautusten ostamiseen ja aloittamaan alusta. Kaksikko oli kuitenkin tässä vaiheessa jo edennyt urillaan hieman korkeampipalkkaisiin asemiin ja vuoteen 1866 mennessä olivat onnistuneet yhteisesti säästämään uudestaan mukavan summan rahaa.
Ostohetkellä hotelli oli keskikokoinen, mutta hyvin pienillä voitoilla pyörivä ns. kolmen tähden hotelli työväenluokalle. Ystävykset alkoivat kohentaa sen tasoa ja vuoteen 1869 mennessä taitavien bisnespäätösten ja omistautuneisuuden myötä siitä muodostui menestyvä hienostohotelli yläluokalle. Vuonna 1867 kouluaikainen tyttöystävänsä perheineen oli myöhemmin seurannut perässä, kun erityisen lahjakkaaksi taidemaalariksi todettu Elizabeth oli saanut tilaisuuden avata näyttelyn New York Cityssä. Samuel ja Elizabeth rakastuivat uudestaan ja menivät naimisiin kesällä 1868.
Gabrielin täyttäessä kolme vuotta, hotelli ja sen ravintola oli menestynyt upeasti jo useita vuosia ja sen eteen rankasti työskennelleet miehet rikkaita. Samuel tohti jättää sen pääosin ystävänsä vastuulle, ryhtyen itse hiljaiseksi kumpaniksi, muuttaen vaimonsa ja lapsensa ja pari vuotta aiemmin adoptoidun koiran kanssa takaisin maaseudulle.
Toukokuussa 1873 he myivät talonsa ja muuttivat Samuelin vanhempien luo, jotka olivat muutama vuosi aiemmin myös kaupunkilaistuneet. Kunnes kesäkuussa Minnesotassa myytiin sopivan pieni farmi, neljänkymmenen kilometrin päässä Walnut Grovesta, Burnsin kylässä. Walnut Grove oli New York City-vuosien jälkeen turhan pieni heidän sopeuduttavaksi ja Samuel tarvitsi suoran junayhteyden ulkomaailmaan. Burnsin saattoi odottaa kasvavan nopeasti rautatieyhteyden myötä. He kävivät tutustumassa tähän maalaiskaupunkiin, sen ihmisiin, ja myynnissä olevaan maatilaan.
Farmin myi heille yksi Burnsin ensimmäisistä asukkaista joka oli rakentanut sen silloin hieman yli parikymmentä vuotta sitten, ja saatuaan suuren perinnön hän oli rakennuttanut ammattilaisilla isomman talon ja teettänyt siitä hulppean kaikkine mukavuuksineen. Mies oli jo joitakin vuosia harkinnut isoon kaupunkiin muuttoa lastensa lähelle, ja heinäsirkkojen saapuessa päätti vihdoin tehdä niin.
Koska Minnesota kitui hirvittävän heinäsirkka-ongelman varjossa, McKenziet eivät edes yrittäneet viljellä mataan ennen kuin tuholaiset vihdoin katosivat. Saapuessaan he ostivat kanoja, pari lehmää ja sonnin, kaksi hevosta ja uudet vankkurit. Viljelemään he alkoivat loppuksesällä 1877, kun heinäsirkkaongelma vihdoin päättyi.
1876 syyskuussa he rekisteröivät pojan kouluun, jossa alku oli vahva sillä Elizabeth alkoi ihan asiakseen opettaa lukemista ja kirjoittamista pojan ollessa 5-vuotias. Gabriel tottui suhteellisen hyvin maaseutuelämään, etenkin kun hyvin nopeasti keräsi kaveripiiriä. Pian hän ei enää edes kunnolla muistanut New York Cityyn jääneitä kavereitaan, jo silläkin että oli kovin nuori maalle muuttaessaan.
MUUTA
- Isänsä Samuel on juuriltaan Skotlannista, miehen vanhemmat muuttivat Amerikkaan ennen hänen syntymäänsä ja he sekä Samuel puhuvat yhä huomattavalla skottiaksentilla. Äitinsä Elizabethin juuret ovat Englannissa, hänen sukunsa muutti Amerikkaan jo useita sukupolvia aiemmin. Gabriel kasvaessaan omaksuu amerikkalaisen aksentin jolla äitinsä ja suurin osa ympärillään olevista ihmisistä puhuu.
