26-09-2016, 04:59 PM
Tom kuunteli innoissaan poikaa ja kulki tuon vierellä. "Minäkin haluaisin joskus kaukas", Tom sanoi ja katsoi ikätoveriaan. "Minä olen vaan ollut aina täällä", poika sanoi rauhallisena. Poika silitteli koiraa, kuunnellen jännittävää poliisiasiaa. "Meillä on paljon eläimiä ja minä suojelin niitä kerran karhua vastaan. Heitin sitä suurella kivellä ja pam! Se kaatui kuolleena maahan", Tom tarinoi myös rauhallisena.
Steve lupasi olla mainitsematta huuliharpusta mitään, kun hän laittoi tavaroita kärryyn. Mies katsoi poikia, jotka tulivat paikalle ja sanoikin sitten hymyillen: "Hauska tutustua Gabriel." Sitten hän lisäsi ja osoitti omaa poikaansa ja sanoi: "Tuo toinen on taas meidän Tom, Thomas. Ja tässä ovat Elizabeth ja Samuel." Kun Gabriel kysi Zoran tummuudesta, Zora katsoi poikaa vähän epäröiden ja vilkaisi sitten isäänsä, ennen kuin hän ehti vastata, Tom hihkaisi: "Koska Zora on mustalaisrot...tyttö." Zoran huulet alkoivat väpättää ja silmiin tuli surkea katse. Hän ojensi Beckyn Stevelle ja mutisi: "Minä kävelen kotiin." Steve piti kuopustaan sylissään ja katsoi pois astelevaa, paljasjalkaista tyttöä ja huikkasi: "Zora, odota." Mutta tyttö ei pysähtynyt.
Steve kääntyi sitten katsomaan poikaansa, joka tuijotti häpeissään maahan. "Thomas", mies sanoi tiukalla äänensävyllä. "Se lipsahti", Tom sanoi surkeana ja nosti katseensa isänsä silmiin. "Sellainen lipsahdus on typerä ja loukkaava", Steve sanoi ja poika nyökkäsi hiljaa ja sanoi: "Anteeksi isi." Mies silitti poikansa päätä hellästi ja sanoi: "Sinun olisi syytä pyytää anteeksi, eräältä toiselta." Tom katsoi isäänsä ja juoksi Zoran perään, sillä välin Stewart vastasi Gabrielin kysymykseen: "Katsos, on ihmisiä jotka ovat mustia ja ihmisiä jotka ovat valkoisia, Zoralla on se osa rikki ja siksi hänestä tuli kahden värinen."
Steve katsoi sitten ystäviään ja poikaansa, joka halasi Zoraa ja koitti vetää tuon takaisin, mutta Zora ei halannut takaisin, saatikka lähtenyt pojan mukaan vaan repi kätensä irti ja jatkoi kävelemistä. Tom palasi surkeana takaisin. "Älä sure Tom, kyllä hän sinusta pitää. Hänen vain tarvitse tuulettaa ajatuksiaan", Steve sanoi ja katsoi muita: "Lähdetään tilalle." Tom hihkui innoissaan ja kysyi: "Saako Gabriel ja Charlie tulla meidän kärryissä? Isi kiltti?" Steve naurahti hieman ja sanoi: "Minun puolestani." Kun Tom nousi kärryjen takaosaan istumaan, Steve katsoi hetken poikia ja kysyi sitten Elizabethiltä: "Voisitko sinä ottaa tämän pikkuneidin, sillä pojilla luultavasti on nyt virtaa heilumiseen tuossa kärryllä?" Olettaen että Gabriel ja tuon setteri nousivat myös Steven kärryille.
Steve lupasi olla mainitsematta huuliharpusta mitään, kun hän laittoi tavaroita kärryyn. Mies katsoi poikia, jotka tulivat paikalle ja sanoikin sitten hymyillen: "Hauska tutustua Gabriel." Sitten hän lisäsi ja osoitti omaa poikaansa ja sanoi: "Tuo toinen on taas meidän Tom, Thomas. Ja tässä ovat Elizabeth ja Samuel." Kun Gabriel kysi Zoran tummuudesta, Zora katsoi poikaa vähän epäröiden ja vilkaisi sitten isäänsä, ennen kuin hän ehti vastata, Tom hihkaisi: "Koska Zora on mustalaisrot...tyttö." Zoran huulet alkoivat väpättää ja silmiin tuli surkea katse. Hän ojensi Beckyn Stevelle ja mutisi: "Minä kävelen kotiin." Steve piti kuopustaan sylissään ja katsoi pois astelevaa, paljasjalkaista tyttöä ja huikkasi: "Zora, odota." Mutta tyttö ei pysähtynyt.
Steve kääntyi sitten katsomaan poikaansa, joka tuijotti häpeissään maahan. "Thomas", mies sanoi tiukalla äänensävyllä. "Se lipsahti", Tom sanoi surkeana ja nosti katseensa isänsä silmiin. "Sellainen lipsahdus on typerä ja loukkaava", Steve sanoi ja poika nyökkäsi hiljaa ja sanoi: "Anteeksi isi." Mies silitti poikansa päätä hellästi ja sanoi: "Sinun olisi syytä pyytää anteeksi, eräältä toiselta." Tom katsoi isäänsä ja juoksi Zoran perään, sillä välin Stewart vastasi Gabrielin kysymykseen: "Katsos, on ihmisiä jotka ovat mustia ja ihmisiä jotka ovat valkoisia, Zoralla on se osa rikki ja siksi hänestä tuli kahden värinen."
Steve katsoi sitten ystäviään ja poikaansa, joka halasi Zoraa ja koitti vetää tuon takaisin, mutta Zora ei halannut takaisin, saatikka lähtenyt pojan mukaan vaan repi kätensä irti ja jatkoi kävelemistä. Tom palasi surkeana takaisin. "Älä sure Tom, kyllä hän sinusta pitää. Hänen vain tarvitse tuulettaa ajatuksiaan", Steve sanoi ja katsoi muita: "Lähdetään tilalle." Tom hihkui innoissaan ja kysyi: "Saako Gabriel ja Charlie tulla meidän kärryissä? Isi kiltti?" Steve naurahti hieman ja sanoi: "Minun puolestani." Kun Tom nousi kärryjen takaosaan istumaan, Steve katsoi hetken poikia ja kysyi sitten Elizabethiltä: "Voisitko sinä ottaa tämän pikkuneidin, sillä pojilla luultavasti on nyt virtaa heilumiseen tuossa kärryllä?" Olettaen että Gabriel ja tuon setteri nousivat myös Steven kärryille.
~ Tomin ääni ~ Beckyn ääni ~ Zoran ääni ~ Steven ääni ~
~ Elämänkulku ~ Farmari ~