I'm just wondering

[Stewart 'Steve' Correyne]

Becky vaimensi mölyä ja katsoi koiraa ja isäänsä. Hän osoitti käsiään isäänsä kohti ja mies otti pienokaisen syliinsä.
Zora tuli hitaasti muiden kanssa sisälle ja muita katsomatta, hän asteli parven tikkaille, säpsähtäen kuitenkin, koiran tullessa pyörimään hänen jalkoihinsa. Mustalaisdonna säpsähti ja perääntyi nopeasti isäpuolensa luokse. Steve kiersi toisen kätensä tyttösen ympärille ja silitti tuon käsivartta: "Ei mitään hätää, se haluaa tutustua enemmän, kun sillä lienee tylsää." Zora katsoi koiraa, joka heilutti häntäänsä. Tyttö otti rohkean askeleen kuvaannollisesti ja kyykistyi silittämään koiran päätä.

Kun Elizabeth kysyi matkaa kylälle, raamikas mies kohottautui kasvattityttärensä vieressä ja vastasi: "Sinne on kolmisen kilometriä. Jumalan palvelus alkaa klo.9.00 ja sen jälkeen on lasten pyhäkoulu."
Steve piti kuitenkin edelleen kättään vanhemman tytön hartialla, jotta tyttö tunsi turvaa. Hän ei halunnut missään nimessä, että Zora tuntisi hänen seurassaan ja kotona yleensäkään, minkäänlaista pelkoa tai huonoa oloa. "Näetkö, se on ihan kiltti", kolmen lapsen isä sanoi lempeästi. Zora nosti katseensa isäänsä ja hymyili leveästi. "Se ei pure", tyttö sanoi helpottuneena. "Ei niin, se on ihan kiltti", Steve vastasi lempeästi. Zora piti toisella kädellään isänsä kädestä kiinni, tohtimatta hellittää otettaan. "Pureminen sattuu", Zora kuiskasi hiljaa ja sulki silmänsä, muistikuvat tulivat hänen silmiinsä ja hän pystyi kuulemaan vihaisen koiran haukkumisen.