- Kärsii astrafobiasta. (Kammo ukkosmyrskyä ja salamoita kohtaan.)
Hän pystyy hädin tuskin mihinkään toimintaan, ainakaan keskittymään, ukkosmyrskyn aikana – riippuen siitä miten voimakas ja lähellä se on ja siitä kuinka paljon hän luottaa seurassaan olevaan jos ketään edes on seurana. Tahtoo sisätiloihin välittömästi jos ilma tai pilvet näyttävät siltä että pelkän sateen sijaan saattaisi syntyä ukkosta. Kukaan ei tiedä mistä tämä johtuu, joten sitä ei ole voitu edes yrittää hoitaa pois. Kyse siis nimenomaan fobiasta/kammosta, ei normaalista pikkulapsen pelosta ukkosen aikaan.
- Lempilelunsa on pehmopupu jonka äidin puolen isoäiti teki hänelle läksiäislahjaksi heidän muuttaessaan maaseudulle: [kuva]
(minä omistan tuon kuvan, älä käytä sitä ilman lupaani)
(Korkeus: n. 20 cm + korvat, turkki vuohenvillaa, kengännappi-silmät, kirjailtu nenä ja suu, sahanpurua täytteenä)
- He valitsevat suhteellisen turvallisuuden rahanvastineen yli eli eivät käytä kotinsa valaisuun kaasulamppuja, vaan öljylylamppuja/lyhtyjä vaikka ne tulevat kalliiksi eivätkä valaise läheskään yhtä hyvin. He eivät koe koko huoneen kattavaa kirkasta valoa niin suurena tarpeena että sen takia kannattaisi perheenjäsentn henki riskeerata. Etenkin kun heillä on varaa käyttää useita öljyllamppuja isommissa huoneissaan mikä auttaa niiden valaisussa.
- Äidin puolen isoisä omistaa New York Cityssä parturi-kampaamon jossa isoäiti myös työskentelee. He opettivat hänen äidilleen näitä taitoja, joten Elizabeth leikkaa itse miesväkensä hiukset. Elizabeth leikkaa myös miehensä lapsuudenystävän, nykyisen perheystävänsä ja naapurinsa Steve Coraaynen perheen hiukset--ilmaiseksi, mutta Steve tekee tarvittaessa pieniä vastapalveluksia McKenzieille.
- Äidin äiti oli ammatiltaan ompelija ennen naimisiin menoaan ja on sitemmin ommellut harrastukseksi. Hän opetti tytärtään joten Elizabeth tekee joskus vaatteita perheelleen itse. Maaseudulle muuton jälkeen hän ostaa enemmän sillä maatilan emäntänä aikaa ompeluun on paljon vähemmän. Isoäiti osaa myös tehdä hienoja nukkeja ja eläimiä, ja hän teki lapsenlapselleen maalle muuton edellä läksiäislahjaksi pehmopupun. Gabriel antoi sille nimeksi Snoopy.
- Käy perheineen kirkossa joka sunnuntai, pääsiäisenä ja jouluna. (Protestantti, Ev.lut.)
Heidän uskonsa on vahva, joskaan eivät ota Raamattua pakkomielteisen tai sokean kirjaimellisesti joka asiassa – tunnistaen sen ristiriidat ja katsovat mm. Luomiskertomusta vertauskuvallisena/kuvitteellisena. He uskovat Jeesus Nasaretilaisen olevan Jumalan poika, Messias, ja soveltavat elämäänsä Raamatun positiivisia oppeja, pitäen Kymmentä Käskyä erityisen tärkeinä jopa Uuden Testamentin kanssa.
