Visits and friends

[Stewart 'Steve' Correyne]

Tom hymyili leveästi ja katsoi sitten Gabrielia kun tämä sanoi että koirakin tarvii lakin. "Joo niin tarvii", Tom sanoi ja katsoi hymyillen, kun ystävä löysi hatun koirallekin. "Joo tehdään Charlie", Tom innostui ja lähti kömpimään kellarista ulos.

Sisällä Steve oli pessyt kuopuksen kanssa kädet ja hymyillen lähti seuraamaan Elizabethiä yläkertaan, ottaen samalla jo toisen laukuista mukaan. Hän kuunteli tarkasti mitä Elizabeth sanoi: "Tämä käy meille oikein mainiosti, jokaisella oma sänky. Huone oli oikein viihtyisä. Lipastokin näytti tilavalta, joten hän sanoi hymyillen: "Uskon, että vaatteemme mahtuvat tähän yhteen lipastoon." "Zora tosiaan nukkuu jo itsekseen, että hän saattaa arvostaa omaa aamu- ja iltarauhaa, mutta kysytään kohta, miten hän haluaa tehdä", Steve sanoi hymyillen ja kuunteli ystävää tarkasti, siirtyen katsomaan pientä yläkerran vessaan Elizabethin perässä ja nyökkäsi tämän sanoille ja sanoi: "Minäkin herään varmaan aikaisin, tottumuksesta, saas nähdä miten nyt kun ollaan kylässä, nukuttaa." Becky imeskeli peukaloaan ja katsoi Elizabethiä tarkasti ja välillä vilkuili isiäänkin.
Puhe siirtyi pyhävaatteisiin ja Stewart nyökkäsi: "Juu, laitan mieluusti ne roikkumaan, kotonakin ne roikkuvat korkeassa kaapissa, ettei rypisty." "Yppii", Becky tarttui sanaan ja peukalosuussaan yritti sanoa sen.
"Höpsö, ei peukaloa imeskellä", Steve sanoi ja tarttui hellästi tytön käteen ja sipaisi etusormellaan Beckyn nenää.

Steve ohimennen katsoi muutkin makuuhuoneet pikaisesti silmällään, mutta ei tietenkään mennyt tarkemmin toisten makuuhuoneita tutkimaan, sen mitä käytävästä vain näki.
"Zora nukkuisi varmaan mielellään omissa oloissaan, hänellä kun omat rutiinit, niin hän suorittaa ne itsekseen mieluiten. Jotain isoäitinsä opettamia unirituaaleja", Stewart sanoi ja lisäsi sitten: "Iltarukousta ja omaa rauhoittumista lähinnä ja luulen, että se on samalla myös aikaa jolloin hän muistelee isoäitiään, joka on tainnut menneisyydessä olla ainoa, joka häntä rakasti." Mies huokaisi syvään, joskus tuntui niin ikävältä, kun ajatteli, miten edes oma äiti ei ollut tytärtään puolustanut ja rakastanut, sillä tavalla kuin äidit yleensä ja se sai Stewartin mielessä aikaan epämiellyttävää surua ja vihaa, hän sulki silmänsä ja pudisti päätään: "Mutta kysytään vielä Zoralta, haluaako hän nukkua täällä itsekseen vai minun ja nuorempien kanssa." 

Isä lähtikin sitten astelemaan Becky sylissään alakertaa kohti, Zora siivosi jo omia tarvikkeitaan ja sulki purkkien kansia. Steve katsoi taulua, joka oli todella hieno ja näköinen. "Sinäpä onnistuit hyvin, se on tosi hieno", mies sanoi lempeästi tytölle, joka nosti päätään ja hymyili niin, että kahden yläetuhampaan puuttuminen näkyi selvästi hymyillessä. "Rva McKenzie kysyi, että nukkuisitko yöt mieluummin yksin Gabrielin huoneessa vai minun ja pikkuisten kanssa toisessa huoneessa?" Zora mutristi suutaan miettivästi ja sanoi sitten: "Haluan yksin, mutta haluan tulla teidän kanssa jos tuleekin ikävä olo." "Tehdään sitten niin, se varmasti käy", Steve sanoi lempeästi hymyillen.

Ulkona Tom oli saanut asetettua Samuelin avulla kulkurille hatun ja huivin. Kasvot mitkä Gabe teki, saivat sen näyttää hauskalta.
Kun kulkuri oli saatu valmiiksi alettiin tehdä koiraa. "Tehdäänkö jalat sillain, että laitetaan lumipalloja päällekkäin ja sitten niidenpäälle tosi iso pallo?" Tom kysyi, hän kun ei tiennyt miten koira tehtiin.