I'm just wondering

[Gabriel McKenzie]

Kyllä Samuel muisti, ja olikin ollut iloinen että kyseisellä papilla oli toinenkin seurakunta naapurikaupungissa joten oli ollut myös paljon viikkoja kun perheet olivat harjoittaneet jumalanpalveluksen ķeskenään. Varsinaista kirkkorakennustakaan ei silloin vielä ollut. Teininä muutettuaan New York Cityyn ja saaden vapauden valita, hän oli jäänyt sunnuntaisin kotiin lukemaan Raamattua ja rukouksia omassa rauhassa ja sen mukaan minkä aiheen milloinkin koki itselleen tärkeäksi. Oli hän aluksi käynyt kirkossakin, mutta pian todennut että lapsuuden pappi oli todellakin aivan normaali ammattinsa edustajien joukossa. Samuel ei kokenut tarvitsevansa viikottaista aggressiivista muistutusta jumalanpelosta, hänessä se oli juurrutettuna terveellisessä määrin ja hän pyrki elämään hyveellisesti.

Ja lopulta vauvan ja taaperon kanssa ei voinut edes harkita sunnuntaiķrkkoa, etenkään niin dramaattista kuin pappien tapa oli saarnata. Viime vuosina hän oli kuitenkin kuullut että jotkut, joskin hyvin harvat, protestanttipapit olivat lähteneet uudelle linjalle painottaen ohjauksensa ja tulkintansa Uuden Testamentin henkeen, joten Samuel oli Burnsiin muutettuaan tutustunut seurakuntansa paikalliseen pappiin ja ilokseen todennut miehen olevan yksi kyseisistä. Kirkossa pappia kuuntelemassa käyminen alkoi tuntua miellyttävältä ja rakentavalta, eikä hän perheineen ollutkaan normaalisti jättänyt väliin yhtään sunnuntaita.

Samuel auttoi kaivamaan kuopan jotta se syvenisi tarpeeksi nopeammin, ja lopulta pudotti mäyrän lempsti kuoppaan. Hän jätti sinne myös nahkahansikkaansa joilla oli ruumista käsitellyt. Koko aikana hän ei kyennyt ajattelemaan muuta kuin rabiesin kauhua ja miten siihen ei ollut parannuskeinoa. Ja miten lähellä Gabriel ehkä oli koskea yhtä näistä onnettomista eläimistä. Kuopan täytön jälkeen hän jälleen kasasi ja muodosti sen kohdalle muutamista kivistä pienen ristin, poikansa mieliksi.
"Jep, mennään," hän totesi ja lähti astelemaan talon suuntaan. Samuel oli pitänyt mielessään karttaa, siltä varalta että jostain syystä joutuisi palaamaan talolle yksin tässä kaatosateessa mahdollisesti tilan laitamilta. Tosin hänestä tuntui että tämä pesäkolon aukko oli melko lähellä taloa.

Mäyräemolle muistomerkkiä kasatessa miehen ajatukset kulkeutuivat takaisin kirkkoon. Niin kovin mielellään kuin hän tutustuisikin Walnut Groven pappiin, hänestä tuntui ettei se ehkä tällä kertaa onnistuisi. Ensivaikutelma oli tärkeä, ja samoin kirkossakävijöiden rauha. Hetken hiljaisuudessa käveltyään hän pohti ääneen.
"Jos sinua ei haittaa, jäisin aamulla tänne Ellien ja Gaben kanssa. Tai ainakin Gaben, jos Ellie tahtoo jo nyt tutustua pappiinne ja tavata muitakin ihmisiä. New Yorkissa pidimme oman jumalanpalveluksemme kotona ja saattaa olla kaikille paras jos en tuo kiukkuista tai nukahtelevaa pikkupoikaa kirkkoon. Mutta katsotaan nyt, miten tämä yö kuluu."