Luomiskertomus on nykyään heille vain muinaisten aikojen kuolevaisen ihmisen kuvitteellinen tarina, sillä he yhdistävät evoluutioteorian ja korkeamman voiman – kuten teki evoluutioteorian tutkijakin. (”On the Origin of Species”, 1859-1871, Charles Darwin) He eivät salaile uskomustaan mutta eivät tästä vaivaudu muiden kanssa väittelemään, tietäen että moni uskovainen hiillostuu evoluutioteoriasta. Useimmiten nämä ihmiset tosin eivät ole edes lukeneet kyseistä kirjaa. Jos asia nousee esiin, he vain ehdottavat kirjan lukemista ennen kuin tuomitsee Darwinin teorian ja muistuttavat ettei tämä sulje pois Luojaa.
~ Puheääni: Samuel - Gabriel, 5-10v - Elizabeth
~ Lauluääni: Samuel - Elizabeth
Kuvissa: Jonah Bobo
HAHMON NIMI: Gabriel Josiah McKenzie
IKÄ: 0-10, (* 27.2.1870, Kalat/Hevonen)
SYNTYMÄPAIKKA: New York City, New York, USA
KOULUTUS/AMMATTI:
Koululainen, 1876 -->
ASUINPAIKKA: Burns, Minnesota, USA
~ Farmi kilometrin päässä keskustasta, posti-rakennukselta, länteen.
~ 246 m2 kaksikerroksinen talo.
~ Laiduntamaata 240 x 400 metriä.
---> Lisätietoja + lähes fotorealistinen virtuaalinen näyttö talon sisältä ja maatilasta.
PERHE
Isä: Samuel Elijah McKenzie, 30-40v - (* 15.5.1840, Härkä/Tiikeri)
188 cm / 87 kg - sinisenvihreät silmät, keskiruskeat laineikkaat hiukset
[kuva] – [kuva] - [kuva]
Kuvissa: Gerard Butler
Äiti: Elizabeth Grace McKenzie, (os. Lyon), 30-40v - (* 4.3.1840, Kalat/Jänis)
171 cm / 62 kg - siniset silmät, vaaleat ja pitkät hiukset.
"Banaani"-vartalotyyppi - rinnat-vyötärö-lantio: 86-61-86 cm - rintaliivikoko: 70B (EU) tosin aikajanalla on olemassa vain korsetteja.
[kuva] – [kuva] – [kuva] – [kuva]
Kuvissa: Michelle Pfeiffer
Koira: Charlie (punainen Irlanninsetteri - * 5.1.1871 - 67 cm / 32 kg) - lähde
Kissat: - * 16.4.1874.
Jeremiah (Jerry)
Benjamin (Benny)
{kuva - Jerry vas. & Benny oik.]
ULKONÄKÖ
Tummanruskeat hiukset pidetään yleensä melko lyhyenä ja siististi leikattuna. Ne, enkelimäiset kasvot ja isot tummanruskeat silmät antavat viattoman ja herttaisen ensivaikutelman. Kasvot ovat pehmeäpiirteiset ja ovaalin muotoiset, joissa vahva leuka.
Vaatetus muodollisissa tilaisuuksissa liikkuessa sekä kirkossa on tyypillistä yläluokan pikkupojan hienompaa tyyliä, mutta arkisesti kaupungilla, kotona ja etenkin isäänsä maatalon töissä auttaessaan sekä koulussa hän ei toki laita ykkösiä ylle. Joka tapauksessa perheen varakkuus näkyy vaatteiden kankaan korkeassa laadussa ja värikkyydessä. Yleensä hän pukeutuu valkoisen, tummanpunaisen ja/tai tummansinisen sävyihin, tai tummanruskeaan. Mutta ei vaaleansiniseen koska se on "tyttöjen väri".
Hän alkaa murrosiän vuotta keskivertoa myöhemmin, eli 13-vuotiaana. Täten 15-vuotiaana hän on tyypillistä ikätoveriaan nuoremman näköinen ja kuuloinen; pyöreämpikasvoinen ja ääni ei ole vielä särkynyt vaikka onkin jo esiteinin äänestä eroava.
