Whispering at the campfire

[Gabriel McKenzie]

"En, minä en saa syödä keskellä yötä," Gabriel pudisti päätään. Äiti ja isä pitivät terveytttä hyvin tärkeänä ja siksi huolehtivat lapsensa ruokailurytmistä ja olivat myös kieltäneet ottamasta ruokaa keneltäkään joka ei ollut pessyt käsiään ennen ruoanlaittoa tai käsittelyä. Pariskunta luotti kotikaupunkinsa tohtori Burnsiin joka aina painotti käsihygieniaa ja veden puhdistusta ennen käyttöä sillä heidän lääkärinsä New York Cityssäkin oli niin ohjeistanut, perustellen näkemyksensä tiedemiesten tutkimuksilla.
"Voinko mennä sinun telttaan nukkumaan?" poika kysyi mahtavan haukotuksen perään, keskeytyneiden yöunien väsymyksen alkaessa taas tuntua nyt kun ei enää tarvinnut pelätä yksin metsässä. Charlie puolestaan jolkotteli pirteänä ja valppaana leirin alueella ja lopulta yritti kutsua vekaraa leikkiin, tökäten pojan käsivartta kuonollaan, paksu keppi hampaissaan. Gabriel vain katsoi sitä harkiten jaksaisiko. Koiran kanssa leikki oli aina kivaa, mutta juuri nyt ei oikein viitsisi edes heitellä mitään.