27-04-2018, 06:06 PM
Steve sai onneksi Zoran lammesta ja ei aikaakaan, kun tyttökin oli vaihtamassa vaatteitaan.
Becky ilahtui kun häntä huomioitiin nyt enemmän ja vauvan kielellään hän vastasi kysymyksiin ja näytti jopa liikkeillään, vaikkei ymmärtänytkään kysymystä ja vastaamista, mitä hän jo osasi. Tyttö innostui kunnolla ja vain jutteli omalla kielellään juttujaan ja tutki miestä tarkasti.
Ilma oli lämmin ja ainakin tuli mahdollisuus vihdoinkin pestä ne vaatteet, joita Zora ei oltu varmaan koskaan pesty.
Kun Steve palasi märkine vaatteineen, pyykkipadalle, hän katsoi hymyillen tytärtään ja sitten hieman huolestuneena ystäväänsä, kun tämä esitti kysymyksen, tytön uimataidosta. "Kun tietäisin, hän ei tunnu pelkäävän vettä, kun istuu rannalla ja polskuttelee jaloilllaan mielellään", Steve sanoi ja kysyi ystävältään: "Toisaalta hän ei ole koskaan ole pudonnut kokonaan veteen, eli voiko hänellä olla vesikammoa?" Mies kuitenkin vastasi kysymykseen itse: "Kun olisin pessyt hänet, hän tappeli kaikin voimin vastaan, häntä ei ole hirveästi pesty."
Zora, joka ei ollut kovinkaan usein vaihtanut vaatteita, alkoi raivota sisätiloissa, että se kuului ulos asti ja Becky säikähti kovaa raivoa ja hiljeni, muttei itkenyt. Stewart meni katsomaan ja näki tytön ongelman, todeten. Äläs vielä puekaan sitä, laitan sinulle kylpyveden. "Eikä", kuului heti vastaus. "Kyllä, sinut on pestävä", Stewart sanoi.
Zora ei uskaltanut alkaa kiukuttelemaan, koska tämä, isä oli kuitenkin hyvä isä. Stewart haki saavin ja toi sisältä kiehuvaa vettä ja lammesta kylmää sekaan, että se olisi sopivan lämpöistä tytölle. Lakanaan kääriytyneenä, tyttö asteli ulos ja astui saaviin, mutta astui heti pois ja sanoi: "Valmis."
Steve katsoi ystäväänäsä ja sitten Zoraa. "Ei läheskään, mitä pahaa vedessä on?" mies kysyi lopulta tytöltä, jonka alahuuli alkoi väpättämään ja pian kuului nyyhkäisy. Becky puristi Samuelin kättä ja katsoi sisarpuoltaan, että mitä tapahtuisi. "No kun päätä vaa tungetaan ja sit ei voi hengittää", Zora sanoi hiljaa. Stewart huokaisi syvään ja meni halaamaan tyttöä, mistä lie tyttö kaivoi tuon muiston, mutta ainakaan enää hänen päätään ei tungettaisi veteen. "Kukaan, ei koskaan, tule tekemään sitä sinulle, niin kauan kuin se minusta on kiinni", isä lupasi tytölle ja silitti tuon likaista tukkaa. "Sinä olet rakas ja arvokas, eikä kenelläkään tule olemaan koskaan oikeutta tehdä sitä sinulle, se joka niin on tehnyt, joutuu Herran tuomiolle", Steve sanoi varmalla äänellä. "Ai niinkuin se Kain?" tyttö esitti kysymyksen ja sai vastaukseksi: "Juuri niin, kultaseni. Juuri niin." "Mutta nyt sinä menet kylpyyn ja minä pidän huolen, että tulet puhtaaksi", Steve sanoi lempeästi ja tuo lempeys sai tytön rohkaistumaan saaviin istumaan ja rauhallisesti Steve jätti pyykit ja alkoi hellästi pestä tyttöä, johon lika oli piinttynyt kunnolla.