Pituus/paino:
5-8v - 109-128 cm / 20-28 kg
9-12v – 133-142 cm / 30-35 kg
PERSOONASTA
Gabriel on tiedonjanoinen, ja uskoo tai vähintäänkin haluaa uskoa myös kaikkeen myyttiseen aina taikuudesta alieneihin. Vaikka hän on kristinuskossa vahvasti, hän on myös erittäin kiinnostunut maapallon evoluutiosta sillä hänen perheensä yhdistää sen ja kristillisen Jumalan. Hänellä ei silti ole aavistustakaan mitä hän todella haluaa olla isona sillä taiteellinen taipumuksensa vetää vahvasti yhteen suuntaan, kun taas uuden ja mystisen veto johtaa tutkimusmatkailun ja tieteen suuntaan.
Tästä huolimatta hän ei ole koulusta kovin innoissaan, koska kirjoja nuuskimalla voi oppia vain niin paljon mikä on hirmuisesti vähemmän kuin seikkailemalla ja kokeilemalla käytännön asioita. Uhkarohkeutensa on lähes yhtä vahva kuin tiedonjanonsa, joten paljon mikään ei häntä pysäytä jos hän katsoo ”tarpeelliseksi” pistää nenänsä jonnekin. Paitsi tietysti lainnvalvojat tai hänen vanhempansa. Mutta muutoin tämä pikkumies on kekseliäs ja itsepäisesti määränpäätään tavoitteleva, vaikka se veisi kauankin.
Jos väität jonkin olevan mahdotonta ja se yhtään häntä kiinnostaa, hän tekee kaikkensa todistaakseen sinulle ettei se ole mahdotonta. Tässä asiassa häneltä puuttuu jarrut ja poikkeuksellinen itsepäisyytensä nousee esiin erityisen negatiivisesti, ja jonkun täytyy yrittää hillitä tätä missiota ennen kuin hän tapattaa itsensä jollakin tavalla. Tosin, jos on olemassa tarpeeksi todisteita asian mahdottomuudesta hän antaa asian olla.
Yleisesti ottaen hän kunnioittaa toisten omaisuutta ja yksityisyyttä, mutta jos jokin on jonkin todella ”tärkeän” tai tärkeän tavoitteen tiellä saattaa se muuttua täysin toissijainen arvoksi.
Ja häntä ei voi päästää valvomatta mihinkään missä on jotain hänelle uutta tai kiehtovaa, mutta yleisesti kallisarvoista tai uniikkia ksoka hän ei kertakaikkiaan voi olla koskematta ja tutkimatta jos saa tilaisuuden. Vaikka hän yrittää olla varovainen, ei sitä aina voi tietää miten herkkä tai hauras jokin on. Ylipäätään hän on tiedon- ja uusien kokemusten metsästyksessään uskomattoman vikkelä.
Vaikka hän osaa nauttia lukemisesta, keskusteluista, perhe-illoista yms. niin hänelle on kaikkein mielekkäintä nähdä ja kokea maailmansa kuvitteellisten asioiden ja sanojen ulkopuolella.
Hän on pohjimmiltaan hyvin fyysinen persoona myös sosiaalisesti. Hänelle on tärkeää olla edes vähän fyysisessä kosketuksessa tai läheisyydessä perheenjäsenen kanssa päivittäin, eikä häntä haittaa tippaakaan edes julkiset hellyydenosoitukset. Ei hän tätä mitenkään epätoivoisesti kaipaa ja pärjää päivän tai pari ilmankin, mutta jos menee kauankin ilman yhtään halausta tai suukkoa tai muuta hänen ja rakkaidensa välillä, hän on erityisen onnellinen näiden kotiinpaluusta. Hän rakastaa leikkitappeluita, ja vaikka on rento-asenteinen ja suvaitsevainen persoona hän, jokseenkin tulisen temperamenttinsa takia, päätyä usein oikeisiin tappeluihin.
Hän on loppujen lopuksi melko tyypillinen pikkupoika leikeissään, asenteissaan ja joissakin kiinnostuksenkohteissaan, vain tavallista voimakkaammalla tiedonhalulla ja taiteellisuudella.
Tenavan suosikkileikkejä ovat seikkailulliset joissa hän on esimerkiksi ritari, merirosvo, lainsuojaton tai sheriffi, kaikkein parasta nämä ovat tietysti isommalla porukalla mutta kahdestaankin hän ottaa niistä kaiken irti.
