I'm just wondering

[Zora Correyne]

Tom katsoi Zoraa ja Gabrielia. Hän ei tiennyt, että heidän rukoustavassaan olisi ollut moitittavaa kun isä kuitenkin pyysi siunausta ruualle, vaikkei mitään sanonutkaan kysymyslausein. Tom söi kanakastiketta ja perunakuutioita rauhallisena, katsoen ystäväänsä ja syöden taikinapalloa samalla. Hän ei kuitenkaan jutellut paljoa, sillä hän mietti lelujensa maalaamista samalla.
Hän vilkaisi naista, joka kielsi poikaansa nousemasta pöydästä, hän vilkaisi Zoraa, joka yleensäkin söi tosi vähän ja oli sen takia laiha. Zora oli ollut muutaman kuukauden uudessa perheessään ja vaikka hänelle olikin luvattu että saisi syödä vatsansa täyteen, ei tyttö kuitenkaan tohtinut. Hän kuitenkin oli huomannut, ettei rahatilanne ollut hyvä ja hän meluummin ajatteli että pienempien pitää saada mahansa täyteen.
Zora söi ruokaansa vaitonaisena ja kun hän oli syönyt lautasensa tyhjäksi, hän pyysi lupaa mennä ulos ja Steve antoi sen. Steve katsoi Elizabethiä ja vastasi: "On tässä 240 eekkeriä. Kaksi veljestä, vähälahjaisia ja jälkeen hieman jääneitä, auttavat tilanhoidossa. He ovat riskejä ja hyviä miehiä. Heidän avullaan pystyn suorimaan ne työt, jotka vaimoni poismeno jätti jälkeensä. Ja tietenkin Zora on hyväksi avuksi, vaikka onkin nuori. Hän auttaa koulunkäynnin ohella, sen mitä osaa ja pystyy." "Veljekset ovat tänään lopettaneet aikaisemmin, sillä he käyvät kaksi kertaa kuukaudessa isoäitinsä luona, joka elelee muutaman kilometrin päässä, yksikseen. Veljesten hyvästä tahdosta huolimatta, isoäiti ei tahdo muuttaa noiden luo, sillä tahtoo elää lapsuuden kodissaan viimeiseen asti. Talo jossa veljekset asuva on pieni ja isän rakentama, he maksavat vuokran työtä tekemällä", Steve kertoi.
Zora oli lammen keräämässä erivärisiä kasveja, mitä heinäsirkoilta oli jäänyt ja hän teki kulhoihin niistä värisekoitetta, jotta pojat voisivat sitten maalata niillä, niitä Tomin ukkoja.