Becky ilahtui kun häntä huomioitiin nyt enemmän ja vauvan kielellään hän vastasi kysymyksiin ja näytti jopa liikkeillään, vaikkei ymmärtänytkään kysymystä ja vastaamista, mitä hän jo osasi. Tyttö innostui kunnolla ja vain jutteli omalla kielellään juttujaan ja tutki miestä tarkasti.
Ilma oli lämmin ja ainakin tuli mahdollisuus vihdoinkin pestä ne vaatteet, joita Zora ei oltu varmaan koskaan pesty.
Kun Steve palasi märkine vaatteineen, pyykkipadalle, hän katsoi hymyillen tytärtään ja sitten hieman huolestuneena ystäväänsä, kun tämä esitti kysymyksen, tytön uimataidosta. "Kun tietäisin, hän ei tunnu pelkäävän vettä, kun istuu rannalla ja polskuttelee jaloilllaan mielellään", Steve sanoi ja kysyi ystävältään: "Toisaalta hän ei ole koskaan ole pudonnut kokonaan veteen, eli voiko hänellä olla vesikammoa?" Mies kuitenkin vastasi kysymykseen itse: "Kun olisin pessyt hänet, hän tappeli kaikin voimin vastaan, häntä ei ole hirveästi pesty."
Zora, joka ei ollut kovinkaan usein vaihtanut vaatteita, alkoi raivota sisätiloissa, että se kuului ulos asti ja Becky säikähti kovaa raivoa ja hiljeni, muttei itkenyt. Stewart meni katsomaan ja näki tytön ongelman, todeten. Äläs vielä puekaan sitä, laitan sinulle kylpyveden. "Eikä", kuului heti vastaus. "Kyllä, sinut on pestävä", Stewart sanoi.
Zora ei uskaltanut alkaa kiukuttelemaan, koska tämä, isä oli kuitenkin hyvä isä. Stewart haki saavin ja toi sisältä kiehuvaa vettä ja lammesta kylmää sekaan, että se olisi sopivan lämpöistä tytölle. Lakanaan kääriytyneenä, tyttö asteli ulos ja astui saaviin, mutta astui heti pois ja sanoi: "Valmis."
Steve katsoi ystäväänäsä ja sitten Zoraa. "Ei läheskään, mitä pahaa vedessä on?" mies kysyi lopulta tytöltä, jonka alahuuli alkoi väpättämään ja pian kuului nyyhkäisy. Becky puristi Samuelin kättä ja katsoi sisarpuoltaan, että mitä tapahtuisi. "No kun päätä vaa tungetaan ja sit ei voi hengittää", Zora sanoi hiljaa. Stewart huokaisi syvään ja meni halaamaan tyttöä, mistä lie tyttö kaivoi tuon muiston, mutta ainakaan enää hänen päätään ei tungettaisi veteen. "Kukaan, ei koskaan, tule tekemään sitä sinulle, niin kauan kuin se minusta on kiinni", isä lupasi tytölle ja silitti tuon likaista tukkaa. "Sinä olet rakas ja arvokas, eikä kenelläkään tule olemaan koskaan oikeutta tehdä sitä sinulle, se joka niin on tehnyt, joutuu Herran tuomiolle", Steve sanoi varmalla äänellä. "Ai niinkuin se Kain?" tyttö esitti kysymyksen ja sai vastaukseksi: "Juuri niin, kultaseni. Juuri niin." "Mutta nyt sinä menet kylpyyn ja minä pidän huolen, että tulet puhtaaksi", Steve sanoi lempeästi ja tuo lempeys sai tytön rohkaistumaan saaviin istumaan ja rauhallisesti Steve jätti pyykit ja alkoi hellästi pestä tyttöä, johon lika oli piinttynyt kunnolla.
![[Image: 1d2df8802ece42fe3944ab3b4958b9db.jpg]](https://i.pinimg.com/564x/1d/2d/f8/1d2df8802ece42fe3944ab3b4958b9db.jpg)