Maailma ja mukavuudet houkuttelevat häntä helposti skippaamaan kotitehtävät, mutta vastapainoisesti hän panostaa kunnolla kaikenlaisiin tutkielmiin ja portfolioihin mitä opettaja antaa tehtäväksi. Älykkyyttä hänellä riittäisi saada hyvinkin korkea keskiarvo todistukseen, mutta se on yleensä keskiverron ja kiitettävän välillä. Ehkä hän panostaisi enemmän, jos osaisi päättää edes suurin piirtein missä ammatissa haluaisi isona olla. Mutta pojalla on liian kiire kokea ja elää hetkessä, kuten useimmilla lapsilla.
Vaikka hänestä on äitinsä hemmottelun ja perheensä varakkuuden johdosta kasvanut melkoisen mukavuudenhaluinen ja hänellä on temperamenttia mikä saattaa välillä aiheuttaa ikäviä tilanteita, hänestä ei ole muodostunut varsinaisesti pilalle hemmoteltua kakaraa, toisin kuin eräästä Walnut Groven tyttöhirviöstä, koska äitinsä ei ole läheskään yhtä holtiton kuin rouva Oleson ja muulta osin on aviomiehensä kanssa johdonmukainen kasvattaja ja isänsä puolesta hän ei saa kaikkea haluamaansa sekä joutuu välillä tekemään töitä haluamansa eteen. Ja toisin kuin Olesoneilla heidän perheessään isä on tyypilliseen tapaan perheen pää.
Gabriel pitää maaseudusta, mutta on sydämeltään enemmän kaupunkilaislapsi. Mahdottoman laiska hän ei askareiden suhteen ole, mutta melkoisen malttamaton ja paljon mieluummin purkaisi yletöntä energiaansa millä tahansa muulla tavalla.
HARRASTUKSET/KIINNOSTUKSET
Piirtäminen
Keräily: Tinasotilaita, marmorikuulia, ja kaikkea pupu-aiheista. Satunnaisesti myös hyönteisiä, lehtiä, yms.
Jalkapallo, kalastus, ja ratsastus.
ELÄMÄSTÄ & PERHETAUSTAA
Helmikuisena yönä 1870 New York Cityssä sijaitsevan orpokodin ovelle hylättiin vastssyntynyt poikavauva, ilman minkäänlaista vihjettä siitä miksi, tai kenelle hän kuului. Poika vaikutti olevan täysin terve joten henkilökunta oletti tämän olleen epätoivottu lapsi. Orpokodissa oli täyttä, mutta vastasyntynyttä pienokaista ei haluttu lähteä kuljettamaan toiseen orpokotiin. Aluksi hän sai nimen Thomas, ilman sukunimeä, ja henkilökunta pyrki selvittämään oliko kukaan nähnyt mitään, tuloksetta. Silti he jäivät toiveikkaana odottamaan, josko tämän äiti palaisi. Poika oli hylätty vain muutaman tunnin ikäisenä, joten ehkä päätös oli tehty hätäisesti?
Viikon päästä rikas newyourklainen pariskunta saapui toiveissaan adoptoida vauva. Pariskunta oli yrittänyt omaa lasta jo toista vuotta, ilman oikeita tuloksia. Viimeksi kuluneet kuusi kuukautta Elizabethilla oli ollut monia raskauden oireita. Elizabeth oli ilmeisen hedelmättömyytensä takia niin syvästi kaivannut raskautta että hänen kehonsa oli alkanut näyttää sen oireita. Mutta koska hänen vatsansa ei alkanut kasvaa ja muutkin oireet olivat alkaneet hiipua, alkoi olla selvää että kyse oli vain valeraskaudesta. Niin murheellista kuin se oli, he uskoivat Jumalan tarkoittaneen heidän antavan rakastavan kodin lapselle jolla sitä ei ollut. Viikon ikäinen Gabriel sai ikuisen kodin.
