Whispering at the campfire

[Rebecca 'Stuart' Wrightreed]

Stuart ajatteli jo lähtevänsä, kaloja narraamaan, sillä vieraan perheen seura, ei houkutellut. Hän halusi jo ruokaa, joten ei siksikään ollut halukas jäämään.
"Hyvä tietää", Stu vastasi ja otti askeleen kohti omaa leiriään, kun mies esitti toiveensa. Poikatyttö jatkoi silti pian kävelyään kun vastasi: "Paniikkia voi olla monesta syystä. Oletin painiikin johtuvan, siitä että peto olisi hyökännyt kynsin ja hampain koiraani. En mä nyt parittelun takia nasauta hengiltä. En minä idiootti ole", Stuart ei ollut tahallaan epäkohtelias, mutta väkisinkin tuppasi ärsyttämään.

Sally vastasi Charlien haukkumiseen ja väkisin Stu naurahti ja sanoi: "Hyvästelehän vain. Nuo tollaset pikasuhteet ei toimi yleensä ja muijat jää sen takia yksin. Mutta jos jotain sulle sattuu, ni mä kyl lupaan et sun vaavit, jos niitä tulee, saa hyvät kodit."
Hänen mielensä parani, eikä vieras lapsikaan enää huutanut. "Mennään Sal!" tyttö huudahti ja pian kaksikko oli jo kadonnut puskien taa.