31-08-2017, 12:31 PM
Tom seurasi uuden ystävänsä keskustelua tämän isän kanssa ja katsoi sitten kun oma isänsä astui ovesta ulos. Hän kuunteli Gabrielia ja kuullessaan kutsun koiran iltalenkille, pojan suusta kuului innostunut hihkaisu: "Joo!" Zora itse oli siirtynyt lammelle laulamaan itselleen lohdutus ja rauhoittumislauluja.
Perheen keskimmäinen mukelo rupesi nauramaan huvittuneena, kun Charlie-koira alkoi innostuneen haukkusarjan ja pyörähti parikin kertaa ympärikseen. Becky säikähti koiran remakkaan ja tarrasi äkkiä Samuel-sedän lahkeeseen ja parahti hieman, mutta rauhottui heti kun pääsi syliin ja sylissä ulos seuraamaan isän pyykkäystä. "Ätätätääää täätätäääätä ätätäää", tyttö sanoi varsin tomeralla ääneen, saaden isänsä havahtumaan ja vilkaisemaan tytärtään hymyilemään. "Meilläkin musisoidaan samaan tahtiin kuin ennenkin. Minullakin on vielä vanha haitarini ja melkein joka päivä musisoimme yhdessä. Mikäli teillä on soittimenne mukana, voisimme ennen nuorison nukkumaanmenoa, soittaa muutaman kipaleen noiden iloks?" Stewart ehdotti ystävälleen. "Meilläkin musisoidaan yleensä rajuilmoilla, juurikin rentoutumisen vuoksi", hän lisäsi rauhassa.
Ei mennyt kauaa, kun Zoran tasapaino petti ja hän molskahti lampeen. "Isä", tyttö parahti ja koitti syvässä lammessa räpiköidä pintaan. Hän oli surkea uimaan ja aina kun hän pääsi pintaan veti hän henkeä. Stewart ei epäröinyt hetkeäkään vaan juoksi niin nopeasti lammelle, kuin pääsi ja sukelsi kasvattityttärensä perässä syvyyksiin ja sai tuon lopulta pintaan ja matalammalta kohdalta pois lammesta. Zora yski ja kakoi vettä kurkustaan, kun Stewart piti tuosta kiinni. "Uskotko nyt, että uimataito olisi tärkeä?" hän kysyi tytöltä, joka lupasi oppivansa uimaan. "Hyvä. Nyt oli se päivä kun luiskahdit syvyyteen, onneksi kuulin sinut", hän sanoi ja halasi tiukasti kasvattiaan ja vei tämän talolle. Riisu märät vaatteesi ja kääriydy lämpöiseen huopaan ja kuivattele itsesi, siellä kaapissa on vaatteita ja tuo sitten märät tähän, kun olet pukeutunut, niin pesen märät vaatteesi. Zora ei pannut vastaan, vaan totteli isäänsä. Stewart seurasi tytärtään tupaan, jossa ei ollut enää muita siinä vaiheessa. Hän otti itselleen kaapista puhtaat housut ja riisui märät tuvassa, kuivaten itsensä ja puki kuivat housut ylleen ja kantoi omat märät vaatteensa pesuun, alkaen taas pestä vaatteita.
"Huhhuh. Olen sanonut sata ja miljoona kertaa, mutta nyt hän lopulta luiskahti vaikka onkin hyvä tasapainoilemaan. Hän on polskinut aina tuossa rannassa, mutta ei ole suostunut opettelemaan uimaan. Mutta eiköhän hän nyt opettele. Sillä minä en ole aina pelastamassa, valitettavasti", Stewart jutteli ystävälleen.
Perheen keskimmäinen mukelo rupesi nauramaan huvittuneena, kun Charlie-koira alkoi innostuneen haukkusarjan ja pyörähti parikin kertaa ympärikseen. Becky säikähti koiran remakkaan ja tarrasi äkkiä Samuel-sedän lahkeeseen ja parahti hieman, mutta rauhottui heti kun pääsi syliin ja sylissä ulos seuraamaan isän pyykkäystä. "Ätätätääää täätätäääätä ätätäää", tyttö sanoi varsin tomeralla ääneen, saaden isänsä havahtumaan ja vilkaisemaan tytärtään hymyilemään. "Meilläkin musisoidaan samaan tahtiin kuin ennenkin. Minullakin on vielä vanha haitarini ja melkein joka päivä musisoimme yhdessä. Mikäli teillä on soittimenne mukana, voisimme ennen nuorison nukkumaanmenoa, soittaa muutaman kipaleen noiden iloks?" Stewart ehdotti ystävälleen. "Meilläkin musisoidaan yleensä rajuilmoilla, juurikin rentoutumisen vuoksi", hän lisäsi rauhassa.
Ei mennyt kauaa, kun Zoran tasapaino petti ja hän molskahti lampeen. "Isä", tyttö parahti ja koitti syvässä lammessa räpiköidä pintaan. Hän oli surkea uimaan ja aina kun hän pääsi pintaan veti hän henkeä. Stewart ei epäröinyt hetkeäkään vaan juoksi niin nopeasti lammelle, kuin pääsi ja sukelsi kasvattityttärensä perässä syvyyksiin ja sai tuon lopulta pintaan ja matalammalta kohdalta pois lammesta. Zora yski ja kakoi vettä kurkustaan, kun Stewart piti tuosta kiinni. "Uskotko nyt, että uimataito olisi tärkeä?" hän kysyi tytöltä, joka lupasi oppivansa uimaan. "Hyvä. Nyt oli se päivä kun luiskahdit syvyyteen, onneksi kuulin sinut", hän sanoi ja halasi tiukasti kasvattiaan ja vei tämän talolle. Riisu märät vaatteesi ja kääriydy lämpöiseen huopaan ja kuivattele itsesi, siellä kaapissa on vaatteita ja tuo sitten märät tähän, kun olet pukeutunut, niin pesen märät vaatteesi. Zora ei pannut vastaan, vaan totteli isäänsä. Stewart seurasi tytärtään tupaan, jossa ei ollut enää muita siinä vaiheessa. Hän otti itselleen kaapista puhtaat housut ja riisui märät tuvassa, kuivaten itsensä ja puki kuivat housut ylleen ja kantoi omat märät vaatteensa pesuun, alkaen taas pestä vaatteita.
"Huhhuh. Olen sanonut sata ja miljoona kertaa, mutta nyt hän lopulta luiskahti vaikka onkin hyvä tasapainoilemaan. Hän on polskinut aina tuossa rannassa, mutta ei ole suostunut opettelemaan uimaan. Mutta eiköhän hän nyt opettele. Sillä minä en ole aina pelastamassa, valitettavasti", Stewart jutteli ystävälleen.
![[Image: 1d2df8802ece42fe3944ab3b4958b9db.jpg]](https://i.pinimg.com/564x/1d/2d/f8/1d2df8802ece42fe3944ab3b4958b9db.jpg)