He aloittivat ruokinnan aasinmaidolla joka lääkärin mukaan vastasi ravinteiltaan kaikkein eniten ihmisen maitoa, ja sitä sai helposti ostettua suurkaupungissa. Kotona he lisäsivät siihen sokeria, kermaa ja vehnäjauhoja lisäravinteiksi. Mutta Elizabeth oli pian sittenkin pystynyt antamaan myös äidinmaitoa. Valeraskauden oireiden hiipuessa, hän yritti silti imettää adoptiolastaan pullosyötön yhteydessä ja Gabriel suosikin rintaa pullon sijaan mikä ennen pitkää stimuloi hänen rintojaan aloittaen maidontuotannon. Elizabeth pystyi imettämään koko tarpeellisen ajan, mutta määrä ei joka päivä ollut riittävä joten aasinmaito-formulaa käyettiin myös välillä.
Samuel omistaa parhaan ystävänsä kanssa menestyksekkään loistohotellin New York Cityn keskustassa. Kevään aikana adoptio vahvistui viralliseksi ja pariskunta sai mielenrauhan; kukaan ei enää voisi viedä heidän pienokaistaan pois. Muutaman vuoden kuluttua he tulivat tulokseen, etteivät halua kasvattaa poikaansa suurkaupungissa. Viikari oli niin vilkas, kokeilunhaluinen ja sosiaalinen että he pelkäsivät siitä syntyvän ajan myötä suurempia ongelmia.
Lisäksi Samuel ja Elizabeth alkoivat kaivata takaisin juurilleen maaseudulle. He olivat syntyneet Walnut Grovessa, pikkuruisessa Minnesotan asutuksessa joka oli silloin aivan aluillaan. Maailmalle Samuel oli lähtenyt 17-vuuotiaana, bisnesunelmaansa tavoittelemaan. Vaikka farmielämä oli hänestä mukavaa eikä hän lainkaan kaihtanut kovaa työtä, liike-elämä oli enemmän hänen intohimonsa. 16-vuotiaana hän työskenteli vuoden verran Hansonin sahalla, kunnes oli säästänyt mukavan summan pesämunaksi. Hänen vanhempansa omistivat suuren, hedelmällisen maatilan ja maksoivat poikansa kaksivuotisen bisneskoulutuksen New York Cityssä. Hän valmistui vuonna 1859, 19-vuotiaana ja löysi töitä hotellialalta alkaen kerätä lisää pesämunaa sillä hän aikoi ostaa hotellin bisnes-koulussa tekemänsä parhaan ystävänsä kanssa.
He joutuivat jäädyttämään unelmansa, kun sisällissota syttyi vuonna 1861. He käyttivät merkittävän osan vapaa-ajastaan paikallisten terveysmessujen järjestelyissä avustamiseen ja suunnitteluun joita järjestettiin jotta sotilaille ja sairaaloille saataisiin kerättyä rahaa tehokkaammin. Työn saralla he vaihtoivat hotellialalta teollisuusalalle kun arvelivat että palkat heidän alallaan tippuisivat enemmän sota-ajan ekonomiassa siinä missä teollisuusala todennäköisimmin kukoistaisi joskaan eivät he silti odottaneet normaalia palkkatasoa. Maaliskuussa 1863 kun eduskunta julisti asevelvollisuuden he joutuivat käyttämään kaikki säästönsä vapautusten ostamiseen ja aloittamaan alusta. Kaksikko oli kuitenkin tässä vaiheessa jo edennyt urillaan hieman korkeampipalkkaisiin asemiin ja vuoteen 1866 mennessä olivat onnistuneet yhteisesti säästämään uudestaan mukavan summan rahaa.
Ostohetkellä hotelli oli keskikokoinen, mutta hyvin pienillä voitoilla pyörivä ns. kolmen tähden hotelli työväenluokalle. Ystävykset alkoivat kohentaa sen tasoa ja vuoteen 1869 mennessä taitavien bisnespäätösten ja omistautuneisuuden myötä siitä muodostui menestyvä hienostohotelli yläluokalle. Vuonna 1867 kouluaikainen tyttöystävänsä perheineen oli myöhemmin seurannut perässä, kun erityisen lahjakkaaksi taidemaalariksi todettu Elizabeth oli saanut tilaisuuden avata näyttelyn New York Cityssä. Samuel ja Elizabeth rakastuivat uudestaan ja menivät naimisiin kesällä 1868.
