Visits and friends

[Zora Correyne]

Stewart auttoi Beckyä ruuan kanssa ja Zora auttoi Tomia kahden kananmunan kuorimisessa ja laittoi tällekin isohkon pekonisiivun ja itselleen otti kaksi pientä, ottaen lisäksi kaksi kananmunaa. "Käyttäkää varovasti astioita, ne särkyvät helpommin kuin kotona olevat", Steve sanoi Tomille ja Zoralle
Zora osasi jo käyttäytyä hyvin ja istui vain odottaen, kädet ristissä, kun Gabriel lopulta lausui ruokarukouksen. Hän hihkaisi ääneen, kun kuuli tämän viimeisimmän pyynnön, mutta sanoi veljensä kanssa yhteen ääneen: "Amen." Tom katsoi isosiskoaan ja sanoi: "Se oli oikein hyvä pyyntö, joulupekoni on mainio ajatus." Zora kääntyi katsomaan Tomia ja sanoi sitten: "Tietty oli. Se oli vaan hupsua. Vähän."  Stewart hymyili lempeästi pojan rukoukselle. "Eponi aamen", Beckyn suusta kuului ja sitten hän otti isältään kananmunan ja alkoi syödä sitä varovasti, kun isi muistutti siitä taas kerran, niinkuin joka kerta, kun syötiin. "Aroatti", tyttö sanoi, kun nielaisi ensimmäisen palan kananmunasta. Zora popsi pekonia ja joi varovasti lasista maitoa, hänestä astiat olivat kauniita ja erilaisia kuin kotona. "Nämä on nätit", hän sanoi laskiessaan lasin hyvin varovasti takaisin pöydälle ja katsoi Elizabethiä hymyillen. Elizabeth oli ensimmäinen nainen naapurin Franin lisäksi, jolle hän koskaan hymyili, Steve oli kertonutkin näille, miten Zoran luottamus naisiin oli heikkoa ja ettei tämä koskaan osannut olla kohtelias naisille, vain koska oli kokenut äidiltäänkin kaltoinkohtelua ja syrjintää, siksi mies olikin iloinen kun huomasi tytön suovan Elizabethille hymyn ja jatkoikin sitten varovasti syömistään. "Ja tää on huisin hyvää", Tom sanoi suu täynnä ruokaa. "Mitäs minä olen sanonut syömisestä ja puhumisesta?" Steve kysyi matalalla äänellän ja Tom veti kätensä suun eteen. "Anteeksi isi, mutta tää on hyvää", poika sanoi pahoittelevasti.