14-10-2016, 07:04 PM
Zora hymyili epävarmasti naiselle, mutta ei suuremmin pelännyt tuota, sillä tuo olisi jo haukkunut hänet, jos siihen olisi aikonut. Tom hymyili leveästi ja otti itsekin ukon käteensä ja toiseen käteensä Moen. Hän seurasi Gabrielia keittiön puolelle ja katsoi Zoraa. "Tekisithän sinä meille värit?" Tom kysyi silmissään anova katse. Tyttö katsoi poikaa ja sanoi sitten: "Syönnin jälkeen voin tehdä", Zora sanoi pojalle, joka hymyili leveämmin.
Poika avasi ulko-oven ja katsoi isäänsä, joka oli saanut vauvan sen päivän pyykit pestyä ja kasteli pesuvedellä pensaiden juuret. Hän levitti pyykit köyden päälle kuivumaan ja kiinnitti ne puusta veistämiinsä pyykkipoikiin, ennen kuin palasi sisälle. "Joko ruoka on valmista?" hän kysyi Zoralta, joka nyökkäsi ja nosti ruuan ja leivokset pöydälle. "Tom, kädet", mies sanoi ja poika totteli heti ja meni pesemään kätensä, isänsä tavoin ja sanoi: "Zora lupasi tehdä meille värejä ja me maalaamme minun puuhahmot loppuun." "Sepä kiva, keskitytään nyt kuitenkin syömiseen", hän sanoi ja katsoi sitten Elizabethia. "Samuelia ei vielä pihalla näkynyt", hän sanoi ja lisäsi: "Mutta luulisin hänen tulevan pian, sillä matka on lyhyt." Zora huuhteli vielä kätensä ja istuutui pöydän ääreen, kun Tom annosteli Zoralle ja Tomille ruokaa puulautasille. Mies katsoi lapsiaan ja kun nämä istuivat kiltisti: "Steve tarttui kummankin käteen ja sanoi: "Herra siunaathan päivän ruokamme ja olethan tukenamme, vahvistaen uskoamme sinuun ja suojaa polkumme ja ystävämme. Amen." "Amen", Tom ja Zora sanoivat yhteen ääneen ja alkoivat syödä rauhallisesti. Zora laittoi voita pieneen puukulhoon, laittoi ripauksen öljyä ja yrttejä sekaan ja sekoitti siitä pienen yrttitahran ja ojensi muille taikinapallojaan, hän veitsellä levitti yrttitahnaa taikinapallolleen ja söi sen hyvällä halulla, samoin teki Tom. Steve sanoi Elizabethille ja Gabrielille: "Maistakaa tekin, Zora on hyvä tekemään jäämäruoasta joskus pieniä lisäherkkuja."
Poika avasi ulko-oven ja katsoi isäänsä, joka oli saanut vauvan sen päivän pyykit pestyä ja kasteli pesuvedellä pensaiden juuret. Hän levitti pyykit köyden päälle kuivumaan ja kiinnitti ne puusta veistämiinsä pyykkipoikiin, ennen kuin palasi sisälle. "Joko ruoka on valmista?" hän kysyi Zoralta, joka nyökkäsi ja nosti ruuan ja leivokset pöydälle. "Tom, kädet", mies sanoi ja poika totteli heti ja meni pesemään kätensä, isänsä tavoin ja sanoi: "Zora lupasi tehdä meille värejä ja me maalaamme minun puuhahmot loppuun." "Sepä kiva, keskitytään nyt kuitenkin syömiseen", hän sanoi ja katsoi sitten Elizabethia. "Samuelia ei vielä pihalla näkynyt", hän sanoi ja lisäsi: "Mutta luulisin hänen tulevan pian, sillä matka on lyhyt." Zora huuhteli vielä kätensä ja istuutui pöydän ääreen, kun Tom annosteli Zoralle ja Tomille ruokaa puulautasille. Mies katsoi lapsiaan ja kun nämä istuivat kiltisti: "Steve tarttui kummankin käteen ja sanoi: "Herra siunaathan päivän ruokamme ja olethan tukenamme, vahvistaen uskoamme sinuun ja suojaa polkumme ja ystävämme. Amen." "Amen", Tom ja Zora sanoivat yhteen ääneen ja alkoivat syödä rauhallisesti. Zora laittoi voita pieneen puukulhoon, laittoi ripauksen öljyä ja yrttejä sekaan ja sekoitti siitä pienen yrttitahran ja ojensi muille taikinapallojaan, hän veitsellä levitti yrttitahnaa taikinapallolleen ja söi sen hyvällä halulla, samoin teki Tom. Steve sanoi Elizabethille ja Gabrielille: "Maistakaa tekin, Zora on hyvä tekemään jäämäruoasta joskus pieniä lisäherkkuja."