Gabrielin täyttäessä kolme vuotta, hotelli ja sen ravintola oli menestynyt upeasti jo useita vuosia ja sen eteen rankasti työskennelleet miehet rikkaita. Samuel tohti jättää sen pääosin ystävänsä vastuulle, ryhtyen itse hiljaiseksi kumpaniksi, muuttaen vaimonsa ja lapsensa ja pari vuotta aiemmin adoptoidun koiran kanssa takaisin maaseudulle.
Toukokuussa 1873 he myivät talonsa ja muuttivat Samuelin vanhempien luo, jotka olivat muutama vuosi aiemmin myös kaupunkilaistuneet. Kunnes kesäkuussa Minnesotassa myytiin sopivan pieni farmi, neljänkymmenen kilometrin päässä Walnut Grovesta, Burnsin kylässä. Walnut Grove oli New York City-vuosien jälkeen turhan pieni heidän sopeuduttavaksi ja Samuel tarvitsi suoran junayhteyden ulkomaailmaan. Burnsin saattoi odottaa kasvavan nopeasti rautatieyhteyden myötä. He kävivät tutustumassa tähän maalaiskaupunkiin, sen ihmisiin, ja myynnissä olevaan maatilaan.
Farmin myi heille yksi Burnsin ensimmäisistä asukkaista joka oli rakentanut sen silloin hieman yli parikymmentä vuotta sitten, ja saatuaan suuren perinnön hän oli rakennuttanut ammattilaisilla isomman talon ja teettänyt siitä hulppean kaikkine mukavuuksineen. Mies oli jo joitakin vuosia harkinnut isoon kaupunkiin muuttoa lastensa lähelle, ja heinäsirkkojen saapuessa päätti vihdoin tehdä niin.
Koska Minnesota kitui hirvittävän heinäsirkka-ongelman varjossa, McKenziet eivät edes yrittäneet viljellä mataan ennen kuin tuholaiset vihdoin katosivat. Saapuessaan he ostivat kanoja, pari lehmää ja sonnin, kaksi hevosta ja uudet vankkurit. Viljelemään he alkoivat loppuksesällä 1877, kun heinäsirkkaongelma vihdoin päättyi.
1876 syyskuussa he rekisteröivät pojan kouluun, jossa alku oli vahva sillä Elizabeth alkoi ihan asiakseen opettaa lukemista ja kirjoittamista pojan ollessa 5-vuotias. Gabriel tottui suhteellisen hyvin maaseutuelämään, etenkin kun hyvin nopeasti keräsi kaveripiiriä. Pian hän ei enää edes kunnolla muistanut New York Cityyn jääneitä kavereitaan, jo silläkin että oli kovin nuori maalle muuttaessaan.
MUUTA
- Isänsä Samuel on juuriltaan Skotlannista, miehen vanhemmat muuttivat Amerikkaan ennen hänen syntymäänsä ja he sekä Samuel puhuvat yhä huomattavalla skottiaksentilla. Äitinsä Elizabethin juuret ovat Englannissa, hänen sukunsa muutti Amerikkaan jo useita sukupolvia aiemmin. Gabriel kasvaessaan omaksuu amerikkalaisen aksentin jolla äitinsä ja suurin osa ympärillään olevista ihmisistä puhuu.
- Kärsii astrafobiasta. (Kammo ukkosmyrskyä ja salamoita kohtaan.)
Hän pystyy hädin tuskin mihinkään toimintaan, ainakaan keskittymään, ukkosmyrskyn aikana – riippuen siitä miten voimakas ja lähellä se on ja siitä kuinka paljon hän luottaa seurassaan olevaan jos ketään edes on seurana. Tahtoo sisätiloihin välittömästi jos ilma tai pilvet näyttävät siltä että pelkän sateen sijaan saattaisi syntyä ukkosta. Kukaan ei tiedä mistä tämä johtuu, joten sitä ei ole voitu edes yrittää hoitaa pois. Kyse siis nimenomaan fobiasta/kammosta, ei normaalista pikkulapsen pelosta ukkosen aikaan.
