I'm just wondering

[Gabriel McKenzie]

Samuelin kasvoilla käväisi hetken verran pieni hymy sillä Zoran jalkakylpy muistutti Gabrielin käytöstä silloin kun poika olisi mieluummin leikkinyt kuin kylpenyt mitä tapahtui erityisesti kesäisin. Hän olikin arvellut että Zoran ongelma todennäköisesti juonui jostakin kurjien lähtökohtiensa traumaattisesta kokemuksesta. Hän katsoi Zoraa empaattisella ilmeellä ja pohti pitäisikö seuraavaksi adoptoida vanhempi lapsi. Toisaalta vauvojen adoptoiminen orpokodeista auttoi kaikkia. Vauvan ei tarvinnut kasvaa ja kehittyä laitoksessa ja henkilökunnalle jäi paremmin aikaa ja resursseja huolehtia isommista lapsista ja isommille lapsille enemmän aikaa leikkiin mikäli henkilökunta vaati lasten apua vauvojen hoidossa, mikä oli yksi lukuisista syistä miksi he olivat valinneet vauvan.
Pääsyý oli kuitenkin se että he olivat yrittäneet biologista vauvaa pitkään ja halusivat asianmukaista kokemusta lastenkasvatuksesta ennen kuin tarjoaisivat kodin vanhemmalle lapselle jolla oli jo ties minkälsta historiaa takanaan. Pohjimmiltaan, Samuel oli sitä mieltä että asia oli niin monitahoinen ja yksilökohtainen ja kaikenikäiset kodittomat ja orvot lapset yhtä tärkeitä ettei sitä voinut näin vain päättää tai mustavalkoisesti ajatella. Jumala kyllä johdattaisi heidät yhteen sellaisen lapsen kanssa joka heitä eniten tarvitsisi. Kuten Zoran Steven perheeseen.

Samuel nousi ylös vauva sylissään ja katsoi ystäväänsä, aikoen antaa kylpyrauhan ja yksityisyyttä etenkin kun Zora oli jo esiteini.
"Steve, lähden katselemaan tilaasi ja liityn muiden joukkoon kävelylle jos löydän heidät. Jos sopii, otan Beckyn mukaani?"
Hän ei epäillyt etteikö olisi hyväksyttävä lapsenvahti yhtä lailla kuin äskenkin tai Elizabeth Tomille tai etteikö Steve arvostaisi sitä ettei tarvitsisi katsoa liikkuvan vauvan perään samalla kun auttaa vesikammoista lasta kylpemään--mutta hän ei missään tapauksessa veisi toisten ihmisten lasta mihinkään ilman lupaa. Ei edes läheisten ystävien.