- Lempilelunsa on pehmopupu jonka äidin puolen isoäiti teki hänelle läksiäislahjaksi heidän muuttaessaan maaseudulle: [kuva]
(minä omistan tuon kuvan, älä käytä sitä ilman lupaani)
(Korkeus: n. 20 cm + korvat, turkki vuohenvillaa, kengännappi-silmät, kirjailtu nenä ja suu, sahanpurua täytteenä)
- He valitsevat suhteellisen turvallisuuden rahanvastineen yli eli eivät käytä kotinsa valaisuun kaasulamppuja, vaan öljylylamppuja/lyhtyjä vaikka ne tulevat kalliiksi eivätkä valaise läheskään yhtä hyvin. He eivät koe koko huoneen kattavaa kirkasta valoa niin suurena tarpeena että sen takia kannattaisi perheenjäsentn henki riskeerata. Etenkin kun heillä on varaa käyttää useita öljyllamppuja isommissa huoneissaan mikä auttaa niiden valaisussa.
- Äidin puolen isoisä omistaa New York Cityssä parturi-kampaamon jossa isoäiti myös työskentelee. He opettivat hänen äidilleen näitä taitoja, joten Elizabeth leikkaa itse miesväkensä hiukset. Elizabeth leikkaa myös miehensä lapsuudenystävän, nykyisen perheystävänsä ja naapurinsa Steve Coraaynen perheen hiukset--ilmaiseksi, mutta Steve tekee tarvittaessa pieniä vastapalveluksia McKenzieille.
- Äidin äiti oli ammatiltaan ompelija ennen naimisiin menoaan ja on sitemmin ommellut harrastukseksi. Hän opetti tytärtään joten Elizabeth tekee joskus vaatteita perheelleen itse. Maaseudulle muuton jälkeen hän ostaa enemmän sillä maatilan emäntänä aikaa ompeluun on paljon vähemmän. Isoäiti osaa myös tehdä hienoja nukkeja ja eläimiä, ja hän teki lapsenlapselleen maalle muuton edellä läksiäislahjaksi pehmopupun. Gabriel antoi sille nimeksi Snoopy.
- Käy perheineen kirkossa joka sunnuntai, pääsiäisenä ja jouluna. (Protestantti, Ev.lut.)
Heidän uskonsa on vahva, joskaan eivät ota Raamattua pakkomielteisen tai sokean kirjaimellisesti joka asiassa – tunnistaen sen ristiriidat ja katsovat mm. Luomiskertomusta vertauskuvallisena/kuvitteellisena. He uskovat Jeesus Nasaretilaisen olevan Jumalan poika, Messias, ja soveltavat elämäänsä Raamatun positiivisia oppeja, pitäen Kymmentä Käskyä erityisen tärkeinä jopa Uuden Testamentin kanssa.
Luomiskertomus on nykyään heille vain muinaisten aikojen kuolevaisen ihmisen kuvitteellinen tarina, sillä he yhdistävät evoluutioteorian ja korkeamman voiman – kuten teki evoluutioteorian tutkijakin. (”On the Origin of Species”, 1859-1871, Charles Darwin) He eivät salaile uskomustaan mutta eivät tästä vaivaudu muiden kanssa väittelemään, tietäen että moni uskovainen hiillostuu evoluutioteoriasta. Useimmiten nämä ihmiset tosin eivät ole edes lukeneet kyseistä kirjaa. Jos asia nousee esiin, he vain ehdottavat kirjan lukemista ennen kuin tuomitsee Darwinin teorian ja muistuttavat ettei tämä sulje pois Luojaa.
~ Puheääni: Samuel - Gabriel, 5-10v - Elizabeth
~ Lauluääni: Samuel - Elizabeth
ESITTELY ~ KOTI/MAATILA
PUHEÄÄNI
Samuel - Gabriel, 5-10v - Elizabeth